100 miljardin euron ryhmäkanneryhmä Suomen valtiota vastaan

Antamistani ennakkotiedoista poiketen palaan tuohon eduskunnassa tapahtuvan totuuskomission idean tarkempaan esittelyyn hieman tuonnempana.

Päivitys 22.12.2020 >>> Olivatko ”Suomen EU-puheenjohtajuus – eu2019fi” kärkihankkeet bluffia?

Eduskunta on saamassa aivan lähiaikoina käsittelyynsä mielestäni voimakkaasti vesitetyn ryhmäkannelain.

Työryhmän ehdotuksen ryhmäkannelaiksi otti saamieni tietojeni mukaan vastaan oikeusministeri Leena Luhtanen torstaina 16.3.06 kello 10 alkaen oikeusministeriössä.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ryhmäkannelaki, jota sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa. Lisäksi oli selvitettävä mahdollisuus sisällyttää myös ympäristövahinkoasiat lain soveltamisalaan.

Työryhmän puheenjohtaja toimi:
lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa (oikeusministeriö).

Jäseninä olivat:
johtava asiantuntija Manne Airaksinen (Elinkeinoelämän keskusliitto)
varatuomari Risto Airikkala (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto)
käräjätuomari Eija Iivonen (Helsingin käräjäoikeus)
kehittämispäällikkö Sakari Laukkanen (oikeusministeriö)
puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto)
erityisasiantuntija Maarit Leppänen (oikeusministeriö)
apulaisjohtaja Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari)
oikeustieteen kandidaatti Sakari Niemelä (Suomen Luonnonsuojeluliitto)
asianajaja Pekka Puhakka (Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners)
johtava lakimies Tuula Sario (Suomen Kuluttajaliitto)
varatuomari Arjo Suonperä (Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto)
erikoistutkija Jouko Tuomainen (Suomen ympäristökeskus) ja
kuluttaja-asiamies Marita Wilska (Kuluttajavirasto).

Samalla oikeusministeri otti vastaan oikeusministeriön virkamiestyöryhmän mietinnön kuluttajavalituslautakuntaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja ryhmävalitusmenettelyn nopeasta käyttöönotosta kuluttajavalituslautakunnassa.

Ryhmävalitus olisi ryhmäkannetta lievempi menettely, sillä lautakunnan päätökset ovat suosituksen luontoisia. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä.

Kansalaisnäkökulma unohdettu kokonaan ryhmäkannelaista

Työryhmän jäsenten nimilistasta puuttuivat kokonaan muun muassa vammautuneita edustavien kansalaisjärjestöjen edustus.

Yksi selkeä ja helposti sovellettavissa oleva alue ryhmäkanteelle löytyy nimittäin oitis lakisääteisten vakuutusten korvaus- ja muutoksenhakujärjestelmästä.

Suomi on Nelosen uutistietojen (17.9.06) mukaan saanut tähän mennessä Euroopan ihmisoikeusistuimesta 48 langettavaa päätöstä. Niistä yli puolet on koskenut reilua oikeudenkäyntiä. Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomelle annetaan moitteita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maille keskimäärin. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä.

Niiden johdosta uskoin aiemmin, että Suomen valtion toimesta on viimeistään tehty nopeasti tarvittavat muutokset muun muassa vakuutusoikeuteen ja niiden alaisiin ensimmäisen asteen lautakuntiin.

Lisäksi olen ollut tähän asti siinä lapsenomaisen luottavaisessa kansakoulupohjaisessa luulossa, että eduskunta kansanedustajineen tekevät muutokset havaittujen ongelmakenttien ratkaisuun tarvittaviin lainkohtiin kustannustehokkaasti, mutta kuitenkin kokonaisuudet hyvin hahmottaen.

Kansalaisten parasta ajatellen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavissa tuomiossa esille tulleet mielivaltaisuudet yhteiskunnastamme poistaen.

Vaan nyt olen omakohtaisen kokemuksen vartuttua valmis muuttamaan kuvainnollisesti, mutta kuitenkin välittömästi kantaani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vääryyden kohteeksi joutuneista harva jaksaa valittaa. Ei ole rahaa, ei ole tarvittavaa tieto-taitoa ja elimistön voimavarapatteristot alkavat hehkua vuosien kyykytyksen jälkeen varoittavan punaisella.

Varsinkaan, kun yleiset oikeusaputoimistot ovat saaneet kaikessa hiljaisuudessa ulkoasiainministeriön ohjeistuksen olla antamatta apuaan Euroopan ihmisoikeusistuinta koskevissa asianajamistapauksissa. Koska toinen vastapuolihan näissä valituksissa on Suomen valtio.

Eikä muuten omaltakaan ammattiliitolta tunnu irtoavan minkäänlaista oikeusapua. Yhteydenottopyynnöt, kirjeet ja sähköpostit häviävät mystisellä tavalla. Tosin posti ei kirjeitä palauta, vaikka niissä on ollut ainakin minulla palautusosoite. Niin ja tietysti asianmukainen postimerkki.

Toimiiko suomalainen kolmikanta enää vallan kolmijako-oppien mukaan?

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 19.6.2006 kirjoitti käräjätuomari Jussi Nilsson
”Vallan keskittyminen ennustaa ongelmia”

”Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kehittämispäällikön Sakari Laukkasen kirjoituksessa "Oikeusministeriö etsii keinoja tehostaa tuomioistuimien työtä" (HS 8.6.) esitetään eräänä keinona "oikeushallinnollisten valtuuksien ja johtamisvallan sekä niitä koskevan vastuun" lisäämistä.

Selkokielellä sanottuna keinoksi esitetään ministeriön ja viime kädessä hallituksen vaikutusvallan lisäämistä maamme tuomioistuinlaitoksessa.

Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo vanhastaan on ministeriössä katsottu tuomioistuimille maassamme asetettavien vaatimusten edellyttävän tuomarien organisoimista yhä selvemmin hallintovallan johdon alaisuuteen sekä tuomareilta varsin kapea-alaista riippumattomuutta ja osaamista.

Taustalla on ollut pyrkimys vaikuttaa tuomareihin yhä määräävämmällä tavalla hallintovallan johdon näkemysten mukaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi.”

Tämähän on mielestäni toteutunut kansalaisten kannalta erittäin surullisella tavalla vuosikymmenten ajan ns. erityistuomioistuimissa, jossa valtiovalta, vakuutusala ja keskeiset ammattijärjestöt ovat tehneet toimillaan sekä voimakkaalla yhteisellä ohjauksellaan noista erityistuomioistuimista länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvia.

Tosin pakko on tunnustaa, että kolmikannan valta näyttää ensi viikollakin valtavalta, vaan muutos on kolmikannasta syrjäytyneiden määrän kasvaessa aina mahdollinen.

Ennen konkreettista esitystäni lainaan asiayhteydestään irrotettua, mutta tähän kohtaa erinomaisesti sopivaa lausahdusta:

” Aloitteellisuus on hyvä asia, sitä ei pidä aliarvioida. Pahinta on, jos ihmiset muuttuvat passiivisiksi eivätkä edes yritä mitään.” - Kansanedustaja Esa Lahtela (sd) Iltalehdessä 26.9.06.

Ryhmäkanneryhmä 2007 valmiusasemiin - MARS!

Oma kokemukseni rajoittuu tähän mennessä eläkelautakunnan, tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden, KHO:n ja KKO:n toimintaan. Nykyisin nuo mainitsemani lautakunnat tunnetaan työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntina.

Yksi mielenkiintoinen asia olisi pikaisesti selvittää EU:n tasolla se, että voiko lakisääteisten vakuutusten kirjallinen valitusprosessi tuomioistuimessa olla vakuutusyhtiöistä riippumaton ja tasavertainen, jos oikeusprosessin toiseen osapuoleen kiistattomasti kuuluvat tahot maksavat oikeusprosessin ensimmäisen asteen ja valitusvaiheen lautakuntien kaikki vuosittaiset kustannukset.

Kuten edellä mainittujen muutoksen hakulautakuntien sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakuntien.

Vaan onko monista Euroopan ihmisoikeusistuimen Suomelle langettavista tuomioista siis otettu Suomen valtion taholta jo opiksi ja korjattu todetut sekä pitkään tiedossa olleet epäkohdat oikeusjärjestelmässä?

Siis ilman sitä tosiasiaa, että niihin pitäisi mielestäni liittää jatkossa kunnon sanktio.

Esimerkiksi suurusluokaltaan 1 miljardi euroa per langettava tuomio.

Tai sitten sanktio olisi sellainen, että ensimmäisestä langettavasta tuomiosta eteenpäin kaikki vastaavat tapaukset kerätään ryhmäkanneryhmään, johon kuuluvien kesken nostetaan reippaankokoinen ryhmänä tehtävä ryhmäkanne esimerkiksi EY-tuomioistuimessa Suomen sisukkaan saamatonta valtiota vastaan.

Tai sitten jossain muussa EU-maassa, jossa ryhmäkanneryhmä valtiota kohtaan on jo mahdollisesti sallittu.

Näin toimien saataisiin Suomessa ns. erityistuomioistuimet etunenässä vakuutusoikeus lopettamaan jo vuonna 1996 perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösmenettely yhdellä nuijan kopautuksella.

Ryhmäkanteenryhmän kohdalla itse korvaussumma esimerkiksi evätyille eläkkeille saattaisi nousta jopa sataan (100) miljardiin euroon, koska kyse olisi takautuvasti 10 vuotta taaksepäin ulottuvasta kanneoikeudesta ja huomioon pitäisi ottaa vielä asianomistajien edessä oleva elinaikaodote 10-30 vuotta.

Asianomaisten määrä saattaisi siten olla ensimmäisessä ryhmäkanneryhmässä jopa 150 – 200 000 kansalaista. Ja juuri tällaiseen massaanhan ryhmäkanne sopisi Suomessakin erinomaisesti.

Petri

Ryhmäkanneryhmän 2007 perustaa vuodesta 1996 alkaen

Mikäli tämä aiemmin mainitsemani perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösasia asia kiinnostaa Sinua lisää, niin ole hyvä ja tilaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirjaamosta käyttöösi tuolloisen apulaisoikeusasiamies Riitta- Leena Paunion

A. esitys 31.12.1996 dnro 2675/2/96
B. päätös 31.12.1996 dnro 489/2/96

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/yhteystiedot.htx

Lainaus ko. päätöksestä:

4. JOHTOPÄÄTÖS:

”Yksilölliseen perustelutapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä kaikissa selvitystä antaneissa eläkelaitoksissa ja kaikissa muutoksenhakuasteissa tarkastuslautakuntaa, Kuntien eläkelautakuntaa ja vakuutus-oikeutta lukuun ottamatta. Niiden päätösten perustelutapaa en voi pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”

”Yksilöllinen päätösten perusteleminen edellyttää, että päätöksiä antavilla muutoksenhakuasteilla on käytettävissään riittävät voimavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti perustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa käsittelyajassa. Koska selvityksen mukaan tähän ei ole mahdollisuutta, mutta sekä voimassa oleva lainsäädäntömme että eläkkeen hakijoiden oikeusturva tätä edellyttävät, olen saattanut valtioneuvoston tietoon vakuutusoikeuden ja eläkeasioita käsittelevien muutoksenhakulautakuntien näkemyksen voimavarojensa riittämättömyydestä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Perustuslain vastainen liitepäätösmenettely edelleen vakuutusoikeuden käytössä:

Tutustu myös oikeusministeriön sivustolla olevaan Maija Sakslinin supistetulta pohjalta vuonna 2003 tekemään selvitykseen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75874/omls_2003_21.pdf?sequence=1
Linkki korjattu ja luettu 21.12.2020

Perustuslain 22 §:ssä asetettu velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttäisi korkeammalle asetettua tavoitetasoa oikeusturvan toteuttamisessa. Selvityksessä on pyritty osoittamaan tekijöitä jotka heikentävät oikeusturvaa ja luottamusta muutoksenhakujärjestelmään sekä tekemään ehdotuksia näiden tekijöiden poistamiseksi. Tärkeimpänä kehittämisen kohteena selvityksessä pidetään lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta ja menettelyn uudistamista.

Muutamia keskeisiä osia huomioitavaksi selvityksessä:

Sivu 18 Sakslinin selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa: ”Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista. Suullisia käsittelyjä järjestetään vain harvoin ja silloinkin suullinen menettely vain täydentää kirjallista menettelyä. Kirjallisessa menettelyssä syntyneiden päätösten perusteleminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi. Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

Vakuutusoikeudessa on yleisesti käytössä ns. liitepäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen viitataan vain alemman muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin.”

Lisäksi mielestäni Sakslinin typistetystä tutkimuksesta kannattaa lukea erityisen tarkkaan kohdat:

9. Päätösten perustelu
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi

Sekä huomioida vielä se, että Sakslinin suppea selvitystyö perustui vain satunnaisiin otoksiin vakuutusoikeuden päätöksistä.

Ja ovatkohan edes nuo 17.09.2003 annetut ehdotukset toteutuneet vakuutusoikeudessa….?

”Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.”

Linkki lakannut toimimasta:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082
Korjattu linkki 21.12.2020
https://oikeusministerio.fi/-/laaketieteelliseen-arviointiin-vakuutusoikeudessa-ehdotetaan-muutoksia


Ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15997&contentlan=1&culture=fi-FI
Linkki lakannut toimista. Ei löydetty enää yksikköä kyseisellä nimellä.


Tukensa ryhmäkanteelle ovat jo ilmaisseet muun muassa seuraavat tahot:

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola
Toimitusjohtaja Tomi Yli - Kyyny

sivu 32- 33

”Kannattajien mielestä ryhmäkanne - ehdotus on turhan varovainen.”

Ryhmäkanteen käyttöä selvitetään

Suomalaiselle vahinkovakuutukselle ryhmäkanne ei välttämättä ole huono asia.

Yritysten vastuuriskit muuttuvat suuremmiksi ryhmäkanteen myötä ja vaikka vakuutusmäärät nousisivat ja riskin toteutumisen todennäköisyys kasvaa, riskin suuruus olisi arvioitavissa.

Yhdysvalloissa ryhmäkanteen kautta korvattavaksi tulleen vahingon keskiarvokustannus on noussut viidessä vuodessa 20 miljoonasta dollarista 115 miljoonaan dollariin.

lähde: Chydenius OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

* * * *

Perussuomalaiset
sivu 11

Ryhmäkannelaki kiireellinen

Uudenmaan piirin vappumatinea porukka päätyi alustukset kuultuaan yksimielisesti vaatimaan ryhmäkannelakia pikaisesti eduskuntaan:

Suuret yritykset ja yksittäiset kuluttajat eivät ole voimiltaan tasaveroisia. Ryhmäkanne tasoittaisi voimasuhteita.

Ryhmäkanne sopii erityisesti yrityksiin, joilla on käytännössä monopoliasema palveluntarjoajana.

Ryhmäkanne perustuu suurten lukujen lakiin. Vaikka yksittäisen kuluttajan intressi on pieni, niin useiden kuluttajien suorituksista kertyy yritykselle merkittävä summa.

Harva lähtee käräjöimään kympistä, mutta tuhansien maksamana kymppi on jo iso raha.

lähde: PerusSuomalainen 5/2006

* * * *

SDP 40. puoluekokous 9.-11.6.2005, Jyväskylä
s. 472 –473 Pöytäkirjan liitteet

2. Oikeusvaltion toteuduttava myös käytännössä

Tuomioistuintoiminnan uskottavuus ja tuomareiden riippumattomuus ovat toimivan oikeusvaltion perusedellytyksiä. Tuomarin uran avoimuus ja tuomarikunnan monipuolisuus on turvattava. Tuomioistuinten ruuhkautuminen on estettävä.

Tuomioistuinlaitoksen resursseja on kohdennettava oikeussuojan tarpeen mukaan, jotta asioiden käsittelyajat tuomioistuimissa lyhenisivät ja oikeudenkäyntikulut jäisivät kohtuullisiksi.

Oikeusturvan tehokasta saatavuutta voidaan edullisesti parantaa kehittämällä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Myös ryhmäkanne tulee ottaa käyttöön suuria joukkoja koskevissa kuluttajariidoissa.

Oikeudenkäyntikustannukset on pidettävä kohtuullisina. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti hillitä perusteetonta kulukehitystä.

Prosessisäännöksiä on kehitettävä menettelyn nopeuttamiseksi, tehostamiseksi sekä asianosaisille aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi.

Erityisesti kuluttajansuoja-, syrjintä- ja työoikeudellisissa jutuissa tulee mm. todistustaakka koskevia menettelysäännöksiä tarkastella myös tosiasiallisen oikeusturvan tarpeen näkökulmasta.

lähde: Puoluekokouksen pöytäkirja

* * * *

METALLIN 19. LIITTOKOKOUS 16. - 19.5.2004
SANOJA JA TEKOJA

sivu 50

Harmaan talouden ehkäisemiseen on yksi oiva keino saada lainsäädäntötietä ryhmäkanne, jota liittomme puheenjohtaja on vappupuheessaan vaatinut.

Ryhmäkanteella voi ammattiliitto hakea ahdinkoon saatetun ja pelokkaan työntekijän puolesta palkkasaatavat oikeudessa.

sivu 314

EU:n laajentumisen myötä on huolehdittava siitä, että työmarkkinoitamme ei vaivaa lieveilmiöt.

Metallityöväen Liitto ei missään vaiheessa halua estää ulkomaalaisten tuloa työmarkkinoillemme. Edellytämme, että heille maksetaan alamme mukaiset palkat ja muut edut.

Kyse on viime kädessä harmaan talouden estämisestä,kun vaadimme Suomen lainsäädäntöön ryhmäkanneoikeutta.

Käytännön edunvalvontatyössä törmätään usein tilanteeseen, jossa on havaittu väärinkäytöksiä palkanmaksussa ja työehtojen noudattamisessa.

Tapauksia ei ole viety tuomioistuimen käsittelyyn, koska riistetyt työntekijät eivät uskalla tehdä asiasta ilmoitusta.

Ryhmäkanteen avulla tällaiset hämäräfirmat voitaisiin viedä oikeuteen ja saada työntekijöille oikeuden päätöksellä sopimuksien mukaiset palkat ja muut edut. Siitä huolimatta, vaikka ko. työntekijä ei uskaltaisi tai haluaisi sitä tehdä.

Ryhmäkanne on länsimaisen demokratian vahvistamista ja täydentämistä.

lähde: LIITTOKOKOUKSEN JA TYÖTTÖMYYSKASSANEDUSTAJISTON KOKOUKSEN
PÖYTÄKIRJA

* * * * *

 Tähän aiheeseen liittyviä Oikeusturvan ajankuvan artikkeleita:

> Ryhmäkanne "ryssittiin" tarkoituksella -
- perjantaina, maaliskuuta 14, 2008 -


> Valtiovalta. Järjestövalta -
- keskiviikkona, elokuuta 01, 2012 -

> Maan tapaa -
- keskiviikkona, elokuuta 29, 2012 -

> Korporatismi/Korporativismi -
- maanantaina, syyskuuta 10, 2012 -

 * * * * *

Tiesithän jo tämän?

Vuonna 2003 Kelan tutkijana toiminut Maija Sakslin on nykyisin eduskunnan apulaisoikeusasiamies:

”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” - Maija Sakslin
http://www.om.fi/1146647474410
Linkki lakannut toimimasta.

Korjattu ja luettu linkki 21.12.2020
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75874

* * * * *

lauantaina, marraskuuta 10, 2007
> Avoin muistio vakuutusoikeudesta -

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Katsaus ihannetilanteisiin ja kansalaisten painajaisiin

Täsmennän lähipäivinä ilmestyvässä pakinassani tuota eduskunnan tiloissa tapahtuvan totuuskomission toteuttamista tarkemmin.

Välipalana siirtymätaipaleelle tuon mahdollisesti Teille muutamia uusi näkökulmia avaavia löydöksiä. Varsinkin pysyvästä kivusta ja haitasta sananmukaisesti kärsivien kansalaisten kohdalla.

Pahasti vinksahtanut nykymeno peittää allensa ne monet hyvät elementit sosiaalivakuutusten lainsäädännössä ja maan lakisääteisissä kuntoutusmahdollisuuksissa, jotka tarjoavat oikea-aikaisina pitkälläkin sairaslomalla oleville ja työelämässä vielä vankasti kiinni oleville kansalaisille mahdollisuuden pitää työkykyään yllä.

Nuo hyvät elementit pitäisi mielestäni vain saada entistä paremmin työtä tekevien kansalaisten ja työnantajien tietoisuuteen sekä aktiivikäyttöön. Vaan ovatko kiire ja minimimiehitys monilla työpaikoilla ajamassa tämänkin henkireiän tukkoon?

Ihannetilannehan olisi, että kaikki menisi yllättävän tapaturman tai vakavan sairauden jälkeen ennakkoon esimerkiksi STM:ssä kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan. Kansalainen parantuisi ja kuntoutuisi työtätekevien joukkoon. Ihannetilanteessa suoraan entiseen työhönsä. Vaihtoehtoisesti uudelleen koulutuksen tai tuettujen työkokeilujen kautta uuteen vakituiseen työhön työllistyen.

Tiedottaminen ja neuvonta kohtamaan ruohonjuuritason tarpeita

Monesti vain on niin, ettei tieto ja tarve eivät jostain syystä kohtaa. Oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa vaikeuksiin joutuneen kansalaisen elämäntilanteita. Harva tulee hoksanneeksi sitä, että terveysongelmien pitkittyessä kolmas tärkeä avustaja hyvän lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi on lakimies. Ja kyse on sentään lakisääteisten vakuutusten luullusta turvasta yllättävissä tilanteissa.

Vaikkakin elämme entistä enemmän tietoa tulvivassa ja tuottavassa yhteiskunnassa. Teollisuudesta tutusta (JOT= Just On Time) Juuri oikeaan aikaan - menetelmästä voisi olla paljon opiksi otettavaa tiedon valtateillä ja varsinkin pitkäkestoisissa lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä tapauksissa. Oli sitten kyseessä työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Joten tässä seuraavaksi mahdollinen uusi opas selviytymiseen kaikille vielä työsuhteessa kiinni oleville tai takaisin paluuta työpaikalleen pitkältä sairaslomalta parasta aikaa aloittaville.

Opas korostaa hyvissä ajoin tapahtuvan suunnittelun merkitystä palattaessa työhön pitkältä sairauslomalta. Samalla esitellään myös työpaikan ulkopuolelta saatavissa olevat palvelut ja taloudellinen tuki.

Palveluja ja tukitoimia voi saada työeläkelaitoksista, vakuutuslaitoksista, Kelasta, kuntoutuslaitoksista ja työvoimatoimistoista.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu.
Opas työntekijälle. Helsinki 2005. 27 s.
(Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, ISSN 1236-116X; 2005:21)
ISBN 952-00-1848-4 (nid.), ISBN 952-00-1849-2 (PDF)

Lisätietoja oppaasta tätä kirjoittaessani osoitteessa: http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/6007/index.htx

# # # # # # # # # # # # # # # #

Kyseisen oppaan avulla voi toivottavasti mahdollisimman moni Teistä välttää sen tyyppisen kohtalon, joka julkaistiin Kauppalehden Pressossa otsikolla – Ammattipotilas.

Esimerkkitarinan nainen on käynyt lääkärissä viisi vuotta, mutta odottaa vielä hoitoa.

Artikkelissa kerrotaan, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoidon saaminen käy työstä. Lääkärit tekevät vääriä diagnooseja ja kieltäytyvät tutkimasta, potilaat kaatuvat jonoihin.

Mielestäni tämä nykyään vallalla oleva ns. maan vakiintunut käytäntö, joka toimii monessa kohtaa jo perustuslain vastaisesti on mielestäni tuhoon tuomittu. Kaikki päättäjätkin tietävät jo sen. Asia on ollut eduskunnassakin sen verran hyvin ja toistuvasti esillä.

Vaan mielestäni pieniä pintaremontteja systeemiin on enää turha yrittää. Koko järjestelmä pitää laittaa täysremonttiin.

Me kohtalon kourasta kokemusta omaavat kansalaiset olemme valmiita auttamaan.

Petri

Lisätietoja tätä kirjoittaessani tilanteisiin, kun kohtalon koura kouraisee kovasti:

Tapaturmavakuutuksen haittarahaa maksetaan työssä aiheutuneen vamman tai ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta.

Alkuperäinen luokitus pohjautuu 1940-luvun Saksan käytäntöihin.

Yleinen haitta tarkoittaa muuta vahinkoa kuin työkyvyn alentumista.

Haittaluokitus ja haittaraha 19.4.2006 STM:n sosiaalivakuutus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19861012

Kipu diagnosoidaan väärin Mediuutiset 20.1.2006
Suomessa kivun haitta-aste luokitellaan vanhentunein metodein.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=837977

Lisää Ammattipotilas - aiheesta tätä kirjoittaessani osoitteessa: http://presso.kauppalehti.fi/p/l/i/etusivu/juttu.jsp?oid=1062

Elämä jatkuu pala palalta Turun Sanomat 12.2.2006
(Halikossa sattunut bussiturma)
Taju palasi veden alla
Vuodepotilas palasi kotiin
Työhaaveet kariutuivat
Koko perhe tukee isää
Luja usko romahti

Kipupotilas voitti vakuutuslääkärit
TV2 Ajankohtainen kakkonen 01.03.2005 Toimittaja: Salla Paajanen

Vuosikausien ajan olemme ihmetelleet kuka tuntee potilaan parhaiten: hoitava lääkäri vai pelkkien papereiden perusteella diagnoosin sorvaava ulkopuolinen asiantuntija?

Turun hovioikeus teki vastikään merkittävän linjauksen jonka mukaan hoitavan lääkärin kanta voitti. Kyseinen oikeusjuttu on merkittävä läpimurto kaikille kipupotilaille.

Lisätietoa osoitteessa: http://www.yle.fi/a2/

Kipuaiheesta on kirjoitettu muun muassa Iltalehdessä seuraavia artikkeleita:

”Eläimenä minut olisi näillä kivuilla jo lopetettu”
Iltalehti keskiviikkona 29.9.2004
Seitsemän lapsen äiti taistelee vakuutusyhtiötä vastaan
Solisluu murtui, kylkiluu poistettiin
En pystynyt edes kirjoittamaan
Ansiomenetyksiä kahdelta kuukaudelta
Käräjäoikeus päätti äidin hyväksi
Lapsen pitää hoitaa perhettä?
Milloin äiti kuolee?
Pompoteltu vuodesta toiseen

”Epäoikeudenmukaisuutta ei pidä hyväksyä”
Iltalehti keskiviikkona 29.9.2004
Kikkailevat ihmisten terveydellä
Päätöksiä tekstin pohjalta

”Tunnoton jalka on lievä vamma”
Iltalehti lauantai 20.11.2004
Kuin sukkapuikolla jalan läpi
Taistelua tuulimyllyjä vastaan
Ei paranemista

”Vakuutusoikeus kehittää perustelukäytäntöään”
Iltalehti lauantai 20.11.2004
Meidän lääkärimme ei tutki potilasta
Hoitavan lääkärin arviot haittaluokasta eivät sido tuomioistuinta

”Perheenäiti ja vakuutusyhtiö kiistelevät kivusta”
Iltalehti maanantai 27.12.2004
Asunto myyntiin

”Perheenäiti voitti vakuutuskiistan”
Iltalehti perjantai 11.2.2005
Nyt katto pysyy pään päällä

Kipupotilaiden voittoon päättyneitä rankkoja oikeustaisteluita:

Turun hovioikeus tuomio nro 3284, antopäivä 10.12.2004, diaarinro S 03/2250
- vastassa ollut vakuutusyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Kouvolan hovioikeus tuomio nro 177, antamispäivä 10.2.2005. diaarinro S 04/598
- vastassa ollut vakuutusyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

Kansalaisilta valituksia, päätökset harvoin muuttuvat
(Sosiaali- ja terveyspoliittisia asioita käsittelevä aikakausilehti Socius – lehti 4/2006)

”Jos työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, siitä voi valittaa eläkelautakuntaan. Jos sosiaalitoimisto kohtelee asiakasta tämän mielestä huonosti, siitä voi kannella lääninhallitukseen. Ratkaisut muuttuvat harvoin. Onko se merkki siitä, että vakuutusyhtiö tai virkakoneisto on jo alun perin toiminut oikein?”

Artikkelissa haastatellaan apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikaraista STM:n vakuutusosastolta ja Vakuutusongelmaisten liiton puheenjohtaja Hannu Kukkosta.

Lue lisää ministeriön ja ruohonjuuritason näkökulmista osoitteessa:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-42006/sivu7.htx

§ ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ?

Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikaraisen STM:n vakuutusosastolta lautakuntapaikkoja:

1. Eläkeasiain neuvottelukunta

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Kokoonpano:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200606123827MK?openDocument

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

2. Kuntoutusasiain neuvottelukunta

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Kokoonpano:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200606133213MK?openDocument

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

3. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2010
Kokoonpano:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=11311&tVNo=6&sTyp=Selaus

Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti – Varapuheenjohtaja

4. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta

Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006

Kokoonpano:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=8786&tVNo=6&sTyp=Selaus

Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti Varapuheenjohtaja

§ ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ?

Vaan miten Suomessa toimii tässä ”toimialueessa” vallan kolmijako –oppi?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeenpanovalta

Tilavaraus eduskuntaan tammi-helmikuulle 2007

Vakuutusalalla on ollut aina käytettävissään lobbaamiseen ylivertaiset taloudelliset ja henkilöresurssit vammautuneiden ja/tai sairastuneiden löyhästi verkostona toimivia yksilöitä ja yhteenliittymiä vastaan.

Etenkin kuvainnollisia paukkuja on riittänyt sosiaalivakuutuksiin liittyvän lainsäädäntötyön kaikkia eri vaiheita edustaviin avainhenkilöihin. Sekä tietysti erityistuomioistuimissa ns. vakiintuneiden toimintatapojen juurruttamiseen ja ylläpitoon tapahtuvaan sidosryhmäkohtaiseen lobbaustyöhön.

Työntekijäpuolen ammattijärjestöjä ei tunnu mielestäni kiinnostavan työelämästä ilman omaa syytään uloslentäneiden jäseniensä kohtalot. Olen valmis heti muuttamaan tätä kantaani, jos vallitseva tilanne toisin konkreettisilla teoilla osoitetaan. Eli tunnustan olevani tarvittaessa erittäin ripeäotteinen takinkääntäjä. Populismi on siten ainakin minulle kipeidenkin tosiasioiden esille ottamista ja tunnustamista.

Muuten sattuitteko katsomaan tai nauhoittamaan, kun TV1 esitti sunnuntaina 27.8.06 vuonna 1966 tehdyn dokumentin ”Vakuutusasia on sydämen asia”? http://www.yle.fi/ykkosdokumentti/kesa06uusinnat/2708.htm

Ohjelmalla oli Maxwell Smart- puhelimeeni juuri saamani tuoreen tiedon mukaan 377 000 yli 10-vuotiasta katsojaa. Aika hyvin maanantai – illaksi ja varsinkin ohjelman aiheeksi.

Ohjelman sisältö on kokemusteni mukaan edelleen pelottavan ajankohtainen. Ei tainnut tekijäryhmä Reino Paasilinnan johdolla arvata minkälaisen kauhistuttavan kansallisen dinosaurusten tyyppivalikoiman filmille tulivat tuolloin tallentaneeksi.

Yli 40 vuotta on mielestäni liian pitkä aika samojen tiedossa olevien ja usein toistuvien ongelmien ratkaisuun. Varsinkin, kun monet tämän toimialueen ihmiset tuskin kykenevät yhtäaikaisesti nousemaan näyttävästi barrikadeille, eduskunnan edustan rappusille kipuamisesta tai Kiasman kulmille kolhittavaksi könkkäämisestä puhumattakaan.

Käsi kädessä kuljemme taloon kiviseen

Joten tässä valossa olisi hyvä eri osapuolten päästä vihdoinkin tapamaan toisiaan kasvokkain. Siis esimerkiksi niiden tapaturmassa vammautuneiden henkilöiden, jotka kärsivät pysyvästi selkärangan ja suurten nivelien (polven, lonkan ja olkapään) sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä kroonisesta kivusta.

Lisäksi mukaan kelpuutettaisiin tervetulleina osallistujina homeesta, asbestista ja kemikaaleista työpaikoillaan pysyvästi sairastuneet henkilöt. Liikenne-, potilas- ja lääkevahingon perusteella syntyneestä ongelmakentästä kokemusta kerryttäneet henkilöt täydentäisivät ryhmän tieto-taidon sellaiselle tasolle, että kysyttävät asiat eivät aivan heti loppuisi kesken.

Vieläpä mukaan mahtuisivat kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat jo käyneet edellä kerrottujen ongelma-alueiden takia läpi ammatillisen ja lääketieteellisen kuntoutusten sekä tutkimusten koko sapluunan. Monet heistä asiaan kuuluvine työkokeiluineen ja siitä tehdyin johtopäätöksin.

Pääsemättä kuitenkaan takaisin työelämään nimenomaan huonon työkykynsä takia, koska ainakin toistaiseksi suomalaiset työnantajat eivät palkkaa tietojeni mukaan valmiiksi sairaita työntekijöitä palvelukseensa.

Nämä kymmenet tuhannet työkykynsä menettäneet eivät ole päässeet siten asiankuuluvalle täysimääräiselle eläkkeelle ja saamatta koskaan tosiasiallisia perusteluja eläkkeen hylkääville päätöksille. Ei ensimmäisen asteen lautakunnista kuin ei myöskään vakuutusoikeudesta.

Tähän nyt lanseerattavaan totuuskomission kokoontumiseen he saapuisivat yhdessä heitä hoitaneiden lääkäreiden kanssa. Unohtamatta toimialan hyvin tuntevia työvoimatoimistojen kuntoutusneuvojia, sosiaalitoimen virkailijoita, kirkon diakoniatyön ja lukuisten vapaaehtoisten avustusjärjestöjen henkilöitä.

Vakuutusalaa läpituulettavan totuuskomission toimintaan olisivat tervetulleita osallistujia myös näkymättömiin soluttautuneet sosiaali- ja terveysministeriön alainen vakuutusvalvontavirasto ja ministeriön vakuutusvalvonta. Sekä tietysti ylimmät laillisuusvalvojamme.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Sillä onhan Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio todennut 18.5.2006 lehdistötiedotteessaan seuraavasti:

” Oikeusasiamies Paunio pohtii perusoikeusloukkausten hyvittämistä. Oikeusasiamies korostaa, että ihmisoikeuksien loukkaukset tulee mahdollisuuksien mukaan estää, mutta jos niitä tapahtuu, ne tulee selvittää, virheet tunnustaa ja niiden seuraamukset hyvittää.

Ainoastaan riittävän tehokkaat oikeussuojakeinot perusoikeuksien loukkauksia vastaan voivat johtaa vaikuttaviin tuloksiin.

Eräs tällainen keino on rahallinen hyvittäminen. Nykyinen suomalainen järjestelmä ei oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan tarjoa tehokasta ja kattavaa oikeussuojaa perusoikeusloukkauksen hyvityksen muodossa.

Jos kansallisesti ei ole mahdollisuutta tällaiseen hyvittämiseen, sitä on haettava kansainvälisiltä foorumeilta. Se ei voi olla kenenkään etu.”

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Saanen tässä yhteydessä ehdottaa terävänä välispiikkinä, että rahallisen hyvittämisen uusien standardien luominen annettaisiin taholle, joka on uskaltanut ja osannut tehdä aiemminkin rohkeita korotuksia rahallisten vastineiden ajan tasalle saattamiseksi. Minun ykkösehdokkaani on siten eduskunnan palkkiotoimikunta.

Toimikuntaan kuuluvat tietojeni mukaan puheenjohtajana ministeri Jaakko Iloniemi ja jäseninä maaneuvos Jussi Alanen sekä oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen. Toimikunnan sihteerinä toimii varatuomari Tanja Makkonen.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lopuksi ajattelin yön valvottuina hetkinä julkistaa ajatuksen, joka ei tahdo millään jättää minua rauhaan.

Eduskunnassahan on sattumalta vapaata tilaa vuoden 2007 alussa. Ja eikös ne vaalitkin ole tulossa jo maaliskuussa 2007?

Joten miten olisi lakisääteistä vakuutusalaa avoimesti läpivedon omaisesti tuulettavan kansallisen totuuskomission tehoviikot eduskunnassa vuoden 2007 alussa?

Petri

ps. Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Meinasi kokonaan unohtua, että tämä eduskuntaan leiriytyvä totuuskomissio olisi myös hyvä foorumi vakuutuslääkäreiden avoimeen esilletuloon. Työeläkeyhtiöiden ylilääkärit aloittivat oman toimi- ja tieteenalansa puolustamisen ärhäkkäästi Mediuutisissa vuoden 2004 lopulla.

Sen jälkeen on mielestäni seurannut vain syvä hiljaisuus ainakin aktiivisemman tiedottamisen suhteen. Syytä en tiedä. Vaikka minunkin tiedonjanoni on nykyisin tästä alueesta melkeinpä sammumaton.

Minusta ongelma-alueen käsittelyyn pitää saada tasapuolisuuden nimissä esiin myös heidän näkökantansa. Kasvosta kasvoihin kontakteja vuoden 2007 alussa luoden.

Lisätietoja vakuutuslääkäreiden näkökulmasta tätä kirjoittaessani osoitteissa:

Mediuutiset 1.12.2004 Vakuutuslääkärit vastaavat kritiikkiin:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=652720

Mediuutiset 2.12.2004 Vakuutuslääkärit kyllästyivät kritiikkiin:
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?d_id=197916

Mediuutiset 2.12.2004 Vakuutuslääkäri tulilinjalla:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=653595

Ajankohtainen Ykkönen: Valtavirran etiikka- ja moraaliformaatteja?

Tämänkertainen pakinani liittyy työtapaturmiin ja ammattitauteihin.

Päivitys 11.2.2016 - Mihin kaikki liittyy? Isoa kuvaa yhdessä esiin:

Miten Pohjolan toimitusjohtajana toiminut Eero Heliövaara liittyy Sammon 2015 vuositulokseen? Tästä linkistä

Virallisissa yhteyksissähän Suomessa korostetaan kovasti, että sosiaalivakuutuksiin liittyvä muutoksenhakujärjestelmä on puolueeton ja vakuutusyhtiöistä riippumaton.


Äänekkäistä valittajista mainitaan vakuutusalan taholta usein, että kyse on vain valitettavasta yksittäisestä tapauksesta, jota ei voi valitettavasti tietosuojasyiden takia yksityiskohtaisemmin julkisuudessa kommentoida. Vaikka asianomainen antaisi siihen kirjallisen luvan.

Lämmittelyuutinen numero 1

Vakuutuslautakunta ei käsittele mm. lakisääteisiä tapaturma - ja potilasvakuutusta koskevia asioita. Eli se käsittelee ns. vapaaehtoisten vakuutusten valituksia. Lautakunnan taustaorganisaatiot ovat Kuluttajavirasto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto.

Tosin lautakunnan kokoonpanosta ja sen jäsenistä sidonnaisuuksineen ei ole tällä hetkellä löydettävissä avoimesti tietoa internetissä??

* * * *

Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka

(Tietojen lähde Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994 (346 sivua), Kustantaja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, ISBN 952-9770-26-X, vuosikirjan toimittaja Peter Roselius Kuluttajien vakuutustoimisto/Vakuutuslautakunta)

Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:

”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.

Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.”

Eikö tämän edellisen pitäisi päteä suoraan sovellettuna pykälänä myös kaikkiin työtapaturma- ja ammattitautitapauksiin?

Lämmittelyuutinen numero 2

Mielenkiintoisena uutisena tiedotusvälineissä on viime aikoina kerrottu, että vakuutusyhtiö Pohjola maksoi investointipankki Conventumista ainakin 165 miljoonaa euroa liikaa sen todelliseen arvoon nähden.

Kaupankäynnin moraalisesta puolesta kertonee se innokkuus, jolla Pohjolan suurin omistaja Ilmarinen toimi ostotilanteen neuvotteluissa. Ilmarista neuvotteluissa edusti uutistietojen mukaan silloinen varatoimitusjohtaja Eero Heliövaara.

Uutistietojen mukaan Conventumia kaupitellut Peter Fagernäs oli lipsauttanut sisäpiirikaupan tiimoilla käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä tiedon, joka on mielenkiintoinen. Fagernäs näet oli uutistietojen mukaan kertonut, että jo ensimmäisessä neuvottelussa Heliövaaran kanssa sovittiin, että Fagernäsistä tulee hallituksen puheenjohtaja ja Heliövaarasta toimitusjohtaja. Sekö oli perimmäisenä motiivina, kun Heliövaara ajoi innokkaasti kalliiksi koitunutta yritysfuusiota?

Uutistietojen mukaan reilu ylihinta Conventumista maksettiin suurelta osin Ilmarisen työeläkevakuutettujen euroilla. Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puron mukaan Conventum maksettiin taas Pohjolan osakkeilla, joiden suurin omistaja Ilmarinen oli.

Mikä on lopulta näissä asioissa totuus? Se selvinnee jollakin tasolla varsinaisen pääjutun eli Jouhkin sisäpiirikauppajutun 1. vaiheen oikeusprosessin päätyttyä lokakuussa.

Puolueeton tutkinta koko ns. erityistuomioistuinjärjestelmästä

Suomen EU-puheenjohtajuuden avainteemoja ovat mm. päätöksenteon avoimuus sekä ihmisoikeudet. Hienoa olisi mielestäni se, että nämä asiat laitettaisiin ensin viimeisen päälle kuntoon täällä Suomessa.

Mielestäni nyt olisikin oikea aika teettää kattava tutkimus vakuutusoikeuden ja sen alaisten kaikkien lautakuntien toiminnasta. Esimerkiksi ruohonjuuritasolta puolueettomaksi katsottavan YK:n ihmisoikeusneuvoston toimesta.

Perustelen esitystäni seuraavaksi ottamalla yhden ns. asiantuntijalautakunnan ensin zuumaukseen ja sitten tarkennettuun C.S.I. – malliseen siivutukseen. Yhteenvetoon etenen Frank Columbo – tyyppisten hidastettujen sivukoukkausten kautta.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta

Tähän tanakan puoleiseen pakinaani olen ottanut lähempään tarkkailun tapaturma-asiain korvauslautakunnan. Haluan ainakin pakinallani herättää keskustelun siitä, että kenenkä näkökulmasta vallitseva oikeusjärjestelmä on puolueeton ja vakuutusyhtiöistä riippumaton. Lisäksi sen, että onko yksittäinen vakuutettu missään vaiheessa tasavertaisessa asemassa vakuutusyhtiöönsä nähden? Varsinkin, jos lähtee valittamaan vakuutusyhtiön tekemästä päätöksestä.

Aihetta lähestyn tällä kertaa tapaturma- ja ammattitautilain näkökulmasta koukaten. Joten pakinani tämänkertainen aihepiiri on tuttu ainakin niille kymmenille tuhansille suomalaisille, jotka ovat joutuneet yllättävän työtapaturman uhriksi tai saaneet työpaikallaan vallitsevista olosuhteista ammattitaudin.

Ammattitaudin on saattanut synnyttää esimerkiksi työpaikalla käytetyt kemikaalit, asbesti tai työpaikalla huomaamatta sekä hoitamatta jäänyt home- ja kosteusvaurio.

Korvausasian käsittely ja oikeusturva

Lainaus korvauskäsittelyn vaiheista > Työtapaturmakirjasta 2006 - (uudistettu 10.painos):


15.1 Hallintolain periaatteet ja käsittelysäännöt työtapaturma-asioissa
15.2 Käsittelyaika ja viivästyminen
15.3 Päätöksen oikaiseminen ja virheiden korjaaminen
15.3.1 Olosuhteiden muutokset
15.3.2 Virheiden korjaaminen
15.4 Henkilötietojen käsittely korvausasioissa
15.5 Korvaustoiminnan yhtenäisyys
15.6 Tapaturma-asiain korvauslautakunta15.7 Jos vakuutuslaitoksen päätös ei tyydytä
15.8 Muutoksenhaku
15.8.1 Yleistä
15.8.2 Valituksen käsittely vakuutuslaitoksessa
15.8.3 Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
15.8.4 Vakuutusoikeus.
15.8.5 Korkein oikeus.
15.8.6 Korvausasian alistaminen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Haista home vakuutusoikeus

Olen lainannut tähän kohtaan otteen Ulla Nevalaisen kirjoittamasta nimensä mittaisesta kirjasta ”Haista home vakuutusoikeus”.

Kyseisen kohdan olen aikanaan kirjannut itselleni ylös, koska siinä Valtiokonttorin edustaja kertoo, ettei heidän tarvitse noudattaa ammattitautilakia, koska tapaturma-asiain korvauslautakunta on niin linjannut ja he noudattavat sen suosituksia.

* * * * * * *

Lainaus on kirjan sivuilta 256-257, joka koskee kirjassa mainittua liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa:

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

* * * * * * *

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.

Muuten. Kuin sattumalta Valtiokonttoria kyseisessä Nevalaisen asiassa vakuutusoikeudessa edustanut asiantuntijalääkäri Matti Mero – niminen lääkäri löytyy tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoista 1997-1999 ja 2000-2002.

Linkit kokoonpanoihin löytyvät tämän kirjoituksen lopusta.

* * * * * * *

Puolueetonta ja vakuutusyhtiöistä riippumatonta toimintaa?

Itse sotkin aikaisemmin käsitteet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (entinen tapaturmalautakunta) ja tapaturma-asiain korvauslautakunta. Vaan nyt on homma alkaa mennä jengoilleen. Joissain julkisissa tietolähteissä se mainitaan ja joissain se tahtoo jäädä ”jostain syystä” unohduksiin.

Havainnollistaakseni asiaa otan esiin vakuutusoikeuden vuoden 2005 vuosikertomuksen pohjalta esille pullahtanutta, joka löytyy tätä kirjoittaessani osoitteessa (665kB) - pdf.muodossa:
http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf
- linkki lakannut toimimasta 04/2015.
- uusimmat vuosikertomukset löytyvät vakuutusoikeuden nettisivuilta.
- vanhemmista vuosikertomuksista kannattaa jättää tietopyyntö vakuutusoikeuden kirjaamoon.

Tuossa vakuutusoikeuden vuoden 2005 vuosikertomuksen sivulla 8 olevasta kaaviosta puuttuu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan alapuolelta ainakin tapaturma-asiain korvauslautakunta kokonaan.

Herää kysymys onko kyseessä sumutus vai se usein vakuutuslääketieteeseen liittyvä ns. tekninen sisältövirhe?

Kolmikannan sopima ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa sekä vakuutusalan itsensä hallinnoima tapaturma - asiain korvauslautakunta on käsittääkseni työtapaturma- ja ammattitautiasioissa todellinen päätöslinjan raamittaja sekä paaluttaja Suomessa.

Kaikki tapauksethan tutkitaan tietysti tarkasti ja yksilöllisesti sekä suhteutetaan sitten Suomessa vakiintuneeseen korvauskäytäntöön. Vaan kenen kannalta katsottuna ja kenen yksipuoliseksi eduksi?

Itse yritin aikanaan saada asianomaisena tietojani oman tapaukseni päätösperusteluista ko. lautakunnasta, niin lakimies sanoi, että kaikki tietous annetaan vain vakuutusyhtiön kautta ja iski luurin korvaan. Ne kun olivat juuri sattumalta sellaiset kun vakuutusyhtiöni esitti. Tosin tuolloisesta tapaturma-asiain kokoonpanosta 2000-2002 löytyy kaksi kyseisen yhtiön vakuutuslääkäriä. Toinen heistä oli yhtiöstä saamani oman tapaukseni lääkärikansiomerkintöjen mukaan samaan aikaan ratkaisemassa asiaani yhtiössä….

Tietääkseni tapaturma-asiain korvauslautakunnalla on erittäin merkittävä ja lakiin perustuva peruskallion kaltainen asema osana vakuutusyhtiöiden päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevää ja oikeuskäytäntöä entisenlaisena pitävää sosiaalivakuutusten oikeusjärjestelmää. Sen antaman linjauksen jälkeen työtapaturmaa tai ammattitautia koskevista päätöksistä valittaminen on lähinnä muodollista.

Esillä olleet huomaamattomat palaset loksahtelevat paikoilleen

Työtapaturmiahan tapahtuu tällä hetkellä vuositasolla 120 000 ja ammattitauteja todetaan 5000. Yksi suuri selvittämätön kysymys on mielestäni edelleen se, että kuinka paljon ammattitauteja esimerkiksi asbestin, kemikaalien tai homeen takia jätetään vakuutusyhtiöiden taholta kokonaan myöntämättä.

Ja jos myönnetään, niin sen vaikutus ammattitautiin sairastuneen henkilön työkykyyn arvioidaan (ylivertaisesta asemasta vakuutettuun nähden) tapaturma-asiain korvauslautakunnassa esimerkiksi alle kymmeneen prosenttiin, jolloin vakuutusyhtiön ei tarvitse maksaa pysyvästi vammautuneelle ja työkykynsä tosiasiallisesti menettäneelle henkilölle (ammattitautilain vastaisesti) minkäänlaista tapaturmaeläkettä.

Mielenkiintoinen on myös kysymys, jos tosiasiallisesti työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä työkyvyn alenemaksi määritelläänkin vakuutusyhtiön ja tapaturma-asiain korvauslautakunnan saumattomalla yhteistyöllä esimerkiksi prosentit 30% tai 50% sekä niiden mukainen tapaturmaeläke, niin pitäisikö silloin samassa suhteessa palauttaa perityt ylimääräiset vakuutusmaksut työnantajalle ja työntekijälle? Ja mielellään koko työhistorian ajalta indeksillä korotettuina?

Lisätietoa tästä tapaturma-asiain korvauslautakunnasta vakuutusoikeuteen johtavasta valitustiestä lakitekstissä mm. osoitteissa:

1. 873/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetusasioista, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020873

2. 965/2002 Valtioneuvoston asetus tapaturma-asiain korvauslautakunnasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020965

Tapaturma-asiain korvauslautakunta on koplattu mukaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimintaan. Sillä on siten tapaturmavakuutuslakiin perustuva asema mm. vakuutusalan korvauskäytäntöjen raamittajana ja koko järjestelmän hallinnoijana.

Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa koskeva ja tapaturma-asiain korvauslautakuntaan yhdistävä lakitietous löytyy ko. osoitteessa tapaturmalain 30 a §:n - 30 d §:n kohdilta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020723

Päivitys 11.2.2016 - Tapaturma- ja ammattitautilain "uudistuksesta" 2014 isoa kuvaa
https://suomi2017.wordpress.com/2014/09/08/avoin-suomi-2014/

Auttaako kukaan taho lopullisesti ahdingossa olevaa henkilöä?

Helsingin Sanomissa 10.7. kirjoitti AKT:n työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi tylyn tuntuisesti mm. seuraavaa:

”Lääkäreidenkin pitäisi jo tietää se, mistä sairauksista ja vammoista suomalainen oikeuskäytäntö antaa eläkkeen tai tapaturmakorvauksen. Jos et ole tämän raamin sisällä, jäät ilman eläkettä tai tapaturmakorvausta.”

Minulla on ainakin herännyt syvä kiinnostus, mistä tässä kaikessa näköjään ammattiliitojenkin hyväksymässä ”suomalaisen oikeuskäytännön raamituksessa” onkaan kysymys…..

Se mikä ihmetyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa on se, että sosiaali- ja terveysministeriön ”valvonnassa” toimivan tapaturma-asiain korvauslautakunnan (TAKO) sijoituspaikka on ainakin ollut toistaiseksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL) (Tapaturmavakuutuslain 30 b §:n 723/2002).

Kuitenkin liiton toimintakertomuksissa vuosi 2004 (sivut 4 ja 5) sekä vuosi 2005 (sivu 4) annetaan lautakunnan toiminnasta hyvin lyhyet perustiedot ja sen jälkeen molemmissa toimintakertomuksessa on paljon suomalaisesta avoimuudesta kertova maininta:

”Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toiminta ilmenee tarkemmin erillisestä toimintakertomuksesta.”

Tuota Tapaturmavakuutusten liiton toimintakertomuksessa mainittua erillistä toimintakertomusta minä en ole ainakaan vielä onnistunut avoimilta tiedonvaltaväyliltä tai sivupoluilta löytämään.

Avoimuuden aika alkaa valtioneuvoston hankerekisteristä

Ai miksikö nuo varsinaiset kertomukset kiinnostavat minua, niin kovasti?

Tutustukaa kaikessa rauhassa jäljessä oleviin tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoihin, niin ainakin kaikki ”toimialamme” avainhenkilöitä tuntevat hoksaavat, että tässäkin on taas kerran pahasti paikalleen palaneen suomalaisen riippumattomuuden käryä. Ja puolueettomuudesta on enää tuskin hajuakaan.

Olenkin entistä vakuuttuneempi siitä, että seuraava motto on Suomessa totisinta totta:

”Vakuutuslääketiede on ala, jossa käytännöllinen sisältö vakiintuu usein vasta muutoksenhakuprosessien kautta.”

Mielestäni olisikin erittäin tärkeää tietää, minne kaikkialle lautakunnan jäsenten ja varajäsenten sidonnaisuudet johtavat. Omistusten lisäksi olisi tärkeää tietää kyseisten henkilöiden kaikki pää- ja sivutoimet sekä luottamusmiestoimet erilaisissa organisaatioissa. Kuin myös vakuutusoikeuden pää- ja sivutoimisten jäsenten vastaavat sidonnaisuudet.

Varsinkin kun otetaan huomioon, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies Paunio on todennut lehdistötiedotteessaan jo 21.12.2000, että mm. muutoksenhakulautakuntien lääkärijäsenten puolueettomuudelle tulee asettaa tiukat vaatimukset:

Tästä syystä Paunion mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tuli jo tuolloin selkeästi määritellä mm. muutoksenhakulautakuntien lääkärijäsenten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset.

Päivitys 11.2.2016 - Muita laillisuusvalvojien kannanottoja aiheesta tässä artikkelissa:

Vakuutuslääkärimafia?
Julkaistu: 20 marraskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Otsikko on jatkoa tälle kuvassa olevalle perussuomalaisten Anssi Joutsenlahden Vakuutusmafia vallitsee Suomessa – kirjoitukselle

Olisiko parempi alkaa puhumaan vakuutusmafian lisäksi vakuutuslääkärimafiasta? Siksi tehokkaasti asiakokonaisuudesta puhuminen eri puolueilla lakkaa, kun pääsy hallitukseen varmistuu. Tuoreimpana esimerkkinä perussuomalaisten hiljaiseksi harjaus.

SISÄLLYSLUETTELO ARTIKKELILLE
Poimintoja aiheesta Suomen Uutiset – nettisivustolta
Vaikenevatko tiedotusvälineet vapaaehtoisesti isosta kuvasta?
Vakuutuslääkärijärjestelmän avaamista hidastellaan
Vakuutuslääkäri samalle viivalle tutkivan lääkärin kanssa
Laillisuusvalvojien päätöksiä ja huomioita vuosilta 1996-2005
Myös perussuomalaiset antautuneet vakuutusmafialle?
Virkamieskunta integroitunut osaksi vakuutusmafiaa?

https://suomi2017.wordpress.com/2015/11/20/vakuutuslaakarimafia/

* * * *

Muuten. Mitkähän nuo kriteerit ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa olevassa ns. asiantuntijalautakunnassa eli tapaturma-asiain korvauslautakunnassa?

Yksi erittäin nopea ja kokonaisedullinen ratkaisu tähän olisi esimerkiksi valtioneuvoston hankerekisteriin (HARE) jatkuvasti päivittyvä avainhenkilöiden ansioluettelo, joka on mielestäni helposti toteutettavissa Suomen kaltaisessa korkean teknologian hyödyntäjämaassa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (SITRA) löytynee asian hoitamiseen tarvittava rahallinen pesämuna, jonka kuorien suojasta nopeasti poikivia näyttöjä uuden ajan avoimuudesta alkaa piirtymään itse kunkin kansalaisen tietokoneen näyttöruuduille.

Pienellä viiveellä myös uudet 4G-puhelinten näytöt vilauttelisivat suomalaisen yhteiskunnan uudenlaista avoimuutta myös mobiilisti ja fiinisti formatoituina.

Petri

Päivitys 11.2.2016 Alla olevat Hare-rekisteri ja linkit lakanneet toimimasta!
>>> osa hankkeista saattaa löytyä hankenumeron avulla täältä
http://valtioneuvosto.fi/hankkeet

> 11.2.2016 > Lisätietoa tätä kirjoittaessani löytyi osoitteissa:
-  suorat linkit eivät ole enää toiminnassa.
- hankaloittaa eri kokonapanoissa toimineiden seurantaa.


Valtioneuvoston hankerekisteri toimi osoitteessa http://www.hare.vn.fi/

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2006-2008:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=11336&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM137:00/2005
> 11.2.2016 > Linkki ei enää toiminnassa. Hae tietoa kokoonpanon nimellä ja hankenumerolla avoimesta internetistä.

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2003-2005:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=7819&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM137:00/2002
> 11.2.2016 > Linkki ei enää toiminnassa. Hae tietoa kokoonpanon nimellä ja hankenumerolla avoimesta internetistä.

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2000-2002:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4664&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM0555:00/15/07/1999
> 11.2.2016 > Linkki ei enää toiminnassa. Hae tietoa kokoonpanon nimellä ja hankenumerolla avoimesta internetistä.

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 1997-1999
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4656&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM0054:00/15/07/1997
> 11.2.2016 > Linkki ei enää toiminnassa. Hae tietoa kokoonpanon nimellä ja hankenumerolla avoimesta internetistä.

* * * *

Haista home vakuutusoikeus – kirja > Kustantajan linkki lopettanut toimintansa. Katso lisätietoja netistä. Kirjan kirjoittaja Ulla Nevalainen ja julkaisuvuosi 2004.

Kosteusvauriohomeiden pakkohengittämisen on loputtava:
http://www.adressit.com/haistahome
- lisäys 04/2015 http://homepakolaiset.fi/

Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 asbestille altistunutta henkilöä:
Asbesti tappaa suomalaisia - elämää paperilääkäreiden armoilla
Suomen ihmisoikeustilanne 2009

* * * *

Asbestisairauksien seurantaan opastusta

Asbestin uuskäyttö kiellettiin vuonna 1994. Se aiheuttaa silti yhä monia sairauksia, koska altistumisen ja sairastumisen väli voi olla jopa 50 vuotta. Merkittävästi altistuneita on elossa arviolta 50 000 – 60 000 ja heistä noin 10 000:lla on jokin asbestisairaus.

Työterveyslaitos on julkaissut kirjan Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta. Se on tarkoitettu ohjenuoraksi ja tueksi työterveyshuollolle, perusterveydenhuollolle sekä keuhkoklinikoille. Tarkoitus on luoda yhtenäinen ja toimiva käytäntö asbestisairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja seurantaan.

Työ ja ihminen – sarjassa julkaistun oppaan ovat kirjoittaneet Henrik Nordman, Panu Oksa, Antti Karjalainen ja Heikki Koskinen. Kirjaa voi tilata TTL - kirjakaupasta, puh. 030 474 2543 ja faksi 09 4775 071. Julkaisun hinta on 18 euroa.

Lähde: Työ Terveys Turvallisuus – lehti 5/2006

* * * *

Haluatko lisätietoa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta?

Ollaanko valmiita korporaatiovallan koko kuvan avaamiseen? Vai nyppiikö keskusta vain; vaalirahoittajilleen kiusalliset, rusinat pullasta? Miksi pitkän linjan korporatismin hyötyjä kokoomus on hiljaa? Miksi sdp ottaa kiltisti turpaansa; eikä puolusta kaiken kattavasti kolmikanta korporatismin ”saavutuksia”; esimerkiksi lakisääteisellä vakuutusalalla?

Lue lisää Suomi 2017 - blogista:

Avainsanana edelleen kolmikanta
https://suomi2017.wordpress.com/2020/11/28/avainsanana-edelleen-kolmikanta/

Päivitetty 25.8.2015 kello 13:24

– artikkelin lopussa Valtioneuvoston hankerekisterissä tapahtuneet ”uudistukset”.

– isot kiitokset ”uudistuksen” huomanneelle henkilölle

* * * *

Päivitys 1/2014

Miten epäkohtien korjaus on edennyt noin 7,5 vuoden aikana? Tästä linkistä lisää
> Vuoden 2014 kärkiteemat -

Ja pitää muistaa, että ne epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet joita ei virallisen Suomen toimesta kirjallisesti tunnusteta, niin niitä ei ole olemassakaan. Eikä niitä siten tarvitse korjata.

Vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Ja kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa