Valtio ei voi taata kansalaistensa onnellisuutta

Mielestäni valtio voi kuitenkin toimillaan edesauttaa paljonkin, että lakeihin kirjattuja oikeuksia ja velvollisuuksia noudatetaan.

Ja se taas edesauttaa suuresti niitä kansalaisia, joidenka kohdalle on jo osunut tai tulee napsahtamaan pirullinen ja aito supisuomalainen kahden lääkärin loukku.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Prologi 1:

”On yhteinen etumme tehdä kaikkemme, jotta ihmisarvoinen elämä jatkuisi loppuun saakka.

Kuolemaankin liittyy ihmisoikeuksia, joista meidän on syytä pitää kiinni.”
(Markku J. Jääskeläinen)

Kirjoittaja on TELA Eläketiedotuksen johtaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Lähde: 12.02.2007 Uutispäivä Demari

* * * * * * * *

Prologi 2:

”Tiedän, että monessa maassa on ajauduttu paljon pidemmälle julkisen panettelun ja vuodatusten tiellä. Mutta juuri sille tielle en haluaisi meidän menevän.

Me olemme pärjänneet syrjäisestä sijainnistamme ja oudosta kielestämme huolimatta osaksi juuri sen takia, ettemme kansakuntana ole suistuneet likaisten keinojen valtaväylille.

Toivottavasti emme poimi kansainvälistymisen hedelmistä pilaantuneimpia.”

(Markku Lehto toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä 15 vuotta)

Lähde: Työvoitto – lehti 1/2006

# # # # # # # # # # # # # # # #

Pääministeri Matti Vanhanen patisti jo 29.12.2006 pitämässään uudenvuoden puheessaan työhön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta (MTV3 - STT).

Uuden II hallituksensa ja hallitusohjelmansa julkistamistilaisuudessa 19.4.2007 pääministeri Matti Vanhanen kertoi muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisestä:

”Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.

Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava.

Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville.

Ketään ei jätetä yksin.”

Tässä jaksossa Oikeusturvan VOLF - työryhmän maalaiskirjeenvaihtajamme zuumaa lähemmin korporaatioiden hallitsemaan ja hallinnoimaan Suomeen.

Hyviä lukuhetkiä mielestäni ajanhermolle erittäin hyvin osuvan tekstin kanssa.

Oikeusturva – terveisin
Petri

# # # # # # # # # # # # # # # #

EDUSKUNTAVAALIEN TULOS RUOHONJUURITASOLTA KATSOTTUNA

Pohdittaessa Suomen sosialidemokraattisen puolueen hyvin huomattavaa vaalitappiota, syitä siihen ollaan nykyään määrittämässä kollektiiviselle muistille mahdollisimman helposti purtavaan muotoon.

Eräs sellainen tullee olemaan liturginen selityslisäke siitä, ettei sanoma tavoittanut jostain syystä äänestäjiä, mikä sitten antaakin puolueelle hyvän pohjan kaunistelevalle liirumlaarumille tuleviin vakaviin pohdintoihin demareiden vallan palauttamiseksi.

Toinen liturgisoitumassa oleva selitys lienee hyvin todennäköisesti SAK:n "ylilyönti" omassa osuudessaan tukea vaaliaktiivisuutta.

Vaalimenestystä voidaan ennakoida monin keinoin, kysytään kansalta kysymyksiä, suorempia tai sitten vähemmän suoria ja tehdään niiden pohjalta päätelmiä.

Menetelmässä on vain se sen perusteita jäytävä heikkous, että jos yhteiskunnassa on ns. sensuroituja tai muuten vain vaiettuja puheenaiheita, ne eivät pääse vaikuttamaan kyselyiden tuloksiin, useimmiten kyselytilanteessa niiden vaikutus jopa aktiivisesti unohdetaan.

SUOMALAISEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN ANATOMIASTA

Suomessa eläkevakuutussysteemi on koettu laajasti ja yleisesti ongelmalliseksi Kelan, työvoimatoimistojen asiakastyön piirissä, kuntien sosiaalitoimen käytännön asiakaspalvelun tasolla ja jo kaikkialla myös oikeaa potilastyötä harjoittavien lääkäreiden keskuudessa.

Lisäksi hankaluudet ovat tietenkin hyvin tuttuja eläkeongelmaisten lähipiirissä ja jopa näiden tuttujen tutuille. Suomalaisissa pikkukunnissa aivan koko kunnan väellekin.

Sosiaalidemokraateille on ollut jo pitkään ominaista värisuorien ja täyskäsien pelaaminen omaan haltuunsa. Värisuorista nyt välittämättä, Suomen sosialidemokraattisen puolueen haltuunsa haalima sosiaalihallinnon täyskäsi, kaikki toimeenpanovalta on ollut kiistattomasti sosialidemokraattien hallussa. Jo vuosia.

Kun vakuutusongelmaisen tilannetta pohtii hiemankin pidemmälle, perheen, kylänmiesten tai asiakaspalvelutason virkailijoiden kanssa, niin vain pienen pinnan raaputtelemisen jälkeen ongelmien aiheuttajaksi löytyy aina sosialidemokraattinen hallinnointi.

Demariajattelun tuotokset ovat nähtävissä työvoimatoimistojen nöyryyttävistä kirjaamismenettelyistä, sosiaalitoimen ylläpitämistä kuitti - tsembaloista, ja ennen kaikkea asiallisten lääkärintodistusten painajaismaisesta käsittelemisestä vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden toimesta.

Kaikki tuo edellä kuvattu on vähän jokaiselle tuttua ja esimerkkejäkin todellisuudesta on yltä kyllin kaikille. Toisaalta kokonaiskuva on jätetty jäsentämättä pönäkän arvovallan itsevaltaisen sanelun jalkoihin, on lautakuntia, oikeudenistuntoja ja viimeisen sanan sanomisen omineita vakuutusyhtiöiden ylilääkäreitä sekä jumalaton määrä erilaisia ministeriöiden ja muiden toimielinten byrokraatteja, joilla kaikilla on yhtenevä mielipiteensä siitä, että virastotyönä papereita plaraamalla tehty ihmisen kohtaaminen on se ainoa oikea tapa päättä ihmisten työkykyisyydestä.

KONSENSUKSESSA TAPAHTUNUT HILJAINEN VALLANKAAPPAUS

Eläkevakuutusyhtiöiden toiminta niiden yksityisestä perusluonteesta johtuen on tunnetusti Suomessa ns. kolmikannan ulkoparlamentaaristen osien johtama. Ja sielläkin on selvästi havaittavissa, että työnantajapuoli on söpössä konsensushengessä luovuttanut jo ajat siten koko alan käytännössä Suomen sosialidemokraattisen puolueelle ideologisesti alisteisille ammattiliitoille.

On esitetty, että työnantajapuoli on luovuttanut valtaansa eläkeyhtiöissä pois typeryyttään ja huonon kokonaiskuvan hallintakykynsä takia. Itse uskon kuitenkin, että tilanteeseen on vain hiljakseen ajauduttu pyrittäessä vetelästi ylläpitämään konsensushenkeä elämän alueella, jossa on luultu ja uskottu, että sosialistinen eetos ainakin eläkekysymyksissä jotenkin pystyisi tunnollisuuteen ja järjen käyttöön.

Näin eläkevakuutusyhtiöiden varat ovatkin muuttuneet samankaltaiseksi punapääomajärjestelmäksi, joita aikoinaan olivat KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto r.y.), OTK:n, Hakan, Kansan ym. muodostamat vanhat punapääoman linnakkeet, ne joista nyttemmin jäljelle on jäänyt pelkkä mahdollisimman hajuttomaksi dödötetty muisto. Samalla tavalla kuin entinenkin punapääoma aikoinaan oli, tämä nykyinenkin eläkevakuutusyhtiöiden punapääoman linnoitusrakennelma on nyt selvästikin romahtamistaan edeltävässä selittelytilassaan.

Muiden puolueiden, ennen kaikkea Kepun ja Kokoomuksen myötäsyyllisyys nyt syntyneeseen tilanteeseen on ilmeinen. Ei niinkään varsinaisina katastrofin värkkääjinä, vaan vastuuttomina sivullisina. Demaripuuhastelu kaikkine Puron työryhmineen ja muine epäreilun kansallisen kartellijärkkäilyn, salailun, sekä lääketieteen ja oikeuslaitostoimen rappeuttamisen parissa on ollut hyvin nähtyä pitkäaikaiskehitystä, johon muut poliittiset tahot eivät ajoissa ole konsensushenkisestä ruususenunestaan vaivautuneet heräämään.

Näin vaikka jo ne viidentoista vuoden takaiset opetukset Suomen punapääoman silloisesta romahduksesta, - joka vieläpä tapahtui samoihin aikoihin goljatiksi kasvaneen demariuden pikkuveliaatteen, kommunismin täystuhon kanssa - eivät tulleet ymmärretyiksi ainoalla oikealla tavalla; siten että sosialisteista ei ole vastuuntuntoisiksi kansalaisten tulevaisuuden ja vanhuuden turvaajiksi.

TOISTAAKO HISTORIA ITSEÄÄN?

Nyt kysymys ei ole enää muutamista tuhansista edistyksellisen osuuskauppansa kaatumisen myötä säästökassoihin hyväuskoisesti rahansa uskoneiden vähäväkisten rahojen hävittämisestä.

Eläkkeitä ollaan jo tähän mennessä niihin lääketieteellisin perustein oikeutetuilta evätty noin 200 000 ihmiseltä.

On viivytelty, venytty ja vetkuteltu.

Ja on rakennettu muka aidon laillisuusperiaatteen mukainen valitusportaikkokin päätösten lainmukaisuuden varmistamiseksi. Samalla kuitenkin on varmistettu, että laillisuusportaikoissa on joka tasollaan edustettuna asiaan vakuutuslääketieteellisen erikoiskoulutuksen saanut lääkäri. Näin kikkailemalla on kaikki saatu näyttämään länsimaisen oikeuskäytännön kehyksiin sopivalta.

Tosiasiassa, niin kuin asiaa on kuvattu, laillisuusportaikon eri askelmilla mukana olevien vakuutuslääkäreiden tarkoituksena on pääsääntöisesti kuljettaa alkuperäistä vakuutusyhtiön vakuutuslääkärin näkemystä käsiteltävästä asiasta systeemin läpi, oli se kuinka naurettavan typerä tahansa.

Sillä tärkeintähän ei ole todellisuus tai edes uskottavuus, vaan riittävä määrä hylkääviä vakuutuspäätöksiä, ettei eläkevakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyys ainakaan vielä tulisi ilmi.

Lautakuntien muiden jäsenten rooli jää lähinnä kokouspalkkion nautinnalla höystetyksi voyerismiksi ja näiden yleensä puhtaan kolmikanta - korporativistisesta sidosryhmistä johtuen myös systeemin sujuvuuden tarkkailemiseksi noin yleensä.

VALTIO VALTIOSSA

Tyypillisesti eläkevakuutuksen käsittelyputken lautakunnat ovat aidon toverituomioistuimen tyyliin koottu muka kansalaisia edustavien työntekijä- ja työnantajajärjestöjen alempiarvoisista hukkaputkeen ajautuneista uskollisista appartsikeista ja valtion edustajina kokouspalkkioilla toimeentuloaan aikansa kuluksi parantelevista byrokraateista.

Lautakuntiahan on tavan mukaan terästetty esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön demarivirkamiehellä tai parilla. Valituslautakunnat, tai mitkä niiden nimet milloinkin ovatkaan, on jo suomalaista eurooppalaisemman oikeuskäsityksen takia alettu ymmärtää alemmiksi oikeusistuimiksi. Eli vetkutellaan nyt vielä vähän, niin eiköhän kyseisten toimielimien nimet taas muutu.

Länsimaisen oikeuskäsityksen kontekstissa lautakuntakäsittely, kuten itse Vakuutusoikeudenkin työtapa ei mitenkään kestä lähempää tarkastelua. Siellä ei harrasteta asianomaisen suullista kuulemista, ei ole puolustusasianajajaa, - maksutonta eikä maksulista - eikä ole puhettakaan oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen noudattamisesta.

Mutta asiaa käsitellessä se viimeisen portaan vakuutusyhtiön sanansaattaja, vakuutuslääkäri on kyllä sielläkin äänessä. Pahintahan on tietenkin se, että oikeudenkäynnin jonotusaikojen pituudesta johtuen asianomistajan asemassa sairauden myötä on useimmiten tapahtunut niin paljon muutoksia kulloisenkin käsittelyajan noin kahden vuoden takaisesta lähtötilanteesta, että vakuutusoikeuden päätös ei koskaan järjellisellä tavalla vastaa sen antamisajankohdan tilannetta.

Pitää vain ihmetellä pelissä mukana olevien vakuutuslääkäreiden lääketieteellisen ymmärryksen tasoa, näiden ei ainoastaan nähdessä miten systeemi pelaa, vaan vieläpä ollessa järjestelmän pääpelureita. Oikeastaan koko systeemin ja siinä toimivien lääkäreiden toimien "ihmetteleminen" on enää turhaa, heidän ammattitaitonsa ja kykynsä ymmärtää käsittelemiään asioita on syytä enää pelkästään kyseenalaistaa, kuten lukuisissa yksittäistapauksissa on jo tehtykin.

Systeemin simpukkamaisen suljetun rakenteen takia tosin ne kyseenalaistamiset järjestään häipyvät yöhön ja usvaan. Julkisuudelta piiloon ja sitä kautta vaikuttamaan vain vaalikoppien yksinäisyydessä mitattavaan kansalaisten luottamukseen valtiovaltaan, lääkäreihin ja koko systeemiin. Ja siinäpä sitten sitä, demareiden rökäletappion selitystä.

VASELININ VAIKO SINKOSIIVEN VELJEKSET?

Eläkevakuutusyhtiöiden taloudellisesta taitamattomuudesta on kuulunut ajoittain esiin pyrkineitä huutoja korvesta. Sittemmin myös sosiaalidemokraattisen liikkeen keskipohjalaisessa kepu - ilmastossa karaistuneet Sailaksen veljekset on pantu syöttämään eläkevakuutustodellisuuden mykysoppaa kansalle.

Ovat sopivasti sen verran nuoriakin, että sopivasti pystyvät olemaan muistamatta sitä pikkujuttua, että niin sanotut suuret ikäluokat myös maksoivat valtavia määriä eläkevakuutusmaksuja aktiivisen työuransa aikana. Silloin ne rahat todella kerrottiin rahastoitavan ja lihotettavan kunnon eläkkeiksi. Nythän sailaslainen näkemys on se, että pikkuruiset uudet ikäluokat ne 1946-1948 ikäluokkien eläkkeet maksavat, eikä rahastoista liikene eläkkeisiin kuin kolmannes tai neljännes.

Tosiasiassa voihan sen noinkin sanoa, että eläkejärjestelmä on pettänyt.

Tosin julkisanomatta sitä, että taas kävi näin, tuli tehtyä vanhanaikainen punapääomamoka, nyt vain vielä entistäkin suuremmilla rahoilla, eikä edes demaripuolueen tai järjestöjen omilla.

Muutetaan vain puheita ja unohdetaan miten asiaa ennen selitettiin, niin kyllä ne ihmiset ja mediakin unohtaa. Ja samalla kai toivotaan, että ne suuret ikäluokatkaan eivät ihmettelisi, minne ihmeeseen ne niiltä kerätyt valtavat pääomat on hukattu. Ne suuria edeltäneet sotaikäluokat kun olivat todella pieniä, ja ovat juuri päässeet eläkkeelle.

TILASTOJEN SALOISTA ALKAA TOTUUDEN ESIIN KELAAMINEN

On täysin aiheellista ihmetellä tätä nykyistä katastrofiin ajautumassa olevaa tilannetta eläkejärjestelmässä. Ja olisi sitä toki aihetta ihmetellä julkisuudessa enemmänkin. Ei näissä asioissa mikään ole tullut kenellekään päätösten tekoihin osalliselle yllätyksenä.

Kaikki on ollut nähtävissä Kelan tilastoista koko ajan.

Rahoituksen kertymät, odotettavissa olevan eliniän kehitys, terveydenhoidon edellytysten paraneminen ja samanaikainen kallistuminen. Aivan kaikki Suomessa, jossa perinpohjaisemmin kuin missään muualla koko maailmassa ihmisistä on kerätty tietoa jo puolentoista kuukauden ikäisestä sikiöstä alkaen.

Eräs selitys saattaa olla se, että myös Kela toimiessaan pitkälle viedyssä sairaiden kansalaisten kiusaamisyhteistyössään yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kanssa on jossain toimintansa vaiheessa valinnut poliittisen kannan, jonka mukaan myös Kelan tulee osallistua maksajana eläkkeiden maksukyvyttömyyshäpeän peittelyyn.

KONSENSUSTWISTIN YLIVOIMAA

Demareiden ollessa hallitusvastuussa ja hallinnoidessa kaikkia alaa vähänkin sivuavia ministeriöitä, asia onkin sangen luontevasti saattanut tulla perustelluksi jonkinlaisena kansallisena peittelyä ja sumutusta vaativana jättioperaationa. Mutta onko se vieläkin sellainen? Ja jos on niin, kysyn vain, että millä eväillä nyt enää?

Kelan pääjohtajan viimevuotiset lausunnot eläkesysteemin uudistustarpeesta olivat jonkinlainen yritys saada liikettä systeemiin, ellei muuta niin ainakin puheenvuoron saattoi lukea vaikkapa kehotukseksi edes käyttää järkeä. Muitakin puheenvuoroja on aikojen saatossa voitu kuulla, enemmän tai vähemmän siltä saralta, etteivät eläkevarat riitä, niistä isoveli - Sailaksen ja globalisaatioraportin käsitykset ehkä tunnetuimpina, Johannes Koroman (TALOUSELÄMÄ 26.5.2006 - Valittavana työeläkkeet tai hyvinvointi) viime kesäistä puheenvuoroa unohtamatta.

Ja kuitenkin mitäs me eduskuntavaaleihin valmistautuessamme saimmekaan kuulla.

Eläkevakuutusyhtiöiden läheisriippuvainen, entisten aikojen sosiaali- ja terveysministeri Haatainen parkuu oman vaalikampanjansa aloitukseksi, että on vastuutonta pelotella vaalien alla varojen loppumisella (YLE Vaaliuutiset 9.1.2007 Haatainen tyrmää pelottelun eläkevarojen loppumisesta).

Ja läpi meni eduskuntaan, ilmeisesti eläkevakuutusyhtiöiden työpaikkojensa puolesta hätääntyneiden toimistotyöntekijöiden äänillä. Myös omaa osuuttaan eläkevakuutusjärjestelmän rahapulan peittelyssä ylimpänä työvoimaviranomaisena hoidelleen Tarja Filatovin viimeaikojen haikailut menneen maailman perään olisivat sydäntä riipaisevia, ellei niiden takaa paistaisi kauhu koko eläkesotkun julkitulon pelosta (YLE24 Online Uutiset 20.04.2007 / Filatov: Työministeriö lakkautettiin ideologisin perustein).

VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN YLIVOIMAA

Vakuutuslääkärit mielletään useimmiten kokoomuslaisiksi, - totta tai ei - jonkinlaiseksi johtavaksi ammattiväeksi terveydenhoidon alalla. Samanlaiseksi porukaksi kuin se, jonka voimin hoitotakuun purkaminenkin on onnistuttu Suomessa saattamaan nykyiseen typerään pattitilanteeseensa.

Kysymys lienee maailmankuvasta, minkä yksittäinen työhönsä tympääntynyt lääkäri pyrkii joukon jatkona omaksumaan omaksumaan itselleen ylivoimaiseksi kasvaneen rattaiston paineessa.

Ajan kuluessa näiden systeemin seassa selviytyjien eettinen kyseenalaisuus ja tulonhankintarutiinit ovat kuitenkin kasvaneet niin merkittäviksi yksityisiksi nautintaoikeuksiksi, että niin vakuutuslääkäreiksi kuin muihinkin lääkärinammatin johtotehtäviin on vain tunku lisääntynyt; ammattialoille, joihin lääkäreiden valintaperusteet koulutukseensa, opinnot, tai monissa tapauksissa nähtävästi edes moraalinen kypsyys eivät riitä.

Kysymys on systeemisestä opportunismista, korporativistisen maailmankuvan mukaansatempaavimmasta ominaispiirteestä, joka saattaa vielä hyvinkin lähitulevaisuudessa olla aiheena laajempiinkin pohdintoihin.

Se, että eläkevakuutusjärjestelmän rappeutuneisuuden peittelyyn on osallistuneet niin monet tahot, on ollut pelkästään poliittisen järjestelmän kyvyttömyyttä tarttua ajoissa härkää sarvista.

EI SAVUA ILMAN TULTA

Peittelyyn osallistuneet Kela, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja oikeusministeriö ovat kaikki olleet Suomen sosialidemokraattisen puolueen tiukassa ohjauksessa jo vuosikausia.

Niin kuin ovat vakuutusyhtiötkin olleet SAK:n tarkassa kontrollissa ja komennossa jo vuosia. Mukana muodon vuoksi pyörineet työnantajien edustajat ovat kvartaalitalouspaineissaan vain toteuttaneet lyhytnäköisiä haikailujaan "työrauhan" puolesta ja jättäneet pidempilinjaiset pohdinnat löysien ala-astetasoisten koulutus-fraseologioiden varaan.

Vielä kunnista. Onhan se ollut kaikkien aikojen puhallus tuolta eläkevakuutusvakuutustaholta. Panna valtaosaltaan kepulaisjohtoiset kunnat raskaimman päälle maksumiehiksi ja kustannusten tasaajiksi, kun ei rahat riitä jumalauta. Ja ne kunnat ovat olleet niin tyhmiä, että ovat suostuneet kaikkeen.

Olisipa niissä marxilaissosialistisissa eläkevakuutusporukoista löytynyt vastaavanlaista luovuutta siinä vaiheessa kun olisi ollut aika etukäteen miettiä, miten ne suurten ikäluokkien eläkkeille menemiset aikanaan hoidetaan. Lupausten pitäminen tai vastuuntunto kun eivät oikein tunnu olleen asiaa hoidelleiden ominta alaa.

Eikä edes olisi tarvinnut väsäillä uusia peittelylakeja, joita nyt tarvitaan noiden onnettomien vakuutuslääkärireppanoiden maineen suojelemiseksi oikeaa työtä tekeviltä kollegoiltaan. Kyllä 80 vuoden salaiseksi julistamisessa on jo aikamoista häpeällisyyttä peiteltäväksi, kun rikosten salaiseksi julistamiset ovat aiemmin olleet vuosissa vain korkeintaan puolet siitä mitä vakuutuslääkäreiden kohdalla nyt tehdään.

Mutta eiköhän ne lait ainakin vielä panna ennen aikojaan lihoiksi, ja nahkurin orsille ne, joiden siellä pitääkin riippua.

Hauskaa muuten tuo korporativistisen sanapelin pyöritys. Itse korporativimi on sanana ikään kuin jäänyt taustalle, käytettäväksi ainoastaan vakavien pohdintojen piirissä. Kolmikanta on jotenkin tunkkaisena ja itsensä tuhrineena jäänyt hieman entistä pienemmälle käytölle ja hyvä niin, sen verran kyllästyttävää jargonia se yleisen propagandasopan joukossa jo onkin.

Korporativismin suorahko käännös, järjestövalta, näyttää hukkuvan sanankäytön yleiseen harmauteen siinä missä demokratia ja avoimuuskin, niistähän jokaisella on joko aivan oma mielipiteensä tai sitten papukaijamainen puoluejohdon käsitys asiasta. Huomasin kuitenkin, että peliin on heitetty taas uutta yritystä käsitteiden vatkaamiseksi jotenkin paremmin mielialamarkkinoille sopivampaan muotoon.

Demareiden vaaliromahduksen selvittelytyöryhmän vetäjä Antti Kalliomäki puhui radio-ohjelmassa muistaakseni 11.4. kauniisti "sopimusyhteiskunnasta". Ja sittemminhän kolmikantaa aiemmin sillä nimellä puolustanut presidentti Halonen sai vanhat kolmikannan mainospuheensa nekin uusinnettua sopimusyhteiskunnaksi. Kuten uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä teki.

Mitenkäs päin se nyt olikaan? Niin, vanha valistusfilosofi puhui aikoinaan, silloin kuin eurooppalaiselle demokratialle ja sivistysperinteelle luotiin pohjaa "yhteiskuntasopimuksesta", mikä termiä on sittemmin vakiintunut pitämään sisällään modernin, vastuuntuntoisen yhteiskuntapolitiikan demokraattisten periaatteiden koko kirjon.

On tyypillistä orwellilaisuutta kääntää termikikkailulla käsite hipomaan korporativistisen suunnitelmatalouden ihanteita ja hakemaan itseään raikkaampia sävyjä sieltä, mistä niitä on vapaasti varastettavissa.

Yhteiskuntasopimus ei tarkoita samaa kuin demareiden nyt tyrkyttämä sopimusyhteiskunta.

Sopimusyhteiskunta on epäparlamentaarista järjestövaltaa, sitä itseään, korporativismia, vaikka voissa paistaisi.

Terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmän Maalaiskirjeenvaihtaja

* * * * * *

Epilogi 1:
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö siirtyy eläkkeelle.

- Valtio ei voi taata onnellisuutta, Lehto summaa.

Viisitoista vuotta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä ollut Markku Lehto siirtyy eläkkeelle. Lehdon läksiäisseminaari järjestettiin alkuviikolla Helsingissä.

Lehdon kunniaksi voidaan lukea, että hän kykeni ylläpitämään hyvinvointivaltion rippeet lamavuosien ahdingosta huolimatta kasassa.

- Viisitoista vuotta sitten mietimme sosiaali- ja terveysministeriössä aika epätoivoisissa tunnelmissa, kuinka sosiaaliturvasta voisi pelastaa edes sen arvokkaimmat osat. Kaikki muistamme, kuinka hurjalta talouden syöksy silloin näytti, Lehto toteaa.

Lehto muistuttaa, että jo viisitoista vuotta sitten tehtiin ne linjaukset, joita nyt toteutetaan. Suomen sosiaalijärjestelmän selviytymismalliksi otettiin ihmisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen, työuran pidentäminen ja palvelurakenteen uudistaminen.

Lähde: Uutispäivä Demari 13.12.2006 - Markku Lehto jätti taakseen suuret saappaat

Epilogi 2:
”Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio: siinä on eräänlainen kolmijalka, jossa jokaisen jalan pitäisi olla vahva, ettei pöytä keikkuisi.”

Lähde: MTV3 – STT 06.12.2006 Halonen: Oikeusvaltiopohja pettää Venäjällä

Epilogi 3:
”Suomi on, ja sen pitää olla, omalta osaltaan rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Tämä on moraalisesti oikein ja samalla se on omien etujemme mukaista, presidentti huomautti.

Puheensa lopussa Halonen palasi vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin käytiin presidentinvaalikampanjaa. Hän sanoi pyrkineensä ottamaan huomioon kansalaisten silloin antaman keskeisen viestin, jonka mukaan presidentin pitää osallistua aktiivisesti myös suomalaista yhteiskuntaa koskevien asioiden käsittelyyn.”

Lähde: MTV3 – STT 01.01.2007 12:18

* * * * * *

LISÄTIETOA AIHEEN TIIMOILTA:

Presidentti Pauliine Koskelo, Korkein oikeus: Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen - Riippumattomuus on oikeuslaitoksen kulmakivi
(CHYDENIUS OP - ryhmän jäsenlehti 3/2006)

Eläkekurjuudella uhkailu ärsyttää Antti Tanskasta
(Taloussanomat Kansantalous Riikka Kalmi 12.1.2007)

Kari Puro: Eläketurvalla tulee toimeen
(Taloussanomat - Politiikka Kaija Lähteenmaa 28.12.2006)
* Kari Puro uskoo, että jos eläkemaksun korotuspaine ei tehdyin toimin alene, paineet puuttua varhaiseläkejärjestelmiin kasvavat.

Suorakulma vai vedenkiehumispiste?
Jostain on nyt levinnyt julkiseen keskusteluun käsitys vain 40 prosentin eläkkeestä…
(Uutispäivä Demari 04.12.2006 Markku J. Jääskeläinen)

Henkilökohtainen selvitysmies (Kelan Sosiaalivakuutus - lehti 5/2006)

Miten korjata eläkepolitiikan epäkohdat? (Uutispäivä Demari 28.11.06 Jacob Söderman).

Markku Lehto jää eläkkeelle - mutta ei jätä sosiaalipolitiikkaa (Socius - lehti 6/2006).

Taloustoimittaja Teija Sutinen: Työeläkeala ei osaa vastata kritiikkiin (Työeläke 3/2006)

Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä (Työeläke 4/2006)

TALOUSELÄMÄ – LEHDEN ARTIKKELIT:

Osake lämmittää enemmän kuin eläke (Talouselämä 28.11.2006 Esko Rantanen)

Älä luota pomosi eläkelupauksiin (Talouselämä 27.10.2006 Esko Rantanen )

Eläkeläiset anovat, mutta heille ei anneta (Talouselämä 9.10.2006 Terho Puustinen)

Puron ryhmä tarkoittaa valtaa (Talouselämä 16.6.2006 Eeva-Riitta Seies)

Hyviä eläkepäiviä! (Talouselämä 2.6.2006 Kirsi Piha)

Valittavana työeläkkeet tai hyvinvointi (Talouselämä 26.5.2006Johannes Koroma)

Mestari antautuu kilpailuun – Etera (Talouselämä 17.5.2006 Terho Puustinen)

Suomi on eläkevakuutetun mansikka - Vielä kun saisi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä (Talouselämä 6.5.2005 Terho Puustinen)

Et ehkä tiedä, mihin eläkemaksusi joutuvat (Talouselämä 5.5.2006 Pekka Seppänen)

Pankit ja vakuutusyhtiöt viilaavat eläkemallia (Talouselämä 5.5.2006 Esko Rantanen)

Herää, pieni ikäluokka – Osku Pajamäki (Talouselämä 5.5.2006 Kirsi Piha)

Ahne ja kärsimätön käsirysyssä –Osku Pajamäen Ahne sukupolvi kirjan arvio (Talouselämä 2.5.2006 Esko Rantanen, Terho Puustinen)

YLEN KANAVILTA ONNEKKAASTI ESIIN ONGITTUJA:

MOT 23.4.2007 Eläkekasino
* Jo yli 600 000 suomalaista on ottanut vapaaehtoiseneläkevakuutuksen.
* Vakuutuksien kuluja on kuitenkin vaikea selvittää, saati vertailla.
Toimittaja Matias Möttölä

MOT 23.9.2002 Sijoitukset hukassa.
Leikataanko eläke-etuuksia yksityisen finanssi-imperiumin pönkittämiseksi?
Toimittaja: Olli Ainola

MOT 08.05.2000 Työttömyyskassojen miljardit – ammattiliittojen apaja?
* Tämän illan MOT tutkii työttömyyskassojen miljardeja.
* Miten ay-liike käyttää sille uskottuja yhteisiä varoja
Toimittaja Jouni Tervo

MOT 17.01.2000 Kansa taisteli, juristit laskuttavat
* Kuka olikaan vastuussa siitä, että eläkeyhtiön kassa tyhjennettiin?
Toimittaja: Matti Virtanen

MOT 16.02.1998 Hyvät veljet ja tarkoitukset.
* Kuka vetää välistä eläkerahastoista?
Toimittaja: Olli Ainola

# # # # # # # # # # # # # # # #

Ja ei siis mitään syytä huoleen… Kuulen jonkun selvästikin siellä ruudun takaa sanovan.

Otetaanpa siksi vielä yhteys kerran poimintayhteys Yleisradion arkistoon.

# # # # # # # # # # # # # # # #

VAKUUTUSVALVONTAVIRASTOLLE MOITTEET

Sosiaali- ja terveysministeriö arvostelee Vakuutusvalvontavirastoa puutteista sen toiminnassa.

Vakuutusyhtiöiden sisäisen valvonnan tarkastuksissa on tehostamista, eikä sijoitustoiminnan riskien valvonnassa asetettuja tavoitteita ole täysin saavutettu. Ministeriö korostaa, että kummassakin on kyse järjestelmän kannalta tärkeästä asiasta.

Vakuutusvalvontaviraston tehtävä on ylläpitää suomalaista vakuutusjärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta.

Ministeriö pitää antamaansa kritiikkiä osoituksena hallinnon läpinäkyvyydestä.

Ylijohtaja Hely Salomaa Vakuutusvalvontavirastosta kertoo TV-uutisille, että moitteet ovat tiedossa ja niihin tulee puuttua. Puutteiden korjaamiseen käytetään jatkossa myös entistä enemmän resursseja.

Vakuutusvalvontaviraston johto saa pyyhkeitä myös tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri virastojen mainetta. STM on ensimmäisenä Suomessa pannut oman hallinnonalansa virastot paremmuusjärjestykseen.

Arvosana annettiin toiminnasta viime vuonna. Parhaiden joukossa olivat Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos, huonoin oli Vakuutusvalvontavirasto.

Lähde: Ylen TV-uutiset 30.08.2006, klo 20.56 (päivitetty 30.08.2006, klo 22.07)

# # # # # # # # # # # # # # # #

SILMINNÄKIJÄ: MILJARDIEN ELÄKEVELJET 11.5.2006

Suomalaisten työntekijöiden eläkevaroja hoitavien eläkeyhtiöiden rooli on muuttunut nopeasti. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten työeläkeyhtiöt olivat vain konttoreita, joista yritykset hakivat eläkerahaa lainaksi. Tänään nämä samaiset eläkeyhtiöt ovat mahtavia sijoittajia, kymmenien miljardien eurojen isäntiä.

"Työeläkeyhtiöistä tulikin yhteiskunnan suuria omistajia. Joka ainoassa isossa yrityksessä istuu tel-yhtiön edustaja, tavalla tai toisella, hallituksessa, nimitysvaliokunnissa, ties missä tahoissa", vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa sanoo.

Työeläkeyhtiöiden aseman vahvistuminen on tuonut niiden toimintaan omavaltaisia piirteitä. Ne ovat laskuttaneet yrityksiltä ja työntekijöiltä liikaa eläkemaksuja, mutta olleet haluttomia palauttamaan ylijäämiä. Ne ovat onnistuneet lobbaamaan eläkesäännöksiä, joiden avulla ovat pystyneet kaappaamaan eläkesäätiöitä ja valtaamaan lisää markkinoita.

Eläkeyhtiöt sijoittavat suomalaisten eläkevaroja pääosin tuottavasti ja eettisesti. Joukkoon mahtuu myös poikkeuksia: omistuspelejä, huonoiksi luokiteltuja sijoituskohteita tai golf-osakkeita. Suomalaisten eläkemiljardien siirtelyä johtaa pieni eläkeyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen sisäpiiri. Suurten eläkeyhtiöiden johdolla tapahtuva valmistelu ei kaikilta osin kestä päivänvaloa. Eläkeyhtiöiden hyvät yhteiskuntasuhteet takaavat kuitenkin sen, ettei epäkohtiin puututa.

"Päätöksentekijät Arkadianmäellä katsovat tätä toimintamallia sormien läpi. Päätöksentekijät menevät sen taakse, että työmarkkinajärjestöt sopivat, mutta se työmarkkinajärjestöjen sopiminenhan tapahtuu alan toimijoiden avittamana. Periaatteessa nämä työmarkkinajärjestöt vaan siunaavat sen, mitä ala itse päättää", sanoo johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä.

Toimittajat Juha Ristamäki ja Boris Salomon.

Lähde: Silminnäkijän www - sivusto

* * * *

8.5.2013 päivitys

Vakuutusmatemaatikko Olli Pusan nettikirjat aiheesta vapaasti ladattavissa osoitteessa:
www.pusa.fi

Renkien kaappaus
Renkien valta

* * * *

Suomen todellinen hallintamuoto ja hallitsijat? Tsekkaa Oikeusturvan VOLF-työryhmän arvio Ryhmäteatterin > Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmästä -

Miksi kahden lääkärin loukku on mahdollinen?

Koko karmean kokoiseksi kasvanut kansallinen ongelmakenttä olisi mahdollistaa hoitaa pois päiväjärjestyksestä 1.9.2007 mennessä. Klikkaamalla otsikkoa miten ja keiden toimesta kafkamainen kahden lääkärin loukku - lakipakettina luotiin? Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman!

Kyseessä ei ole enää pelkästään juridiikkaan liittyvä ongelma, vaan ratkaisu on suurimmalta osalta puhdasta politiikkaa.

Yksi suurimmista haasteita Suomen valtiolle ja vakuutusyhtiöille tulee varmasti olemaan se, kuinka ja mihin mennessä korvataan takautuvasti niille vielä elossa oleville potilaille kaikki ne lakien mukaiset korvaukset, jotka heiltä on ilman tosiasiallisia päätösperusteluita vakuutuslääketieteellisin kikkailuin evätty.

Mielestäni tämän ison ongelmakentän kohdalla voidaan puhua jo systemaattisista oikeusmurhista suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä.

- - - - - - -

”Julkisuuden henkilö löytää itselleen helpommin julkisia puolustajia.

Yhteiskunnan marginaalissa elävien oikeusmurhat eivät saa huomiota.”

Lähde: Voima 3/2007 Tapaus Liebkind – Heikki Hiilamo

- - - - - - -

Toki se viime kirjoituksessani heittämä ajatus, että esimerkiksi entisten työministerien työpanosta käytettäisiin ”työttömyyden kivikova ydin 200 000” - ongelman tarkempaan kartoittamiseen on lapsenomainen ja utopinen. Ainakin ennen toteutumistaan.

Sillä eduskunnassa istuvilla entisillä työministereillä, kuten Liisa Jaakonsaari ja Tarja Filatov olisi nyt hyvää aikaa kertoa omia näkemyksiään sekä purkaa kokemuksiaan. Missä onnistuttiin ja missä meni pieleen? – tyyliin.

Liike-elämästä tuttua tehtäviin perehdyttämistä pitäisi pystyä hoitamaan yli puoluerajojen myös ministeriöiden välillä. Vaikkakin mielipiteet poliittisella kartalla eroaisivat kuin Tiktom ja Utsjoki paikkakuntina toisistaan. Virheitä varmasti uusillekin ministereille tulee, mutta ei niitä minun mielestäni jääräpäisyyssyistä pidä kuitenkaan toistaa.

Vastakkainasettelua varmasti tapahtuu edelleen, mutta tämän ongelmakentän kohdalla toivon henkilökohtaisesti, että ratkaisujen kohdalleen asettelukin alkaa onnistumaan.

POIKKIHALLINNOLLISET POLITIIKKAOHJELMAT PIKAISESTI KÄYNTIIN

Tsaarinaikainen, kansalaisten kyykyttämiseen perustuva ”tsat – tsat - tsaa” - tyyppinen hallintokulttuuri pitää saada tällä hallitus- ja eduskuntakaudella loppumaan.

Hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän kysymyksistä eduskuntaryhmille otan esille kysymyksen numero kuusi (6), joka kuului:

”Mitä poikkihallinnollisia politiikkaohjelmia eduskuntaryhmänne mielestä seuraavalla hallituksella pitäisi olla?”

Vastauksensa antaneiden puolueiden vastauksista minulla ei ole sen kummempaa tietoa.

Huomenna aloittavan hallituksen hallitusohjelmassa ei salatun vakuutuslääkäri- ja suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän ongelmista puhuta halaistua sanaa.

Ikään kuin esimerkiksi tuota ”työttömyyden kivikova ydin 200 000” – nimistä ongelmaa ei olisi olemassakaan. Suomalaisesta kahden lääkärin loukusta puhumattakaan.

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla jo 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava. Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta. Heille on löydettävä eläkeratkaisu. Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

Lisäksi hieman onnekkaasti eduskunnan arkistoista löytyi seuraavanlainen asiakirja:

PTK 69/2004 69. TORSTAINA 3. KESÄKUUTA 2004 kello 16.30
N:o 107) Työkyvyttömät työttömyystilastoissa

Siitä selviää kupletin juoni varsin seikkaperäisesti. Puheenvuoroja käyttävät poliittisten päättäjien hyvin tietämästä ongelmasta:

Mikko Elo /sd
Työministeri Tarja Filatov
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd
Anne Huotari /vas
Maija Perho /kok
Anneli Jäätteenmäki /kesk
Raimo Vistbacka /ps
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd
Mikko Kuoppa /vas
Eero Akaan-Penttilä /kok
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen/kesk
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki/sd
Anni Sinnemäki /vihr
Ahti Vielma /kok

ONKO NORMAALI IÄNMUKAINEN MUUTOS ”JOKU MUU SAIRAUS”?

Mielenkiintoiselta yhteensattumalta tuntuu, että vakuutusyhtiöt vetoavat yhä useammin taustalla olevaan uhrin perussairauteen erilaisten vakuutusehtojen mukaisten vahinkojen korvauskäsittelyissä. Jonka vuoksi vakuutuslajin mukaisia korvauksia ei tarvitse ollenkaan maksaa.

Sanaa rappeuma tai rappeumasairaus käytetään monesti korvausvaatimukset hylkäävissä päätöksissä ainoina jotenkin kliiniseen lääketieteeseen viittaavina perusteluina.

Kuitenkin kyseessä on käsittääkseni suomen kielen synonyymi normaalille potilaan iänmukaiselle muutokselle esimerkiksi selkä- tai kaularangan alueella.

KUKA PUOLUEETON VIRANOMAINEN VALVOI VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄÄ VUONNA 2004?
Jonkun verran olen kuullut epäilyjä siitä, että voivatko Oikeusturvan VOLF - työryhmän työstämässä kaaviossa ”Suomalainen kahden lääkärin loukku” esitetyt faktat pitää paikkaansa.

Terve epäluuloisuus on aina näissä asioissa paikallaan.

Varsinkin mikäli omakohtainen tai oman lähipiirin kokemus vakuutuslääkärijärjestelmän pimeimmistä puolista puuttuu kokonaan. Kyseessähän on vakuutusalan harmaa alue.

Toisenlaisen näkökulman saadaksenne otetaanpa yhteys suomalaisten tiedotusvälineiden arkistoihin ja haetaan sieltä vertailevaa faktaa käyttöönne.

Olkaa hyvät. Seuraava katsaus tulee Yleisradion arkistoista ja on vuodelta 2004.

- - - - - - -

Asianajaja Jukka Remes:
"Kun tulee puhe näistä korvauksista niin ilmeneekin että hänellä on ollut jokin vanha rappeutuma tai vastaava valmis vamma jonka takia korvaus evätään tai sitä vähennetään tai rajoitetaan ajallisesti."

Kuka tämän rappeuman tai vamman sitten toteaa? "No se todetaan siellä taholla, josta korvausta haetaan eli vakuutusjärjestelmän piiristä." Vakuutusjärjestelmässä lääketieteellisiä asioita arvioivat vakuutusyhtiöiden palkkaamat asiantuntijalääkärit, jotka tekevät päätöksensä vain papereiden perusteella. Kenen intressiä he ajavat?

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
"He ovat vakuutusyhtiön palveluksessa. He osallistuvat siihen päätöksentekoon vakuutusyhtiössä."

Eli sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Mutta vakuutuslääkärinkin pitää noudattaa lääkärin etiikkaa.

Sen sijaan yllättävää on, että vakuutuslääkäreitä ei kukaan valvo keskitetysti.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvovat vain sitä, että lääkäreiden lääketieteellinen osaaminen ja tietotaito on kunnossa.

Vakuutusvalvontavirasto ei voi puuttua yksittäisiin korvaustapauksiin, joista se saa kanteluita, vaan se voi ohjeistaa yhtiöitä yleisellä tasolla

Se ei voi myöskään puuttua lääkärien jääviyksiin.

A-pisteen selvityksen mukaan jokaisessa neljässä tärkeimmässä muutoksenhakulautakunnassa istuu vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevia lääkäreitä tuomarin vastuulla arvioimassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden korvauspäätöksiä.

Vakuutusala siis valvoo itse itseään.

Onko valvonta sitten hoidettu hyvin?
Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
"Kyllä minun mielestäni se on hoidettu erinomaisesti."

Lähde: Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 - MIKSI VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄ EI TOIMI?

PELOTTELU KESKITTYY HIERARKKISILLE TYÖPAIKOILLE
- Pelon ilmapiiri tulee ikään kuin yritysten, myös julkisten organisaatioiden ulkopuolelta, talouspoliittisesta ja poliittisesta eliitistä. Tietyllä tavalla meitä pelotellaan koko ajan.

Pelottelua käytetään yleisimmin hierarkkisilla työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa sairaalat, monet seurakunnat, yritykset ja yhtiöt, joissa eletään myllerrysten aikaa.

- Tämä on perinteinen machiavellilainen tapa, jossa tavallaan nöyryytetään, uhkaillaan, pelotetaan, hajotetaan ja hallitaan sitä organisaatiota. Ja se on aika tietoista, Eriksson sanoo.

Lähde: YLE24 Online Uutiset Kotimaa 10.4.2007 - Työpaikkoja johdetaan pelolla

- - - - - - - - -

…ja eikös juuri eduskunta, Suomen valtio ja nelikanta ole hyviä esimerkkejä hierarkkisille työpaikoille, joissa korporatiivinen toimintamalli edelleen kukoistaa? Ainakin toistaiseksi.

Oikeusturva – terveisin
Petri

ps. 1
Hyvää taustatietoa tähän kirjoitukseeni löysin toimittaja Katja Boxbergin kirjoittamasta kirjasta ”Paavo Lipponen”, joka on vuodelta 2004.

ps. 2
Lopussa artikkelikopio tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavasta työryhmästä, joka tekstissä mainitusta kolmikantaisesta nimityksestään huolimatta on nelikantainen. Sen verran vahvasti ovat vakuutusalan etujärjestöt siinä silmämääräisesti edustettuina.

-Klikkaamalla artikkelia, saat sen ruudullesi näkyviin isompana-

Ennen työryhmän työn valmistumista olisi, että edes nykyisin voimassa olevaa tapaturma- ja ammattitautilakia noudatettaisiin nelikannasta riippumattoman ja puolueettoman valvontajärjestelmän toimesta.

ps. 3 Mikäli huomaatte Oikeusturvan ajankuva – blogissa:

* esiintuodun ongelman jo ratkenneen

tai

* yksilöitävissä olevan asiavirheen,

niin ottakaa kohteliaimmin ensitilassa yhteyttä toimituksemme studioon:
jesp1981 at yahoo.com


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 3/3

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

- - - - - - -

”Politiikan testi on se, millaista arkea, millaisen elämän poliittiset linjaukset ihmisille tuottavat.” Näin osuvasti toteaa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg blogissaan.

- - - - - - -

Kolmantena tiedotusvälineenä vaalien jälkeen oikeusturvaan liittyvistä ongelmista tietoa toi julkisuuteen Radio Kantti.

Sen 3.4.07 julkaisemassa radio-ohjelmassa aiheena oli ”Kipu voi tehdä elämästä helvetin”. Kyseiseen radio-ohjelmaan pääsette kiinni klikkaamalla (tätä kirjoittaessani toimivaa linkkiä):
http://www.yle.fi/kantti/
Linkki lakannut toimimasta. Huomattu 30.1.2023. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle. Toivottavasti, joku löytää tuon "Kipu voi tehdä elämästä helvetin" - jakson ja se saadaan kaikkien kuunneltavaksi Yle Areenaan. Tässä Wikipediaan ja linkki >>> Tuotantoyksikkö Kanttiin.

Kipuaiheen ja isoksi kasvaneen kansallisen oikeusturvaongelman tiimoilta kirjoitti anestesiologian ja kivunhoidon erikoislääkäri Eero Vuorinen Helsingin Sanomien mielipideosastolla 10.4.07 ”Moni tapaturman uhri jää ilman vakuutuskorvauksia” muun muassa seuraavaa:

”Näyttää olevan mahdollista, että joukko tapaturmaisesti loukkaantuneista potilaista ei saa heille kuuluvia korvauksia, koska vakuutusyhtiöt itsepintaisesti kieltäytyvät korvaamasta tapaturmassa syntyneitä vaivoja sillä perusteella, että "ne ovat voineet tulla potilaalle jostain muusta syystä".

Suomessa elää tuhansia ihmisiä, jotka lääkäri on todennut lääketieteellisin perustein yksiselitteisesti työkyvyttömiksi, mutta vakuutusyhtiö ei ole tätä hyväksynyt.

Jotkut potilaista jatkavat toivotonta taisteluaan vakuutusyhtiöitä vastaan. Jotkut kulkevat työttömyyskortistoissa ja sosiaaliluukuilla. Heitä kiertää vastaanotoilla ja turhissa tutkimuksissa.

Henkisen kärsimyksen lisäksi kaikkien osapuolten taloudelliset kustannukset ovat suuret. Kuka tahansa voi tapaturman jälkeen menettää terveytensä, työnsä, taloudellisen turvallisuutensa ja elämänuskonsa.”

POTILAS LAINSUOJATTOMANA SUOMESSA?

Paljonko siis Suomessa on näitä työkyvyttömäksi todettuja potilaita, jotka jatkavat ”toivotonta” taisteluaan vakuutusyhtiöitä vastaan?

Kulkien kuormittamassa työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen tiukoille vedettyjä resursseja. Kuormittaen turhaan terveydenhuoltoa uusilla lausuntopyynnöillä ja turhiksi todetuilla tutkimuksilla.

Koska vakuutusyhtiöille riittää hylkäävän päätöksen perusteluiksi "annetuissa selvityksissä ei ilmennyt mitään uutta".

Eikä tässä kaikki.

Kuinka moni lopettaa valittamisen kesken tai ei osaa aloittaa helpoksi luonnehditun valituksen tekemistä ollenkaan?

Pekka Piskonen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipide-sivulla jo 20.5.2001 osuvasti:

”Valittajan on lähes mahdotonta löytää perusteita valitukselleen, koska niitä ei ole tai ne ovat niin merkillistä siansaksaa, ettei niihin voi edes vastata.

Hoitavat lääkärit ovat turhautuneita ja voimattomia järjestelmän edessä. Monet asianajajat eivät suostu koskemaan eläkevalituksiin tikullakaan.

Pitkäaikainen lakimiestuttavani pahoitteli, ettei voi auttaa ja kertoi tapauksen, jossa eläkettä oli haettu vaikean vatsasairauden perusteella.

Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen. Perustelu: "Hakijalla on terveet lonkat."

VALTIOKONTTORINKAAN EI TARVITSE NOUDATTAA VOIMASSA OLEVIA LAKEJA?

Yksi perusongelma on se, että todistetusti vakuutusyhtiöiden asema on tällä hetkellä yksittäiseen vakuututettuun nähden ylivertainen. Niin lainsäädännössä kuin ”maan vakiintuneessa oikeuskäytännössä.”

Seuraavaksi ote Valtiokonttorin toiminnasta.

- - - - - - -


Lainaus Haista home vakuutusoikeus - kirjan sivuilta 256-257, joka koskee liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa:

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

------

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli > tapaturma-asiain korvauslautakunnan - kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.


TYÖTTÖMYYSLUKUJEN KOVAN YTIMEN RUUMIINAVAUS

Helsingin Sanomissa kirjoitti 26.3.07 työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, että työttömiä työnhakijoita oli tammikuussa 244 000.

- - - - - - -

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo SDP:n harrastavan tiukkaa mutta asiapohjaista oppositiopolitiikkaa.

Kokoomuksella ainoa kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin tuntui olevan tiukka linja veronkevennyksiin.

- Tässä on suuri ideologinen ero porvaripuolueiden ja demarien linjojen välillä. SDP lähtee siitä, että ihmisille pitää saada töitä, mutta kumpikin iso porvaripuolue lähtee siitä, että yrityksille pitää saada halpaa työvoimaa.

- Se on hyvin perinteistä oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä siitä, mitä ihmisille tapahtuu.

Lähde: Uutispäivä Demari 12.4.07

- - - - - - -

Ehdotankin , että entiset työministerit Tarja Filatov ja Ilkka Kanerva käynnistävät oitis uuden eduskunnan valtuuttamana pikaisen selvitystyön työttömyyskortistossa olevien henkilöiden tarkemmasta statuksesta ja määrästä.

Muuttuneessa maailmassa yhteistyötä eri puolueiden ja eduskunnan valiokuntien välillä pitää pystyä tekemään aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin vuosikymmenten ajan Suomessa on tehty.

Mielestäni suomalaisia pitää lähestyä juuri nyt yksilöinä eikä osana korporaatioiden sopimuspolitiikalle alistettua kasvotonta lihamassaa. Jossa asioiden voidaan väittää melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa olevan keskivertoisen hyvin.

- - - - - - -

Tuota ehdottamaani uudenlaista yhteistyötä helpottamaan tulevan hallitus- ja oppositiopuolueen edustajan välillä otan mukaan lainauksen Helsingin Sanomista 24.1.2007 – Murheellisten lukujen maa:

”Suomessa on rahaa, hyvinvointia, yltäkylläisyyttä.

Siihen nähden on häpeä, että Suomessa on edelleen työttömiä lähes 15 prosenttia työvoimasta. Tähän lukuun pääsee, kun "perinteisten" työttömien määrään laskee myös työttömyyseläkkeellä olevat, erilaiset tukityöllistetyt ja lyhennettyä työviikkoa tekevät.

Heitä on työministeriön tilastojen mukaan yhteensä 382 090. Saman verran kuin asukkaita Tampereella ja Turussa, yhteensä.

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi. He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.

"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).”

ISOJEN TYÖTTÖMYYSLUKUJEN VIIPALOINTI KÄYNTIIN

Ensinnäkin tuosta 382 090 luvusta vähennettäisiin oikeasti työkykyiset ja työn tekoon ilman kuntouttavia toimenpiteitä pystyvät työttömät.

Tämän jälkeen tarkemmin viipaloitavaan kohderyhmään kuuluisivat sellaiset työttömät, joilla on esimerkiksi sairauden tai vamman pysyvästi muuttanut terveydentila ja niiden aiheuttamat pysyvät rajoitteet työkyvylle.

- - - - - - -

Sen jälkeen viipaloidaan kohderyhmää ja tarkennetaan työttömyyden kovaan ytimeen kuuluvien määrää seuraavalla kahden (2) tarkennuskysymyksen sarjalla:

1. Otetaan erilleen sellaiset työkyvyttömät, joilla ei ole todettua hoitoa vaativaa päihde- ja/tai huumeongelmaa.

2. Otetaan erilleen sellaiset työkyvyttömät, jotka eivät kuulu ollenkaan ns. Taipaleen mallin tai kuuluvat diagnosoidun syntymäperäisen sairauden/vamman omaavien piiriin.

- - - - - - -

Sen jälkeen viipaloidaan ja tarkennetaan työttömyyden kivikovaan ytimeen kuuluvien määrää seuraavalla kahdeksan (8) tarkennuskysymyksen sarjalla:

1. Kuinka monta heistä on todellisuudessa alun kaaviossa kuvatussa kahden lääkärin loukussa ja potilaan roolissa?

2. Kuinka monta vuotta nämä työkyvyttömät ovat keskimäärin olleet kahden lääkärin loukussa?

3. Mitkä ovat olleet heidän pääasialliset toimeentuloturvan lähteensä?

4. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiön hylkäävä eläkepäätös?

5. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi hoitavan lääkärin E-/B-lausunto työkyvyttömyydestään?

6. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi ammatillisen kuntoutuksen selvityksen loppulausunto siitä, että heitä ei kannata uudelleen kouluttaa ja/tai he eivät ole kykeneviä palaamaan edes osa-aikaiseen työhön?

7. Kuinka monelle heistä on saatavissa työvoimatoimiston kuntoutusneuvojan puoltolausunto, että he eivät tule työllistymään edes runsain tukitoimin pysyvästi alentuneen työkyvyn takia enää koskaan, koska työnantajat eivät palkkaa sairaita työntekijöitä palvelukseensa?

8. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi vakuutusoikeuden päätös, että he ovatkin taas paperilla työkykyisiä?

Muuten. Kuuluuko tuolloin heidän työllistämisvelvoitteensa vahinkovakuutus- vai työeläkeyhtiölle?

PTT= Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin suurempana -

”Työttömien työkyky 2005, vertailuja palkansaajiin, työpoliittinen tutkimus 2006”

"Mistä tuli ajatus tähän tutkimukseen?

Kun työllisten työkyvystä tehty tutkimus aikoinaan valmistui, työministeri Tarja Filatov oli kysynyt, että miksi mukaan ei ollut otettu myös työttömiä?

Holm muisteli syyksi, että se ei ollut tullut mieleen, ja paljasti hymyillen, että työministerin kysymyksestä oli tullut pala kurkkuun – oliko tullut tehtyä virhe?

Mutta, hän sanoi virheethän voi korjata."

Lisätietoja: Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lähde: Uudenmaan työ ja koulutus 4/2006

- - - - - - -

Oheinen Työttömyyden kivikova ydin 200 000 - kaavio hahmottaa kysymyksen asettelua visuaalisempaan ja helpommin silmäiltävään muotoon. Koska asian selvittämiselle on käytettävissä olevien lehtitietojen mukaan nyt myös SAK:n henkinen tuki.

- - - - - - -

SAK ajaa jäsenistönsä etuja poliittisista suhdanteista riippumatta, ja on sitä varten valmis yhteistyöhön hallituksen kanssa riippumatta sen väristä.

Järjestö arvioi hallituksen työtä sen ohjelman ja tekojen kautta.

SAK toivoo hallitukselta ennustettavaa ja uskottavaa yhteistyöpolitiikkaa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja että hallitusohjelma olisi etenkin työelämää ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa koskevissa asioissa mahdollisimman konkreettinen epäselvyyksien välttämiseksi.

Lähde: Uutispäivä Demari 11.04.07

- - - - - - -

Lisäksi entisten työministerien Tarja Filatovin ja Ilkka Kanervan annetaan eduskunnan taholta selvitettäväksi seuraavat neljä lisäkysymystä:

1. Mitä tapahtui 27.10.2005 julkistetulle Kelan ja kolmen suurimman työeläkeyhtiön kokeilemalle ns. Englannin mallin (PCA) käyttöönotolle Suomessa?

- - - - - - -

Lomakkeiden käyttö oli

• arvioivien lääkärien mielestä– sujuvaa helppoa 71%:ssa tapauksia
– jnkv vaikeaa 23%
– suuritöistä ja vaikeaa 6%

• vakuutuslääkärien mielestä
– helppoa ja nopeaa 80%:ssa tapauksia
– kohtalaista 19%
– vaikeaa 1%

PCA:n käytön etuja eläkeratkaisuissa

• mitä todennäköisimmin
– tuo lisätietoa eläkkeenhakijoiden toimintakyvystä
– hakija saa aikaisempaa paremmin esille oman näkemyksensä toimintavaikeuksistaan

• saattaa
– parantaa ratkaisujärjestelmän läpinäkyvyyttä
– lisätä hakijoiden välistä yhdenvertaisuutta
– lisätä ratkaisujen oikeudenmukaisuutta
– vähentää turhautumista
– lyhentää eläkkeiden käsittelyaikoja
– vaikuttaa hylkäysosuuksiin

Välitilinpäätös vuonna 2005:

PCA:n käyttöönottoa ja kokeilua kannattaa jatkaa.

Lähde:
Kelan Tutkimusosasto – Personal Capability Assessment (PCA) työkyvyttömyysratkaisuissa 27.10.2005

- - - - - - -

* kyseinen ns. Englannin mallin koekäyttö Suomessa osoitti sen, että 40% hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä onkin väärinperustein tehtyjä.

* tiedot kyseisestä koekäytöstä löytyvät tätä kirjoittaessani esimerkiksi Kelan www-sivuilta.

2. Kuinka paljon työttömyystilastojen ulkopuolelle on jo ajautunut potilaita, kuten kokonaan ilman eläkettä jätettyjä sairastuneita/vammautuneita pienyrittäjiä ja osa-aikaeläkkeelle ohjattuja työsuhteisia, jotka kuuluvat tosiasiallisesti täysimääräiselle tapaturma- tai työkyvyttömyyseläkkeelle?

3. Miten ja mihin mennessä tullaan korvaamaan kaikille niille potilaille ne lakien mukaiset korvaukset ja eläkkeet, joita ilman he ovat nyt ilman tosiasiallisia perusteluja jääneet?

4. Miten taataan jatkossa se, että kaikki potilaat voivat saada tasavertaisen ja avoimen päätöskäsittelyn vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiöltään sekä suljetulta erityistuomioistuinjärjestelmältä loppuelämäänsä koskevasta toimeentuloturvasta?

- - - - - - -

Näiden suljetussa erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmässä vallitsevien tosiasioiden tunnustaminen on aloitettu myös SAK:n Lauri Ihalaisen toimesta, joka vieraili MTV3:n Huomenta Suomessa 12.4.07 todeten muun muassa seuraavaa:

”Ihalainen haluaisi nostaa aktiivisten työllistämistoimien piiriin puolet kaikista työttömistä.”

Eli tämän isoksi kasvaneen kansallisen ongelman ratkaisu häämöttää jo Arkadianmäen horisontissa, koska SAK:n toimesta on varovaisesti myönnetty, että puolet todellisista työttömien määrästä eli maagiset 200 000 työtöntä kuuluvat tosiasiallisesti asianmukaiselle eläkkeelle.

Sillä 1.6.2007 mennessä valmistuvan entisten työministerien Tarja Filatovin ja Ilkka Kanervan tekemän selvitystyön jälkeen varsinaisen työttömyyden kovaan ytimeen liittyvän ongelmakentän ratkaiseminen olisi vain sosiaalisesti oikeudenmukaisesti tapahtuvaa rahansiirtoa vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiltä potilaille.

Näin tasavallan presidentti Tarja Halosenkin peräänkuuluttama sosiaalinen oikeudenmukaisuus saisi ensimmäistä kertaa konkreettisen näytön paikan Suomessa.

- - - - - - -

”Vaan ei ole, niin paljon rahaa budjeteissa!” Kuulen monen Teistä päättäjistä selvästikin parahtavan.

Onneksi Suomen perustuslaki on tässä asiassa yksiselitteisesti kansalaisen puolella, koska vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöthän toimivat valtion antamalla valtakirjalla.

Joten jos vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöt eivät voi realisoida omaisuuttaan tarpeeksi nopeasti, niin Suomen valtioon voinee aina maksuasioissa luottaa?

> Suomen perustuslain 88 § -
Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

- - - - - - -

Varovainen hinta - arvio takautuvalle sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle on tällä hetkellä 100 miljardia euroa.

Ja tästä selkeästä ostovoiman lisäyksestä taas oma rakas kansantaloutemme tykkää, kun oikeutta vihdoinkin saaneet rahaa kansantalouden kiertokulkuun lykkää.

Oikeusturva - terveisin
Petri

ps. Klikkaamalla tämän kirjoitukseni otsikkoa voitte tutustua Oikeusturvan VOLF - työryhmän maalaiskirjeenvaihtajan eduskuntavaaleja 2007 edeltäneeseen katsaukseen korporativismin saloista.

 * * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 30.1.2023
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 2/3

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Toisena tiedotusvälineenä vaalien jälkeen oikeusturvaan liittyvistä ongelmista kertoi Yle.

TV1-kanavan A-zoomin ja Renny Jokelinin toimittamassa ohjelmassa 23.3.07 aiheena oli
”Velkuan valittajat - Sairas emäntä vakuutusbyrokratian rattaissa.”

Kyseisessä tapauksessa oli esillä työperäisen astman aiheuttamat pysyvät ongelmat eli ammattitauti.

Tämä juttu näytti taas toteen maassamme toimivan vakuutuslääkärijärjestelmän mielettömyydet ja sen, kuinka vakuutusyhtiöt ja Kela halutessaan "kyykyttävät" sairaita ihmisiä.

Ohjelmassa puututtiin myös ensimmäistä kertaa siihen yhä pahenevaan ongelmaan, kuinka vahinkovakuutusyhtiö ei myönnä pysyvästi vammautuneelle tai ammattitautiin sairastuneelle henkilölle lakien mukaista täyttä tapaturmaeläkettä, vaan yrittää työntää hänet työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittaiselle tapaturmaeläkkeelle (kuten esimerkiksi ohjelmassa esiintuodulla 20%:n eläkkeellä).

Ohjelmassa esiintyneellä henkilöllä oli jo seitsemän (7) erikoislääkärin lausunnot pysyvästä työkyvyttömyydestään.

Vuonna 2005 erityistuomioistuinjärjestelmän ylin oikeusaste eli vakuutusoikeus hylkäsi maatalousyrittäjien tapaturma-asioista (sisältää A-Zoomissa esillä olleet ammattitautiasiat) 93,33%! Siis vakuutusyhtiöiden hyväksi.


LISÄÄ VAKIINTUNEESTA OIKEUSKÄYTÄNNÖSTÄ SUOMESSA


Kerron myös toisen käytännön esimerkin suomalaisesta kahden lääkärin loukkuun joutuneesta potilaasta.

Potilasvahingon kohteeksi joutuneen potilaan kohdalla saatetaan tapahtunut vahinko myöntää ja siitä maksetaan potilaalle potilasvahinkolakien mukaiset korvaukset. Tosin minimaalliset syntyneeseen pysyvään haittaan nähden.

Tosin valitettavan monesti tuo kaikki myönnetään vasta kirjallisen valitusprosessin jälkeen, joka kestää tällä hetkellä erityistuomioistuinjärjestelmässä 2-3 vuotta.

Sitten tullaankin seuraavaan vaiheeseen.
Työeläkeyhtiön kautta annetaan päätös, että potilas on ilman kuntoutusta taas työkykyinen, vaikka hänellä on yhden tai useamman hoitavan lääkärin lausunto edelleen jatkuvasta työkyvyttömyydestään.

Eli syntynyt potilasvahinko myönnetään, mutta ei sen aiheuttamaa pysyvää työ - ja toimintakyvyn alenemaa.

Jonka jälkeen potilaalla on vaihtoehtoina aloittaa 3 vuotta kestävä valitusprosessi suljetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä tai hakea oikeutta avoimemmin toimivan käräjä-/hovioikeusjärjestelmän kautta. Tosin 40 000 –50 000 euron rahallisella riskillä.

Tosin voimassa olevien lakien mukaan edellä kuvaillun tilanteen ei pitäisi olla edes mahdollinen.

- - - - - - -

Työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, jos sairastumisen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei voida palauttaa kuntoutuksella tai muulla tuella.

Lähde: Suomi.fi – Eläkkeet 17.12.06



Lähde: Nelosen tekstitv 30.3.2007 sivu 118

- Klikkaamalla uutista hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Nyt tähän edellä kerrottuun kahden lääkärin loukkuun on ajautumassa yhä enenevä määrä potilaita. Toivottavasti työntekijäpuolta edustavien keskusjärjestöjen asiavastaavat ovat hereillä.

SAIRASTUNEIDEN HEIKENTYNEESTÄ TYÖSUHDETURVASTA VAIETTU

Asiasta kirjoitti avoimesti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 25.2.2007 Kelan tutkimusosastolla lääkäritutkijana toimiva Lauri Virta - Pitkällä sairauslomalla olevien työsuhdeturva heikentynyt:

”Vuoden 1970 työsopimuslaki oikeutti työnantajan päättämään työsuhteen sairaustilanteissa vain, jos lääkäri piti työntekijää pysyvästi työkyvyttömänä.

Nykyinen, vuoden 2001 työsopimuslaki sallii työsuhteen irtisanomisen jo vuoden sairausloman jälkeen.

Yleinen käsitys työmarkkinoilla oli, ettei pitkällä sairauslomalla olevan työsuhdetta saa purkaa.

Näin ei kuitenkaan ole.

Sen vahvisti korkeimman oikeuden tuore päätös (104/2006; http://www.finlex.fi/).

Pitkäaikaissairaiden työsuhdeturva on heikentynyt olennaisesti vajaassa neljässä vuosikymmenessä.

Näin rajusta muutoksesta ei ole käyty julkista keskustelua.

Oikeuskäytännössä ja korkeimman oikeuden päätöksessä herättää ihmetystä erityisesti se, että yhden vuoden keskeytymätön sairausloma rinnastetaan pysyvään työkyvyttömyyteen.

Lähtökohdaksi hyväksyttäneen, ettei työsuhteen päättämisen kynnyksen tarvitse olla samalla tasolla kuin eläkekynnyksen.

Irtisanominen on oikeutettu, jos työterveyslääkäri pitää työntekijää kykenemättömänä ammattiinsa, vaikka eläkelaitos ei myöntäisikään eläkettä.

Jos lääkäri kuitenkin pitää henkilöä saman sairauden takia vain määräaikaisesti työkyvyttömänä ja eläkelaitos myöntää sille ajalle kuntoutustuen, on työsuhteen purkamisessa asetettu työnantajan taloudelliset intressit yksittäisen kansalaisen edun edelle.

Vakuutuslääketiede ymmärtää pysyvän työkyvyttömyyden ja yli vuoden määräaikaisen työkyvyttömyyden eri asioiksi. Pitkäaikaissairaiden kuntoutus lähtee oletuksesta, että toipuvalla potilaalla on useimmiten työpaikka, jonne hän voi palata kuntoutustuen jälkeen.

Nykyisen hoitotakuun aikanakin oikean tautidiagnoosin saantiin voi kulua kuukausia. Vaikka hoito olisi asianmukaista, esimerkiksi vaikeista vammoista, neurologisista sairauksista tai mielenterveyden häiriöistä toipuminen voi kestää yli vuoden.

Korkeimman oikeuden päätös on signaali suomalaisen työsuhdeturvan jatkuvasta heikkenemisestä. Se vastaa myös yleiseurooppalaista kehitystä.

On odotettavissa, että pitkällä sairauslomalla olleiden työsopimuksia ryhdytään irtisanomaan tai purkamaan yhä enemmän.

Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hän on velvollinen selvittämään muun soveltuvan työn mahdollisuudet yrityksen piirissä – purkaessaan työsopimuksen hänen ei tarvitse tarjota muuta työtä.”



- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Mikäli tuo kaikki edellä kerrottu toteutuu, niin käytäntöön vakiintuu suomalaisen kahden lääkärin loukun lisäksi suomalainen hitaan syöksykierteen malli.

Joka tosin toimii jo oheisen kaavion mukaan tänäkin päivänä.

UUSIA UHKAKUVIA KUNTATALOUDEN PIIRIIN

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava. Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta. Heille on löydettävä eläkeratkaisu. Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

Keskeiseksi Kuntaliiton Timo Kietäväisenkin esille tuoman mittavan ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

Sen aiheuttama kustannus Suomen kuntataloudelle on arvioitu noin 1 miljardin euron arvoiseksi vuosittain.




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

MONIAMMATILLINEN JA PUOLUEETON TUKITIIMI

Vuonna 2005 ns. laastariveron poistamisen myötä työtapaturmien ja liikennevahinkojen korvauskäytäntö muuttui oleellisesti. Nyt vakuutusyhtiöt korvaavat hoidon todelliset kustannukset sille laitokselle, jossa hoito annetaan – joko yksityiselle tai julkiselle palvelujen tuottajalle.

Lääkäriasema Mehiläinen Turussa antoi ennakkoluulottomasti kokeilla yksityisen sosiaalityöntekijän palveluiden tarjoamista.

Kelan korvausta maksetaan esimerkiksi yksityislääkärin, fysioterapeutin ja tietyillä ehdoin myös sairaanhoitajan palveluista, mutta ei sosiaalityöntekijän tai kuntoutusohjaajan palveluista. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät maksa korvausta näistä palveluista.

Kokeilu kuitenkin osoitti tarvetta olevan erityisesti lakisääteisen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen korvausasioiden selvittelyyn, kun asiakkaat eivät aina koe saavansa riittävää ja puolueetonta ohjausta vakuutusyhtiöstä.

Julkisia terveyspalveluja käyttävillä on tarvittaessa tukena moniammatillinen työryhmä ja siihen kuuluvat maksuttomat sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan palvelut. Näiden palveluiden mahdollistamiseksi yksityisissä terveyspalveluissa tulisi sairausvakuutuslakia päivittää näiltä osin.

Lähde: Helsingin Sanomat 19.3.2007 Mielipide - Sirpa Kinos, Turku

- - - - - - -

Yksi erittäin tärkeä asia on saada nopeasti tiedonkulku kuntoon mahdolliseksi potilaaksi joutuville, että heitä hoitaville lääkäreille. Työnantajia unohtamatta.

Ensivaiheen hoidoilla ja tutkimuksilla sekä niiden tarkalla kirjaamisella on erittäin tärkeä merkitys.

Esimerkiksi ensivaiheessa todettujen vammojen systemaattisesta valokuvaamisesta esimerkiksi tulevaa sähköistä potilasjärjestelmää varteen tulee olemaan suurta hyötyä potilaan oikeusturvan parantumisen kannalta. Normaalien kuvantamismenetelmien lisäksi.

Kaikki nämä toimenpiteet ovat hyvä huomioida jo ennen sitä vaihetta, kun helpoksi täyttämisen kannalta luonnehditun vahinkoilmoituskaavakkeen täyttäminen vakuutusyhtiöille päin alkaa.

Senpä takia tuo Sirpa Kinoksen kirjoituksen pohjalta pitää jatkossa olla olemassa sellainen vakuutusyhtiöistä täysin riippumaton kliinisen lääketieteen ja lakiasiain kiemurat tuntevien henkilöiden verkosto, joka pystyy tarkistamaan, että alkuvaiheen toimenpiteet eivät muodosta estettä vakuutusyhtiön lakien mukaisten korvausten maksamiselle.

Esimerkiksi pään- ja niskan alueelle tulleiden vammojen tutkiminen ja todentaminen heti alusta alkaen oikein on erittäin tärkeää vakuutusyhtiöiden vakiintuneita korvauskäytäntöjä tuntevien mielestä.

Luontevin paikka tällaisen puolueettoman asiantuntijaverkoston sijoituspaikka voisi olla oma ammattiliitto, kunhan lakisääteisistä vakuutuksista sopivan nelikannan lonkeroista on erotettu kokonaan suljettuun erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmään perustuva tuomiovalta.

Ammattiliitoillahan on halussaan erinomaisesti työelämän lainsäädäntöön liittyvä alue, joten tämä pieni vastuualueen laajennus tukisi niiden toimintaa ja asemaa erinomaisesti.

- - - - - - -

Ensimmäinen signaali tuohon suuntaan tuli entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen sanomalehti Kalevan haastattelussa.

Viinanen haluaa valtion pois tupopöydästä ja sanoo, että valtion irtaantuminen tupopöydästä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

Lähde: 7.4.07 MTV3 - STT

LAILLISUUSVALVOJIEN TOIMINNAN AIKAJANASTA

Suomalaiset ovat moottoriurheilun maailmassa nopeata kansaa.

Kun siirrytään seuraamaan laillisuusvalvojien toiminnan nopeutta, niin pitää ottaa toki huomioon se, että seurattavat ja tarkasteltavat kokonaisuudet ovat suuria.

Laillisuusvalvojien tutkintaan ja tutkinnassa esille tulevien epäkohtien korjaamiseen käytännössä menevä aika on lyhyemmillään kuukausia, keskimäärin vuosia ja pahimmillaan vuosikymmeniä.

Seuraavat poiminnat liittyvät eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan.

- - - - - - -

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunion mielestä sosiaalivakuutusasioita käsittelevissä muutoksenhakulautakunnissa toimivien lääkärijäsenten ei tulisi lainkaan toimia vakuutusyhtiöissä vakuutuslääkäreinä.

Vakuutusylituomari Lea Kärhän mukaan pysyvää ratkaisua jääviysongelmaan etsitään parhaillaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakua pohtivassa komiteassa.

Kärhän mukaan viime vuosien myllerrykset vakuutusyhtiöissä ja muodostuneet suuret vakuutusyhtiöryppäät synnyttävät entistä useammin jääviystilanteita. Oman ongelmansa tuo muutoksenhakulautakuntien jäsenten sivutoimisuus. Pohdintaan tulee ainakin lautakuntien puheenjohtajien tointen muuttaminen päätoimisiksi.

Tulevaisuudessa muutoksenhakulautakuntien luonne ja status muuttuu yhä enemmän tuomioistuimen kaltaiseksi. Samalla korostuu jäsenten asema puolueettomina tuomareina.

Lähde:
Tuomareiden puolueettomuudelle nykyistä tiukemmat vaatimukset - Helsingin Sanomat 23.4.2001

- - - - - - -

Tuomari olisi esteellinen käsittelemään sellaisen yhteisön asioita, joissa hän itse tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen toimii lakimääräisenä edustajana tai muuten vastuunalaisessa tehtävässä.

Tuomarin ja asianosaisen palvelussuhde tai toimeksiantosuhde voi olla esteellisyysperuste, jos suhde antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta.

Esteelliseksi väitetty tuomari ei saisi ratkaista esteellisyysväitettä, toisin kuin nykyisin. Poikkeuksena olisivat vain ilmeisen perusteettomat väitteet.

Lähde: Tuomarin tärkeimmät esteellisyysperusteet - Helsingin Sanomat 23.4.2001

- - - - - - -





- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Kun eletään vuotta 2007, niin kirjallisesti toimivien muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden vakuutuslääkärijäsenet ovat edelleen ratkaisukokoonpanossa mukana.

Toimien tuomarin vastuulla ja siten kaikki heidän lausumansa kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin. Vaikkei mitään sinänsä potilaan oikeusturvan kannalta olevaa estettä toimia toisin ole ollut koskaan olemassakaan.

Vaadittavan vakuutuslääketieteen pätevyyden hän voi saavuttaa vain vakuutusalan kehittämän ja hallinnoiman koulutusohjelman kautta. Sekä kokeneemman vakuutuslääkärin kautta tapahtuvan työhön ohjauksen kautta.

Muuten. Muutoksenhakulautakunnissa toimii edelleen vakuutusyhtiöiden pää- ja sivutoimisia vakuutuslääkäreitä, kuten edellisessä jaksossa kirjoitin.

Oikeusturva-terveisin
Petri

ps. Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoituksen otsikkoa saat näppärästi näkyviin vakuutusoikeuden päätöstilastot vuodelta 2005.

Prosentit kertovat sen, kuinka monta prosenttia vakuutusoikeuden päätöksistä tehdään vakuutus- tai työeläkeyhtiön hyväksi.


* * * * * * *

Päivitys 10/2014

>>> Hitaan syöksykierteen - malli avaa silmiä siitä, kuinka ja miksi työkyvyttömät joutuvat menemään työvoimatoimiston asiakkaaksi. Vaikkakin odottaisivat pääsyä hoitoon, kuten leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntoutukseen.

* * * *

Miltä tilanteet näyttävät Björn Wahlroosin ajatusmaailmasta katsottuina? Lue Oikeusturvan ajankuva artikkeli > "Vakuutusoikeusrahasta" -

* * * *

Muista seurata myös mielenkiintoisia liikkeitä mielenosoitusten rintamilla:
Nyt Saa Riittää - mielenosoitusliike

* * * *

Yksi uusista tuttavuuksista on Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliike:
- toimii uuden ajan keskusasemana. Aiheina terveydenhuolto kuin vakuutukset.
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti
- tutustu kaikessa rauhassa ja vinkkaa, niin halutessasi, verkostoissasi edelleen. Kiitoksin.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

 
* * * *


Haluatko auttaa meitä?

Tutustu näihin Suomi 2017 blogikirjoituksiin ja vinkkaa niistä, niin halutessasi, edelleen omissa verkostoissasi. Vain yhdessä toimien voimme olla ja huomata enemmän. Lämpimin kiitoksin.

Korporatismin tilannekuvaa vuonna 2016:
> Huomenlahja helvetistä
Ison kuvan katsaus korporatismista vuosilta 1995 - 2015

Vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuudesta vuonna 2016:
> Korkein hallinto-oikeus | osa 1/5 - 5/5
Härskiä peliä korporatismikoneiston ytimessä