perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Maalivahdin täystyrmäys – keskeytti normaalin elämän

Viime päivinä tiedotusvälineissä on noussut esille aivovamman työpaikallaan saaneen ex - Pelicans maalivahdin Markus Helasen tapaus. Uusimman IS Veikkaajan numerossa 43 (23.10.2007) käsitellään asiaa eri kanteilta 7 sivun verran.

Iltasanomat kertoo Markus Helasen toimintakyvystä muun muassa seuraavaa:

"Yksin asuva Helanen ei selviä arkiaskareista, hän unohtaa iltapäivään mennessä aamupäivän asiat, mutta on vakuutusyhtiö Pohjolan mukaan niin terve mies, että on valmis hyppäämään kaukaloon"

- Lisää Markus Helasen tapauksesta Ilta-Sanomien verkkosivuilla -

Helasen tapauksessa hyvää on se, että siitä on olemassa autenttinen videopätkä, koska nyt vakuutusyhtiö ei pysty kiistämään pysyvien vammojen jälkitilojen yhteyttä tapaturmaan.

Härskiä tapauksessa on se, että kaiken muun vakuutusyhtiö on sitten kiistämisen suhteen tehnytkin.

Siten Markus Helanenkin on joutunut loppuelämänsä suhteen vakuutuslääkärien ja vakuutuslakimiesten armoille. Niin kuin monet kymmenet tuhannet muutkin pysyvän sairauden, tapaturman, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon kohteeksi joutuneet potilaat.

Yksi nopea tapa vaikuttaa Halisen kohtaloon on allekirjoittaa julkinen vetoomus hänen puolesta.

- Adressi Markus Helasen puolesta -

PYSYVÄ MUUTOS KOKO JÄRJESTELMÄÄN?
Vaan keitä ovat nuo vakuutuslääkärit, missä he työskentelevät ja minkälaisesta tieteestä vakuutuslääketieteessä on tarkemmin ottaen kysymys?

- Kun siirrytään ihmislääketieteestä "vakuutuslääketieteeseen" -

Niin kuin edellisessä kirjoituksessamme kerroimme, vakuutuslääkäriä on mahdotonta saada rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Sen takia on olemassa mahdollisuus vaikuttaa asioiden muuttamiseen esimerkiksi allekirjoittamalla toinen adressi, jossa vakuutuslääkärit tuodaan lainsäädännössä takaisin samalle viivalle nk. tavallisten kuolevaisten kanssa.

- Vakuutuslääkäreille sanktioita -

Ai, niin. Meinasi unohtua kokonaan. Mikä on tarkasti ottaen vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja kuinka siihen pätevöidytään?

- Suomen lääkäriliitto ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys -

Toivotaan, että avoin keskustelu lakisääteisen vakuutusturvan epäkohdista jatkuu myös hallituksen, eduskunnan, ministeriöiden ja laillisuusvalvojien toimesta. Johtaen myös pikaisiin toimiin epäkohtien poistamiseksi ja poissa pitämiseksi. Ihan vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti.

Aloituspiste - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä



* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 23.1.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -


 

Tunnisteet: , , , , , ,

perjantaina, lokakuuta 12, 2007

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sairastamisessa?

Käsittelemme tässä kirjoituksessa muutamia lakisääteiseen vakuutuksiin liittyviä epäkohtia. Toimivatko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä vain paperilla?

Lue lisää >>>

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaiheista

Tämä on samalla Oikeusturvan ajankuvan 100. blogikirjoitus.

Europarlamentaarikko Alexander Stubb – HS Vieraskynä 8.10.2007

”Esimerkiksi SAK lobbaa työntekijöiden puolesta ja EK valvoo työnantajien etua. Suuret yritykset palkkaavat ammattilaisia hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan

- -

Suomessa on pienet piirit. Kaikki tuntevat toisensa.

Kansalaisyhteiskunta ja asiantuntijuus on syleilty mukaan päätöksentekoon. Asioita valmisteleviin työryhmiin tai eduskunnan valiokuntiin kutsutaan asiantuntijoita tai muita kuultavia.

Eduskunnassa lobbaamisen säännöt ovat kirjoittamattomia, hiljaisia. Kaikki luottavat toisiinsa, ja huijarin tie on lyhyt.”

Vaan ovatko huijareiden tiet sitten pitkiä ja suoria?

Seuraavaksi otamme esilämmittelyyn muutamia mielenkiintoisia poimintoja uutisvirrasta, joista yksi eduskuntaan liittyvä monien kansalaisten sisuskaluja korventava aihe hävisi tuoreeltaan, ainakin toistaiseksi, kuuluisaan mustaan aukkoon.

Uutisvirran poiminnoista yksi tulee vuodelta 2005, mutta se osoittaa kuinka nopeasti tärkeää tietoa sisältävät tutkimustulokset tallaantuvat unohduksen suohon.

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg – HS Kotimaa 23.9.2007

"Vihreän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kolme keskeistä asiaa ovat hänen mukaansa rauha, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus"

SDP:n Johannes Koskinen – HS Kotimaa 7.10.07

”Suomen pitäisi Koskisen mielestä myös työskennellä entistä voimakkaammin oikeusvaltioiden ja demokratian puolesta.”

Uusi ministeriö oikeudenkäytön ja laillisuusvalvonnan alueelle?

Oikeusturvan VOLF - työryhmä toivoo, että nuo Suomen ulkopolitiikassa mitä lämpimimmin kannatettavat asiat kuuluisivat myös ko. puolueiden sisäpoliittiseen agendaan.

Vihreiden hallussahan ovat tässä hallituksessa SDP:ltä perityt erittäin haasteelliset ministerivakanssit oikeus – ja työministeriöissä. Tehtäväkenttä on varmasti erittäin haasteellinen, sillä virkamieskunta on ministeriöissä ja eduskunnassa pysynyt valtaosin ennallaan.

Tarvitaanko myös oikeusministeriön ja laillisuusvalvojien parissa iso organisaatiomuutos?

Koskien eri tuomioistuinjärjestelmien, Suomen perustuslain, ympäristölakien sekä EU-lakien, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n velvoitteiden täyttämistä myös suomalaisissa oikeuskäytännöissä. Eikä vain paperilla?

Kirkkoherra ja diakonissa - Iltalehti 25.9.07

Iltalehden toimittaja Raili Nurvala kirjoitti värikkäästi kirkon ja maallisen vallan roolijaosta:

”Kirkkoherrat yllättivät reilu viikko sitten Helsingin Sanomien kyselyssä (HS 16.9.) näkemyksellään, jonka mukaan epäoikeudenmukaisiksi koettuja lakeja ei tarvitse noudattaa.

Kysymys kuului, saako seurakunta asettua maallisen esivallan lakeja ja päätöksiä vastaan, jos seurakunta kokee ne epäoikeudenmukaisiksi.

Kolmestakymmenestä lähes satunnaisesti valitusta kirkkoherrasta seitsemäntoista vastasi myöntävästi ja kymmenen kieltävästi, kolmen vastauksesta ei saanut tolkkua.

Kirkkoherrojen enemmistön kanta sinänsä ei ole harvinainen. Vankilat ovat täynnä heidän hengenheimolaisiaan.

- -

Kyllä kirkkoherrojenkin on sopeuduttava siihen, että Suomessa eduskunta säätää uudet lait ja korjaa epäoikeudenmukaiset vanhat lait.”

Kirjoituksemme lopussa yksi pikainen remonttikohde-ehdotus epäoikeudenmukaisesta laista eduskunnalle.

Nelosen TV-uutiset 8.10.07 kello 19.30 – Uutisvuoto vaiko musta aukko?

Uutispätkässä kerrottiin mahdollisen homeongelman pesiytymisestä eduskunnan vanhaan siipeen.

Terveydentilansa muutoksista kärsinyttä kokoomuksen kansanedustaja Arja Karhuvaaraa haastateltiin kesken muuttopuuhien eduskunnan vanhalla puolella.

Mielenkiintoiseksi tämä uutispätkä nousee sen ansioista, että eduskunnan mahdollisesta homeongelmasta ei ole tuon jälkeen löytynyt tiedotusvälineistä minkäänlaista jälkeä….

Sairaana työskentelystä infarktiriski - YLE24 15.01.2005

”Työntekijöillä, jotka puurtavat sairaudestaan huolimatta töissä, on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin verrattuna kotona sairauttaan poteviin.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin sekä Lontoon yliopistojen tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyet sairauslomat saattavat suojata ylirasittuneiden ja sairaiden työntekijöiden sydäntä.

Siksi pyrkimykset vähentää sairauspoissaoloja eivät saisi rohkaista töihin tuloon sairaana, professori Mika Kivi Työterveyslaitokselta sanoo.

- - -

Sairaana työskentelyn arvellaan lisäävän pitkäkestoista kuormittumista ja stressiä.

Tämän uskotaan edesauttavan sydän- ja verisuonitautien kehittymistä monellakin eri tavalla. Se voi aiheuttaa myös hetkellisiä voimakkaita kuormituspiikkejä, jotka voivat laukaista sydänkohtauksen.”

Samaan vaivaan halutaan samanpituiset sairauslomat – STT 6.10.07

Keskisuomalainen kertoi STT:n mukaan 6.10.07 Lääkäriliiton valmistelevan hoitaville lääkäreille ohjeita, joissa määriteltäisiin ennakkoon kuinka pitkän sairausloman kustakin sairaudesta potilas hoitavalta lääkäriltä saa:

”Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Risto Ihalaisen mukaan samaa tautia sairastavat ja samanlaista työtä tekevät suomalaiset saavat nykyään eri pituisia sairauslomia.

Suunnitteilla olevien suositusten tarkoitus on, että samanlaisessa tilanteessa olevat olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

Suositukset eivät muuta sitä, että sairausloman pituuteen vaikuttaa se, minkälaista työtä sairastunut tekee. Lääkintäneuvos Matti Lamberg korostaa, että lääkärin tehtävä on arvioida sairauden vaikutusta työkykyyn.”

Mielenkiintoista on seurata Lääkäriliiton ohjeistuksen etenemistä.

Potilaallahan voi olla nimittäin useampia perussairauksia, joista yksi on pahentunut ja aiheuttanut akuutin sairausloman tarpeen.

Lasketaanko perussairauksien suhteen tällaisessa tilanteessa esimerkiksi Lääkäriliiton määrittelemällä kerrointaulukolla potilaalle riittävän pitkä sairausloma, etteivät muut perussairaudet pääse samalla villiintymään pahemmiksi?

Vakuutuslääketieteellinen yleisperustelu vaivaan, jos toiseenkin

Aika näyttää minkälaisia työn sankarien kuolemia tulemme lähivuosina lehdistä lukemaan tai pahimmillaan näkemään.

Sairauslomien myöntämisperusteissa ollaan mielestämme siirtymässä Lääkäriliiton toimesta entistä enemmän vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkäreiden taloudellisesti tehokkaiksi havaitsemiin harmaan alueen keinoihin.

Yleisperustelut voisivat kokemuspohjaamme nähden olla jatkossa seuraavanlaiset:

”Jokainen sairaus- ja vahinkotapaus sekä eläkehakemus tutkitaan aina yksilöllisesti. Sen jälkeen yksittäinen tapaus suhteutetaan vakuutuslajin sekä sairauden mukaiseen kokonaisuuteen. Sen jälkeen yksittäinen tapaus suhteutetaan Suomessa vallitsevaan ja vakuutusyhtiöiden vakiinnuttamaan korvaus- sekä sairauslomakäytäntöön. Näin toimien taataan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu kaikille suomalaisille lakisääteisen vakuutusturvan piirissä oleville; yksilöllisesti.”

Potilaan oikeusturvasta

Vaan mitä sitten, jos sairaus on muuttunut pitkäaikaiseksi tai pysyväksi? Mitä potilaalle tapahtuu, kun esimerkiksi Kelan maksaman sairauspäivärahan maksimi 300 päivää tulee potilaan kohdalla täyteen?

Potilas saa yllättäen Kelalta tai vakuutusyhtiöltään hylkäävän päätöksen lakisääteisestä toimeentuloturvastaan. Kuten esimerkiksi kuntoutustuesta tai tapaturmaeläkkeestä.

Viime kirjoituksessa kerroimme, että ensimmäinen paikka on tällaisessa tilanteessa ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, koska ensisijaiseksi toimeentuloturvaksi katsotaan näissä tapauksissa työttömyysturva. Vaikkakin potilas on edelleen työkyvytön. Menettely on hyvää tarkoittava, mutta samalla tietämättömälle potilaalle hyvin petollinen.

Edellä kertomiemme tietojen valossa korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös >>> KKO:2006:104 on entistä merkittävämpi kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta. Sen perusteellahan 12 kuukautta sairastaneen työntekijän työsuhde voidaan purkaa ilman seuraamuksia eikä lakien mukaista työkyvyttömyyseläkkeettä tarvitse myöntää.


Missä on muuten tämän alueen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus lain edessä?

Tuota KKO:n ennakkopäätöstä voidaan verrata niihin 40 onnelliseen, jotka pääsivät työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 Suomessa kokeillun PCA – menetelmän ansiosta.

Suomalainen PCA - menettelyn soveltuvuuskokeilu
* syyskuusta 2004 – maaliskuuhun 2005
* 4 eläkelaitosta (Kela, Keva, Varma ja Ilmarinen)
* 107 eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky arvioitiin

Kolmessa kuntoutuslaitoksessa:

– Kelan kuntoutusyhtiö Petrea (Turku)
– Kuntoutus Orton (Helsinki)
– Kuntoutussäätiö (Helsinki)

Eläkelaitokset valitsivat eläkkeenhakijoita:

* joiden alustava päätös oli hylkäävä
* joiden toimintakykyä yleensä vaikea arvioida ja joiden lääkärinlausunnoissa usein puutteita, esim:
– TULE-sairaat, joilla krooninen kipuongelma
– TULE-sairaat, joilla lisäksi mielenterveyden häiriö
– MT-häiriötä sairastavat, joilla lisäksi muuta sairastavuutta

PCA - menettelyn vaikutus päätöksiin

Vakuutuslääkärien 107 hylkäävistä ennakkoarvioista:

* 40 muuttui myöntäväksi ehdotukseksi 

* yhdelle esitettiin lisäselvitystä
* 66 varmistui hylkääväksi ehdotukseksi

Lähde: Kelan Tutkimusosasto / Lauri Virta ja Kari Lahtela 26.10.2005

Eli ilman PCA - menettelyn hyödyntämistä arviolta 40% työeläkeyhtiöiden hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä on koko ajan väärin perustein tehtyjä.

Vakuutusyhtiön velvollisuudesta perustella hylkäävät päätöksensä

Otamme tuoreen esimerkin yhdestä tiedossamme olevasta potilastapauksesta, kuinka lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön pitää sen oman käsityksen mukaan perustella päätöksensä.

Ensin tulee potilaan tekemänä kysymys ja sitten vakuutusyhtiön vastaus. Oikeusturvan takia keskeneräisen tapauksen henkilö- ja yhtiönimet ovat muutettuja:

A. -----Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Pekka Potilas
Lähetetty: 7.7.2007 07:07
Vastaanottaja: Vakuutusyhtiö Vakaa

Hyvää päivää Vakuutusyhtiöön Vakaaseen,

Ennen kuin voin tehdä mahdollisen kirjallisen valituksen hylkäävästä päätöksestänne nykydemokratiamme mahdollistamaan kolmiportaiseen valitusjärjestelmään, niin joudun valitettavasti tekemään varsin tyhmän tuntuisen kysymyksen Teille:

Olenko ymmärtänyt oikein, että vakuutusyhtiön ei tarvitse minkään voimassa olevien lakien mukaan perustella korvausten hylkäämistään millään tavalla?

Vaikkakin tapauksessani kyseessä on mitä suuremmassa määrin lääketieteellinen asia.

Nythän lääkärikansiokansiostani näkyy vain Vakuutusyhtiön Vakaan ylilääkäri
Oraan - Ahaan merkintä - Ei.

Ystävällisin terveisin
Pekka Potilas


B. -----Vastaus viestiin-----

Hei Pekka Potilas!

Tapaturmavakuutuslain 41 d §:n mukaan, jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin.

Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Lain säännös ei määrittele tarkemmin tämän lääkärinmerkinnän sisältöä.

Käytännössä erilaiset tilanteet vaativat lääkäriltä eritasoisia vastauksia/merkintöjä ja vakuutuslaitoksissa on käytännön syistä muodostunut tietynlaiset tavat merkitä nämä kannanotot.

Jos asiassa ei ole esitetty mitään olennaista uutta, kannanotto voi hyvinkin lyhyt.

Mitään yleistä kaavaa ei kannanotoille ole.

Asian eri käsittelyvaiheissa vastausten/merkintöjen sisällöt poikkeavat toisistaan ja mikäli käsittelijä tarvitsee ratkaisunsa perusteeksi yksityiskohtaisesti perustellun kannanoton, hän lähettää asian tarvittaessa uudelleen lääkärille.

Kautta linjan pyrkimyksenä ovat kuitenkin lyhyet kannanotot.

Päätöksen perusteleminen on vahinkokäsittelijän tehtävä ja tarvittaessa käsittelijä voi tarkentaa päätöksessä lääkärin kannanottoa.

Päätöksen perustelut ovat asia, johon kiinnitetään jatkuvasti yhä enenevissä määrin huomiota.

Ystävällisin terveisin
Birgitta von Tupla - Bonuksela
psta Vakuutusyhtiö Vakaa


Lakisääteisten vakuutusten porsasrekan kokoisista aukoista

Päätösten perustelujen laatuvaatimusten lisäksi lakisääteisten vakuutusten lainsäädännössä ei ole ajallisia takarajoja eikä sanktioita seuraaville asioille:

A. Lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen antamiselle
B. Ammatillisen kuntoutuksen selvittelylle ja toimenpiteille
C. Loppupäätelmien teosta yhteistyössä hoitavan ja vakuutusyhtiölääkärin kanssa
D. Päätöksestä: Potilas tapauksen mukaiselle eläkkeelle tai takaisin työelämään
E. Seurannasta: Työ – tai toimintakyvyn ylläpitäminen ja kontrollitoimenpiteet


Potilaan pysyvän työkyvyn aleneman taustalla siis sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Näin ollen potilasta voidaan roikuttaa löysässä hirressä 10-20 vuotta, koska lainsäädäntöön on jätetty tarkoituksella vähintäänkin porsasrekan mentäviä aukkoja.

Yhtenä Suomessa harrastettavan kosmeettisen toiminnan esimerkkinä voimme ottaa tapaturmalautakunnan nimen muuttamisen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Tuomioistuimen nimelle tehtiin muutos, mutta kas kummaa; valitustapauksista 90% päättyy edelleen vakuutusyhtiön voittoon.

Lobbaajan pitää toimia oikeaan aikaan – HS 10.10.2007

Tässä mielenkiintoisessa artikkelissa lobbaamisesta Suomessa on haastateltu muun muassa >>> Eurofactsin hallituksen puheenjohtajana toimivaa Anders Blomia.

"Enää ei riitä, että menee eduskuntaan", Blom muistuttaa.

Blom sanoo, että ratkaisevaa edunvalvonnassa on toimeenpanovalta. Näin on ollut varsinkin siitä lähtien, kun nelivuotiset hallituskaudet vakiintuivat 1980-luvulta lähtien.

"Nykyiset hallitusohjelmat ovat paljon pidempiä ja yksilöidympiä kuin ennen. Hallitusohjelmasta on tullut ohjaavampi asiakirja kuin ennen", Blom arvioi.

"Hallitusohjelma on kuin voimassa olevaa oikeutta. Siihen on tavallaan kirjattu sovittuja kiistoja."

Lobbaajien kannalta tärkeimpiä hetkiä eletään hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Silloin pitää toimia, jos haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön.

# # # # #

Eurofactsia ei HS - artikkelissa maininta, mutta hakukoneiden kautta tämäkin tieto löytyi nopeasti ja kokonaisedullisesti. Lobbaamisessa Eurofactsissa on pystytty näköjään yhdistämään tehokkaasti yhtiössä vaikuttavien henkilönimien perusteella kokoomuksen ja SDP:n hyvinkin erilaiset poliittiset näkemykset.

Onnistuessaan toiminta on city-kapitalismin sekä urbaanin työväen aatteen integraatiota ja evoluutiota rahakkaimmillaan. Politiikassa saavutettu pääoma ja kontaktiverkko ovat Eurofactissa avoimesti rahanarvoista kauppatavaraa, jossa sinällään ei ole varmasti mitään hävettävää.

Kunhan jatkossa kunkin Suomessa toimivan lobbarin jalanjäljet ovat avoimesti kaikkien kiinnostuneiden nähtävissä ainakin lainsäädäntötyössä. Esimerkiksi internetissä auki klikattavan graafisen kytkentäkaavion muodossa. Eduskunnassa ja ministeriöissä.

Ennen kuin sinne asti päästään, niin mielestämme olisi hyvä edistystä saada näkyviin kaikki ne henkilöt ja heidän edustamansa organisaatiot, jotka osallistuivat nykyisen hallituksen hallitusohjelman tekemiseen.

# # # # #

Ketkä muuten lopulta ”lobbasivat” tuon Vakuutusyhtiö Vakaan Birgitta von Tupla - Bonukselan mainitseman lakimuutoksen läpi edellisessä eduskunnassa?

Tapahtuiko ”lobbaamista” eduskunnassa vai myös sosiaali- ja terveysministeriössä?

Miten hyvin Lääkäriliitto on tiedottanut kyseisen lainkohdan jäsenistönsä tietoon?

Vertailukohtana on siis hallituksen esitys numeroltaan HE 62/2004 ja siihen sisältyvä muutos tapaturmalain 41§:ää koskien, joka tunnetaan kansan suussa koodinimillä:

LTL = ”License To Lie” = ”Laittomuudet Tehtävissä Laillisesti”

- Lisätietoa klikkaamalla tästä -

Miten tässä asiassa toteutuvat vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus lain edessä?

Varsinkin, jos kysymys integroidaan vielä Lääkäriliiton www - sivuilta löytyvään Lääkärin etiikka-osioon:

* Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus
* Hippokrateen vala
* Lääkärinvala
* Liiton ohjeet
* Nürnbergin säännöstö
* Perusarvot ja tehtävät

Muuten. Nykyisestä hallitusohjelmasta on turha etsiä seuraavia sanoja ja yhteyksiä:

* vakuutusoikeus
* vakuutuslääkärijärjestelmä
* vakuutuslääketiede
* erityistuomioistuinjärjestelmä
* oikeusturva
* ihmisoikeudet
* Suomen perustuslaki
* Euroopan ihmisoikeussopimus

Toivottavasti uusi eduskunta on jo hereillä. Ja yksilöllisiä ja rohkeita näkökantoja saadaan julkisuuteen muiltakin kuin kokoomuksen naiskansanedustajilta. Muuten hyvin herännyttä Toivoa uhkaa ennenaikainen uuvahtaminen.

Kansan edustajille on olemassa tällä hetkellä lisätilauksensa. Olipa edustaja oikealta, keskeltä tai vasemmalta. Kunhan seisoo aatteensa takana. Rehellisesti ja avoimesti.

Kameleontin lailla toimivien korporativistisen järjestelmän edustajien sijaan. Monelta heistä, kun on päässyt katkeamaan yhteys siihen tosiasiaan, että paras heidän työnsä palkanmaksaja on hengissä oleva veronmaksaja.

Syyslokaterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 29.1.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


 
* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

 .

Tunnisteet: , , , , , , , , ,

perjantaina, lokakuuta 05, 2007

Sairas ja työkyvytön työvoimatoimistossa?

Suosittelemme lukemaan myös tähän liittyvän >>> Miksi kahden lääkärin loukku on mahdollinen? - bloggauksen 18.4.2007. Samalla herää kysymys siitä, että kuinka monilla korttipakoilla esimerkiksi sdp pelaa?

Sitten otsikon mukaisesti eteenpäin. Monesti meiltä on kysytty siitä, että miksi työkyvyttömäksi hoitavan lääkärin tutkimuksissa todetun ja siten edelleen sairaan potilaan pitää ilmoittautua toimeentuloa saadakseen työvoimatoimistoon?

Selvittelimme tilauksesta tätä asiaa ja kiitämme lämpimästi kansanedustaja Tarja Filatovia (sd.) saamastamme vastauksesta kysymyksiimme. Esitimme kysymykset sähköpostilla 8.7.07 ja saimme vastauksen pyytämäämme takarajaan 3.9. mennessä.



Tosin oman tulkintamme ja tuntemamme maan vakiintuneen käytännön mukaan saamamme vastauksen pohjalta lainsäädännössä on tälläkin kohtaan porsasrekan mentäviä aukkoja.

Ja nimenomaan vakuutusalan toimijoiden hyväksi.

Järjen vastainen tilannehan alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun potilaan 300 päivän sairauspäivärahamaksimi on tullut täyteen tai esimerkiksi tapaturman/ammattitaudin tapahtumisesta/toteamisesta on kulunut 12 kuukautta.

Työttömyyskorvauksen maksajana toimivat peruspäivärahan osalta Kela tai ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla oman ammattiliiton työttömyyskassa.

Tässä yhteydessä työvoimatoimiston työnhakijaksi ilmoittautuminen edellyttää hylkäävän eläkepäätöksen tai vireillä olevan eläkehakemuksen esittämistä.

Vaikkakin potilas on siis edelleen todellisuudessa työkyvytön.

Ensin tilanteeseen sovellettava työttömyysturvalain kohta ja sitten kansanedustaja Tarja Filatovin/sd. kanssa käytyä kirjeenvaihtoa aiheen tiimoilta.

# # # #

- Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 -
3 luku

Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

3 §
Työkyvyttömyys

Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa tai kansaneläkelain (347/1956) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty. (8.6.2006/462)
Työnhakijalla, joka saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella tai työkyvyttömyyden perusteella eläkettä vain toisen valtion lainsäädännön mukaan, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että hän muutoin täyttää tässä laissa työttömyysetuuden saamiselle asetetut edellytykset.

3 mom.
Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnhakijalla, joka saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. (24.6.2004/608)

Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden saajalla, joka ei saa sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuu) vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa, on työkyvyttömyydestään huolimatta ja sen estämättä, mitä 2 luvussa säädetään työnhakijana olosta, oikeus työttömyysetuuteen.

# # # #

Till: petri_salo_2000 @ yahoo.com
Från: "Filatov Tarja"
Datum: 3 Sep 2007 23:37:00 +0300
Ämne: Työkyvyttömät työnhakijat
Hyvä Petri Salo,

kiitoksia viestistänne. Tässä vastauksia kysymyksiinne.

Ystävällisin terveisin Tarja Filatov

# # # #

Olette pitäneet hyvin esillä työllisyysasioihin liittyviä aiheita oppositiossa.

Tiedustelen Teiltä kohteliaimmin vastausta seuraaviin kansalaisjärjestömme jäsenkunnalta useaan kertaan tulleisiin kahteen kysymykseen, joihin osaatte varmaankin antaa tarkat lainkohdat sisältävät vastaukset.

1. Mihin lakiin ja lainkohtaan perustuu maan vakiintunut käytäntö ohjata lääkärinlausunnolla todistettavasti työkyvytön henkilö, jonka sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkeasia on edennyt valitusasteeseen, työttömyysturvan piiriin?
Työkyvyttömyyden määrittelystä muiden lakien avulla voi aiheutua käytännön ongelmia, jos muiden lakien nojalla työkyvyttömäksi todettu henkilö on kuitenkin jäänyt niiden mukaisien etuuksien ulkopuolelle.

Tällainen on esimerkiksi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa 300 päivän enimmäisajan saanut henkilö. Hänen jäämisensä perusturvan ulkopuolelle merkitsisi perustuslain vastaista väliinputoajatilannetta. Tähän ongelmaan haettiin ratkaisua työttömyysturvalain säätämisen yhteydessä.

Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan työnhakija, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäismäärän ja joka on edelleen terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeutettu työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen toisin sanoen ehkäisee aiemmin ongelmana olleen väliinputoajatilanteen. Jos työnhakijalle myönnetään eläke, saa hän perustoimeentulon sen kautta, ja jos eläkehakemus hylätään, hän saa työttömyysturvaa.

Toinen asia on, onko tällaisessa tilanteessa tarkoituksenmukaista järjestää perustoimeentulon turva työttömyysetuuden vai sairauspäivärahan avulla.

Kansaneläkelaitoksen johdolla toiminut työryhmä selvitti vuonna 2003sairauspäivärahan kehittämistarpeita. Työryhmä totesi nykyiset sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmien perusrakenteet toimiviksi, eikä siksi ehdottanut niihin muutoksia.

Sairauspäivärahaa 300 päivää saaneilla henkilöillä on mahdollisuus saada kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena yli kuukauden pituisilta työkyvyttömyysjaksoilta.

Sairauspäivärahaoikeuden jatkaminen yli 300 arkipäivän koskisi lähtökohtaisesti siten vain alle kuukauden mittaisia jaksoja.

Tällaista järjestelmää työryhmä ei pitänyt tarpeellisena. Jos sairauspäiväraha koskisi myös kuukautta pidempiä työkyvyttömyysjaksoja, luotaisiin työkyvyttömyyseläkkeen kanssa päällekkäinen järjestelmä.

Tätä työryhmä ei myöskään pitänyt tarkoituksenmukaisena.

Työryhmä katsoi saamiensa selvitysten perusteella, ettei ole tarpeen luoda järjestelmää, joka jatkaisi sairauspäivärahaoikeutta saman sairauden perusteella nykyistä lainsäädäntöä pidemmäksi ajaksi.

Sen sijaan työryhmä piti nykyisten järjestelmien kehittämisessä tavoiteltavana sellaisten ratkaisujen löytämistä, jotka täydentävät nykyisiä järjestelmiä ja korjaavat mahdollisia epäkohtia.

Päätöksenteko sosiaalivakuutusasioissa, kuten työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa, tapahtuu usean henkilön yhteistyönä.

Vakuutuslaitoksen palveluksessa oleva lääkäri osallistuu kokonaisarvion tekemiseen hakijan selviytymisestä työelämässä yhtenä asiantuntijana lakimiesten, eläkkeenlaskijoiden, eläkeratkaisijoiden ja muiden hänen kanssaan samassa asemassa olevien asiantuntijoiden kanssa.

Työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä kyse ei ole päätöksentekoon osallistuneen vakuutuslääkärin tai kenenkään muun päätökseen osallistuneen yksittäisestä kannanotosta.


Sosiaalivakuutusasioissa ongelmana ovat usein pitkät käsittelyajat viranomaisissa.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa.

Asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu muun muassa asianosaiselle laissa taatut oikeusturvan takeet, kuten oikeus täydentää viranomaiselle toimitettua puutteellista asiakirjaa ja oikeus tulla kuulluksi asiassaan.

Viranomaisen on lisäksi käsiteltävä asia huolellisesti, jotta siinä annettavaratkaisu olisi perusteltu ja oikeansisältöinen. Hallintolain mukaan asia on kuitenkin käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.

Nämä laissa asetetut vaatimukset koskevat myös sairauspäiväraha- ja eläkeasioiden käsittelyä.

2. Mihin lakiin ja lainkohtaan perustuu ohjata lääkärinlausunnolla todistettavasti työkyvytön henkilö ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työnhakijaksi, saadakseen lakisääteistä työttömyysturvaa, vaikka hänen työsuhteensa on edelleen voimassa?
Työttömyysturvalain mukaan enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen on edelleen katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä.

Edellytyksenä on tällöin, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty.

Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa, edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä.

Jos työnhakija saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen. Henkilön on myös ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, sillä tämä on työttömyysetuuden saamisen yleinen edellytys.

# # # #

Kuitenkin Turun Sanomissa oli kirjoitus jo 13.11.2005, jossa kerrottiin vakuutuslääkärin ratkaisijan roolista Kelan ja kolmen työeläkeyhtiön kokeilemassa PCA - menetelmän eli Englannin mallin koekäytöstä seuraavaa:

”Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista.

Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille.

Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.
Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti.

Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?”

Artikkeli kokonaisuudessaan luettavissa seuraavan linkin kautta:

- Kielijuttu: Sananvalta ja eläkepäätös -HUOM! Päivitys 10.7.2016
> Suora linkki Turun Sanomien sivulle lopettanut toimintansa
> Kiitokset tilanteen huomanneella ja siitä ilmoittaneelle.
> Tässä ajankohtainen teksti kokonaisuudessaan palautettuna arkistostamme:

Lähde on
Turun Sanomat - Alkuperäinen teksti on julkaistu 13.11.2005 3:06:12.

Kielijuttu: Sananvalta ja eläkepäätös
Kela julkisti hyviä uutisia: työkyvyttömyyseläkkeen hakemista kehitetään. Kela ja eräät työeläkelaitokset olivat mukana kokeilussa, jossa ei tarkasteltu vain sitä, miten eläkkeen hakija pärjää työssään. Uuden lomakkeen avulla selvitettiin myös sitä, miten ihminen selviää kotonaan. Onkin järkeen käypää, että jos ei pääse kunnolla sängystään, voi olla vaikeaa töissäkin.

Englannista lainatussa menetelmässä hakija ja lääkäri pantiin vastaamaan samoihin kysymyksiin. Ensin hakija täytti lomakkeen. Sitten lääkäri arvioi vastaanotolla samoja asioita. Lopuksi käytiin yhdessä läpi asioita, joista oltiin erimielisiä.

Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi sitä, miten hakija kykenee istumaan tai nousemaan tuolilta. Siinä selvitettiin kykyä kumartua ja kyykistyä, seistä ja kävellä, nostaa ja vääntää jne.

Kokeilussa on paljon hyvää. Lomake ohjaa mainitsemaan asioita, joita muuten ei ehkä muistettaisi tai ymmärrettäisi ottaa huomioon eläkehakemuksessa.

Kokeilu herättää myös kysymyksiä. Siitä tehty raportti ei kerro, miksi potilas ja lääkäri vastaavat samoihin kysymyksiin. Ehkä jatkossa pitäisi tähdentää, että useita potilaita kohtaava lääkäri saa asioihin toisenlaisen näkökulman kuin hakija, joka katsoo asioita omasta vinkkelistään.

Jos kysymys jätetään avoimeksi, se johtaa epäilemään, että hakijan itse esittämiin asioihin ei uskota. Eläkkeen hakija kertoo yleensä tilanteestaan oman elämänsä kokonaisuudesta käsin. Siksi on todennäköistä, että ihmiset ovat ennen tätä kokeiluakin kertoneet arjestaan myös työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan.

Voi kysyä, millaisten ohjeiden varassa päätökset on aiemmin tehty. Onko ollut kiellettyä käyttää järkeään, kuulla hakijaa ja ottaa huomioon tämän arkinen selviäminen?

Kokeilulla on ongelmansakin. Se voi vahvistaa entisestään asemaa, johon lääkärit ovat vastentahtoisesti joutuneet. Outi Cavénin tutkimuksesta (1999) selviää, että monet lääkärit ovat turhautuneita roolistaan byrokratian rattaissa.

Jo vanhastaan ongelmana on myös ollut, että päätöksenteossa siirretään sananvalta lääkäreille. Näin voi käydä, vaikka päätettäisiin asiasta, jossa painavat muutkin kuin lääketieteelliset seikat. Sananvallan siirto on konkreettinen kielenkäytön ilmiö.

Päätöstekstissä voidaan sivuuttaa hakemuksessa mainitut asiat tai referoida vain lääkäriä, vaikka hakija itse kertoisi samoista asioista.

Päätöksen perusteluinakin voidaan esittää pelkkä lääkärin kanta.

Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista. Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille. Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.

Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti. Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?

ULLA TIILILÄ

Kirjoittaja on kielentutkija, joka viimeistelee väitöskirjaa etuuspäätöksistä.

Lähteet :Cavén, Outi 19991: Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Tampere. www.kela.fi

# # # # #

Kannattaa lukea myös Ulla Tiililän Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä - Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim
> Linkki toiminnassa 10.7.2016 > Linkki korjattu 1.12.2020. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

Eikä tuossa vielä kaikki.

>>> Tässä linkissä Oikeusturvan ajankuvan tietopaketti PCA-menetelmän Suomen kokeilusta ja tuloksista.


# # # # #


Näin kerrotaan sosiaali – ja terveysministeriön www - sivustolla edellä kerrottujen asioiden ja epäkohtien polttopisteessä olevan vakuutusosaston sekä eläkevakuutusyksikön rooleista:

Vakuutusosasto VAO - 6.2.2006
Vakuutusosaston tehtävänä on johtaa ja ohjata vakuutuspolitiikkaa ja kehittää sosiaalivakuutus- ja muuta vakuutuslainsäädäntöä.

Osasto käsittelee asiat, jotka koskevat Kansaneläkelaitosta ja muita vakuutus- ja eläkelaitoksia.

Osastolle kuuluvat myös Eläketurvakeskusta, Vakuutuskassojen yhdistystä, Liikennevakuutuskeskusta, Potilasvakuutuskeskusta, Työttömyysvakuutusrahastoa ja Tukirahastoa sekä Koulutusrahastoa koskevat asiat.

+ + + +

Eläkevakuutusyksikkö (EVY) - 16.3.2007
Eläkevakuutusyksikkö (EVY)
käyntiosoite: Kirkkokatu 14, 00170 HELSINKI
postiosoite: PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
puh. (09) 160 73314, osastosihteeri
faksi: (09) 160 73164
s-posti: etunimi.sukunimi @ stm.fi

Eläkevakuutusyksikkö, tulosryhmän tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat työeläkelainsäädäntöä ja kansaneläkettä, perhe-eläketurvaa, vammais- ja hoitotukea, tapaturma- ja ammattitautiasioita, ryhmähenkivakuutusta ja urheilijoiden sosiaaliturvaa, rintamasotilaseläkkeitä ja veteraanitunnuksia sekä sosiaaliturvamaksuja.

Yksikkö käsittelee myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, Tapaturma-asiain korvauslautakunnan sekä Eläketurvakeskuksen eläkelautakunnan asioita siltä osin kuin ne kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin.

Yksikön johto ja sosiaalivakuutusjärjestelmien yhteensovitus
>>> Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen

Tapaturmavakuutusjärjestelmä ja urheilun sosiaaliturva
>>> Hallitusneuvos Jaakko Hannula

Kansaneläkejärjestelmä ja sosiaaliturvamaksut
Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

Työeläkejärjestelmä, TEL, LEL, TaEL, YEL ja lakisääteiset vakuutusmaksut
Hallitussihteeri Maritta Hirvi

Työeläkejärjestelmä, tapaturmavakuutusjärjestelmä, sosiaalivakuutuksen oikeusturva
Hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Kansaneläkejärjestelmä ja vammaisetuudet
Ylitarkastaja Milla Meretniemi

Notaarin tehtävät, lainsäädäntöön liittyvät valmistelutehtävät
Notaari Aija-Leena Ahonen

+ + + +

Mielenkiintoista olisi siis viimeinkin tietää, että kuka puhuu totta vakuutuslääkärin roolista lakisääteisten vakuutusten korvauspäätöksissä ja erityistuomioistuinjärjestelmässä?

Varsinkin kun pääpaino päätöksen tekemisessä on ollut lääketieteellisten seikkojen arvioinnissa työ- sekä toimintakykyyn ja sitä kautta loppuelämää koskevan lakisääteisen toimeentuloturvan saamiseksi.

Toivottavasti edellä nimellä mainitut sosiaali – ja terveysministeriön virkamiehet kertovat avoimesti julkisuuteen miten asiat ovat heidän mielestään.

Valitsevasta todellisista käytännöistä ja maan vakiintuneesta toimintatavasta lupaamme toimittaa materiaalia julkisuuteen sitten heidän kanssaan tasatahtiin.

Ai niin. Meinasi unohtua.

Kukahan tietää Suomeen tuodun, koekäytetyn ja hyväksi havaitun PCA eli Englannin mallin käyttöönotosta potilaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa?

Senhän kerrottiin lokakuussa 2005 parantavan nimenomaan potilaiden oikeusturvaa. Niin kuin tuossa aiemassa Turun Sanomien kirjoituksessa kerrottiin.

Syysterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * * *


Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.



* * * *

Päivitys 10/2014


>>> Hitaan syöksykierteen - malli avaa silmiä siitä, kuinka ja miksi työkyvyttömät joutuvat menemään työvoimatoimiston asiakkaaksi. Vaikkakin odottaisivat pääsyä hoitoon, kuten leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntoutukseen.


* * * *

Miltä tilanteet näyttävät Björn Wahlroosin ajatusmaailmasta katsottuina? Lue Oikeusturvan ajankuva artikkeli > "Vakuutusoikeusrahasta" -

* * * *

Yksi uusista tuttavuuksista on Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliike:
- toimii uuden ajan keskusasemana. Aiheina terveydenhuolto kuin vakuutukset.
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti

- tutustu kaikessa rauhassa ja vinkkaa, niin halutessasi, verkostoissasi edelleen. Kiitoksin.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , ,