Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 1/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä

- Klikkaamalla kaaviota saat sen ruudullesi näkyviin isompana -




- Klikkaamalla kaaviota saat sen ruudullesi näkyviin isompana -




- Klikkaamalla kaaviota saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Vuosikymmeniä jatkuneet ongelmat lakisääteisten vakuutusten piirissä voidaan tiivistää tehokkaasti oheisiin VOLF - kaavioihin. Selitysvastuun siirrämme poliittisille päättäjillemme.

Muistinvirkistäjät suoraan avoimien arkistojen hyllyiltä

Jotta ongelmien muistaminen olisi vastuussa oleville päättäjillemme helpompaa, niin olemme tehneet tiiminä mahtavaa taustatyötä. Monta harmaata päivää sekä valvottua yötä. Kuukausien kieriessä ja vuosien vaihtuessa; olemme saaneet konkreettistakin aikaiseksi.

Olemme keränneet VOLF - koosteen niistä otsikon aihetta sivuavista ja edelleen savuavista ongelmista, joista eduskunnassa on vuosien varrella tehty kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle.

Muuten. Jotenkin emme voi välttyä siltä ajatukselta, että vakuutuslääkärijärjestelmän synnyttämistä ongelmista saa kyllä eduskunnassa kysyä, mutta kaikki kansanedustajat tuntuvat tietävän, ettei ruohonjuuritason kansalaisten parissa kokemille ongelmille olekaan tarkoitus tehdä mitään.

Tähän vankkaan johtopäätökseen olemme tulleet, kun olemme vertailleet 1900- ja 2000- luvuilla eduskunnassa tehtyjä kirjallisia kysymyksiä, että niihin kulloisenkin hallituksen taholta annettuja vastauksia toisiinsa.

Varsinkin ministeritasolla annettujen vastausten ero todellisuuden kanssa on revennyt valtavaksi kansalliseksi ongelmaksi, joka liittyy lakisääteisiin vakuutuksiin.

Mitattiin ongelman suuruutta henkilömäärällä tai tapauskohtaisilla euroilla. Mittarien lukemat alkavat olla varoittavan punaisella.

Helsingin Sanomat kirjoitti kytevästä ongelmasta jo 22.9.1997 - Sosiaalitoimi pelkää, mitä tapahtuu työkyvyttömiksi katsotuille:

"Pahin olisi niiden tilanne, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ammattilaisina. Jos todetaan etteivät he enää ole työmarkkinoiden käytettävissä ja heidät pudotetaan fattan luukulle, he saattavat mieltää itsensä ammattilaisten sijaan sosiaalipummeiksi.

Näin syntyy arvottomien ja toivottomien ihmisten joukko, joka myös käyttäytyy arvaamattomasti."


Pikku G:een alias Henri Vähäkainun vuoden 2003 albumin nimi "Räjähdysvaara" alkaa olla pikkuhiljaa ihan oikeasti XXL-mitoissa.
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # #

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri

1. KK 194/1991 Jouni J. Särkijärvi: Lääkärien jääviydestä sairausvakuutuksesta korvattavia laboratoriotutkimuksia määrättäessä
Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski

2. KK 159/1992 Sulo Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkettä koskevien päätösperusteiden tutkimisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

3. KK 502/1993 Mats Nyby: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden yhtenäistämisestä
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

4. KK 876/1994 Sulo Aittoniemi: Tapaturmavakuutusten korvauskäsittelyn nopeuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

5. KK 127/1994 Kari Urpilainen, Anna-Liisa Kasurinen, Aarno von Bell Pentti Lahti – Nuuttila: Varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeen saamisedellytyksistä
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

6. KK 579/1994 Sulo Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksista palata työelämään
Työministeri Ilkka Kanerva

7. KK 591/1994 Sulo Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteista
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

8. KK 694/1994 Pekka Leppänen, Heli Astala, Claes Andersson, Eila Rimmi, Iivo Polvi, Martti Korhonen, Ensio Laine, Asko Apukka, Raila Aho, Reijo Laitinen: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

9. KK 776/1994 Esko Seppänen: Vammalan Seudun Eläkekassan toiminnan valvonnasta
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

10. KK 846/1994 Lea Mäkipää: Eläkerahastojen luottotappioista
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

11. KK 102/1995 Satu Hassi, Osmo Soininvaara: Vammalan eläkekassan vastuiden kattamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

12. KK 45/1996 Esa Lahtela /sd: Vakuutusyhtiön korvausmenettelystä suhteessa potilasta hoitaneen lääkärin antamaan lausuntoon
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

13. KK 104/1996 Säde Tahvanainen/sd: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä noudatettavista periaatteista
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

14. KK 105/1996 Säde Tahvanainen/sd: Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien aseman parantamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

15. KK 299/1996 Sulo Aittoniemi / kesk: Eläkevakuutusyhtiöiden toiminnan valvonnan tehostamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

16. KK 342/1996 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkehakemuksia koskevien päätösten perustelemisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

17. KK 345/1996 Raimo Vistbacka /ps: Eläkkeen hakijoiden sosiaali- ja oikeusturvasta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

18. KK 605/1996 Pentti Tiusanen /vas, Matti Vähänäkki /sd, Paula Kokkonen /kok: Kemikaalialtistumisesta aiheutuvan invaliditeetin korvaamisesta työtapaturmana
Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

19. KK 622/1996 Esa Lahtela /sd, Kalevi Olin /sd, Marjaana Koskinen /sd Raimo Mähönen /sd: Työtapaturmakorvausten käsittelyjärjestelmän kehittämisestä
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

20. KK 892/1996 Esa Lahtela /sd. Marjaana Koskinen /sd: Vajaakuntoisten aseman parantamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

# # # #

Avointa taustatietoa myös internetin hakukoneilta; hakusanoilla:

VOL vakuutuslääkärilista
Suomen ihmisoikeustilanne ja perustuslaki
vakuutusoikeus ylituomari Havu
tapaturma-asiain korvauslautakunta


* * * *

Haluatko auttaa meitä?

Lähde Sinäkin rohkeasti verkostoitumaan. Niin sosiaalisessa mediassa kuin tosielämässä. Ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keskustelemalla kasvokkain heidän kanssaan, erilaisissa tilaisuuksissa; pääset näkemään suhtautumisen näihin asioihin nopeimmin. Faktapohjalta on helppoa ponnistaa, mutta erittäin vaikeata saada aikaiseksi todellisia parannuksia potilaan/vakuutetun asemaan. Siitähän tässäkin asiakokonaisuudessa on kysymys. Ja kenellä todellinen valta näissä asioissa Suomessa on ja kenen ääntä tosielämässä kuullaan niin, että sillä on todellisia vaikutuksia?

Tässä 07/2016 päivitettyä isoa kuvaa finanssiala - ja oikeusvaltio- teemoista:

13.6.2016 Yleltä tuli ulos MOT – jakso ”Pankkivangit”. Ohjelma kertoo kahden tapauksen kautta; pankkien ylivoimasta yksittäistä yrittäjää vastaan riitatilanteessa. Jakso on nähtävissä Yle Areenalla 13.6.2017 asti ja on nähtävissä ohjelmatietojen mukaan myös ulkomailla. Joten toivotaan, että tieto tästä aiheesta tavoittaa mahdollisimman monta suomalaista.

Aiheena Pankkivangit – jakso liittyy Suomen pankki-, oikeuslaitos- ja perintätoimilähihistoriaan. Alkaen Suomen omasta 1990 – luvun pankkikriisistä, jonka ison kuvan läpivalaisu on edelleen tekemättä. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Ulostulojaan ovat tehneet jo tasavallan presidentti Sauli Niinistö, keskustan pääministeri Juha Sipilä sekä perussuomalaisten oikeus – ja työministeri Jari Lindström.

← Eduskuntavaalit 2019

Lobbaustoimistot→

Pankkien panttivangit

.
* * * *

Päivitys 3.10.2014

Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *

- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 
Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -

Eduskuntavaalit 2007 - Jottei totuus unohtuisi

Helsingin Sanomissa kirjoitti taloustoimituksen esimies Teija Sutinen 24.1.07 Näkökulma – palstalla merkittävän isoksi kasvaneesta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Erinomaisen ajankohtainen kirjoitus linkkautuu muun muassa työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän kuntataloudelle sysäämiin miljardiluokan kustannuksiin.

”Murheellisten lukujen maa” kirjoituksessaan Teija Sutinen toteaa seuraavaa:

”Viime viikolla työministeriö julkisti murheellisen yhteenvedon työvoimapoliittisten toimien purevuudesta. Heikointa Suomessa tehtyä työvoimapolitiikkaa on niin sanottu yhdistelmätuki, joka tehoaa käytännössä vain tukijakson ajan. Sen jälkeen putoaa jälleen työttömäksi.

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi. He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.

"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).

Asenne on pelottava. Työvoimapolitiikassa on alistuttu pyörittämään samoja keinoja, joiden heikon tehon ministeriö on itse tutkinut ja toteen näyttänyt.

Ehkä olisi aika kokeilla jo jotain muuta. Korkeasuhdannekin loppuu aikanaan.”

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Tulemme esittelemään ennen eduskuntavaaleja kattavan 100 kappaleen otoksen hallitukselle eduskunnassa tehtyjä kirjallisia kysymyksiä 1900-luvulta alkaen.

Kysymyksiin annetut hallituksen vastaukset kertovat mielestämme korutonta kieltään ministeritason henkilöiden puheiden ja tekojen välisestä kammottavasta ristiriidasta.

Tai sitten kaikki nykyiset päättäjät ovat olleet vuosikymmenten ajan tietoisia siitä, että kysyä tiedossa olevista isoista ongelmista aina saa, mutta mitään korjauksia nykyisiin lakeihin ja käytäntöihin ei tule.

Ellei sitten ylivertaisesta asemasta toimiva nelikanta avainhenkilöineen anna lakimuutoksille ja maan vakiintuneesti vinoutuneen oikeuskäytännön oikaisemiseen vihreää valoa.

Otamme esimerkin tuosta tulevasta kirjallisten kysymysten KK 100 – potpurrisarjastamme.

Esiteltyämme kulloisenkin satsin tähän ongelmakenttään eduskunnassa hallitukselle tehtyjä kirjallisia kysymyksiä, niin Te hyvä lukijakuntamme voitte tutustua niihin tarkemmin eduskunnan www- sivustolla.

Mikäli kysymyksessä esitetty ongelma on Teidän mielestänne jo ratkaistu tai ongelmakenttä on pahentunut, niin lähettäkää tervetulleet kommenttinne toimituksemme studioon.

Osoite on jesp1981 (at) yahoo.com

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Oletteko valmiita? Hyvä. Tässä tulee KK 100 - potpurrisarjamme mallikysymys:

KIRJALLINEN KYSYMYS 14/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 14/2002 vp - Leena Rauhala /kd
Työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn nopeuttaminen
Eduskunnan puhemiehelle

Tänä vuonna jatkettiin viime vuonna aloitettua pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämistyötä, jonka tarkoituksena on selvittää useita vuosia työelämästä poissa olleiden todellinen työkunto ja elämäntilanne perusteellisilla kartoituksilla.

Tässä työssä on pyritty tiivistämään työhallinnon, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutustutkimuslaitosten yhteistyötä paikallisella tasolla, ja kuuleman mukaan tästä on jo saavutettu hyviä tuloksia.

Työvoimatoimistot selvittivät viime vuonna yli 3 000 asiakkaan eläke-edellytykset. Selvitystyön tulokset olivat paljon puhuvia: suuri osa asiakkaista todettiin perusteellisissa tutkimuksissa työkyvyttömiksi. Näistä työkyvyttömistä ovat monet tämän kartoituksen jälkeen siirtyneet "eläkehakuputkeen", ensin sairausvakuutuksen päivärahalle ja sen jälkeen hakemaan eläkettä.

Näin monen pitkäaikaistyöttömän vuosien piina - työn hakeminen ilman todellista työkykyä - on loppunut.

Työkykykartoituksiin mukaan päässeistä osa on myös ammatillisen tai terveydellisen kuntoutuksen kautta pääsemässä mukaan työelämään, tosin usein melko pienien kuntouttavien askelien kautta.

Hyvää työtä on siis tehty, mutta paljon on vielä jäljellä. Arvioiden mukaan noin 10-15 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei ole enää työllistettävissä tehokkaillakaan tukitoimenpiteillä. Siksi heidät tulee ohjata eläketurvan piiriin mitä pikemmin, sen parempi.

Näillä nykyisillä toimenpiteillä menee vuosia etsiä nämä työkyvyttömät työnhakijat kortistosta. Jotain nopeampaa käytäntöä tähän toivoisi, sillä kaikki lisävuodet tuntuvat työkyvyttömistä pitkäaikaistyöttömistä lisärangaistuksilta.

Ymmärrän hyvin eräältä työkyvyttömältä pitkäaikaistyöttömältä kuulemani kommentin sen jälkeen, kun hän oli vuosia joutunut työkyvyttömänä aktiivisesti hakemaan työtä, jota sitten ei kuitenkaan kyennyt tekemään: "Pitkään ei tällaista kujanjuoksua mieli ehjänä kestä".

Työkyvyttömissä pitkäaikaistyöttömissä on paljon ikääntyviä, jotka ovat olleet useita vuosia poissa työelämästä. Monet heistä eivät ole käyttäneet perusterveydenhuollon palveluja useista sairauksistaan huolimatta.

Tavallisimpia terveysongelmia heillä ovat vaikeat ja pitkäaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikeat krooniset tuki- ja liikuntaelinten oireyhtymät sekä tunnistamatta jääneet vaikeat kehitys- ja oppimishäiriöt.

Vaikein tilanne on kuitenkin niillä, joilla on useampia näistä ongelma-alueista eikä vuosien mittainen kujanjuoksu luukulta luukulle ole ainakaan parantanut heidän toimintakykyään.

Oma erikoisryhmänsä on psykoosia sairastavat työnhakijat, jotka eivät usein edes halua eläkkeelle, mutta joiden elämää - alan työntekijöiden mielestä - työnhakemisruljanssi vakavalla tavalla haittaa. Tästä johtuen heidän elämänsä on usein vakavasti sekaisin ja heidän taloudellinen tilanteensa on myös usein vaikea.

Monilla ei keskittymiskyky riitä edes lehden lukemiseen, ja kuitenkin heidät on arvioitu työkykyisiksi, koska he sitä itse kovasti haluavat. Heidän kortistossa pitämisensä on resurssien hukkausta tyhjänpäiväiseen papereiden tekemiseen ja siirtämiseen ilman todellista mieltä.

Olisi hyvä, että jossain kohtuullisessa ajassa työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät pääsisivät eläkkeelle, jos heitä varten ei kyetä tarjoamaan todellisia työllistymisen mahdollisuuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn nopeuttamiseksi ja siten heidän elämäntilanteensa tasapainottamiseksi?

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2002
Leena Rauhala /kd

Lähde: Eduskunnan www - sivusto

- - - - - - - - - - - - - - - -

Täydelliset tiedot kysymykseen ja siihen annettuun vastaukseen työministeri Tarja Filatovin toimesta löytyvät osoitteessa:

http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Mikäli edellä esitetyssä kysymyksessä esitetty ongelma on Teidän mielestänne jo ratkaistu tai ongelmakenttä on vain pahentunut, niin lähettäkää tervetulleet kommenttinne toimituksemme studioon.

Osoitteemmehan on jesp1981 (at) yahoo.com

Voitte myös lähettää tiedoksemme tiedot Teidän suosikistanne eduskunnassa tehtyjen kirjallisten kysymysten sarjasta.

Kommentoikaa samalla myös lyhyesti, onko kysymyksessä esitetty ongelma ratkaistu vai onko ongelma edelleen pahentunut?

Lähettäkää kohteliaimmin toimituksemme studioon sähköpostissa kyseisen kirjallisen kysymyksen eduskunnan arkistotunnus, kysyjä ja aihe sekä siihen vastannut ministeri.

Ainoa toivomuksemme on se, että kirjallisen kysymyksen aihe liittyy lakisääteiseen vakuutusturvaan ja siitä on olemassa jo ministeritasolta annettu vastaus.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

* * * * * * * * * *

Raisiolaisnainen jatkaa sitkeästi oikeustaisteluaan

Turun Sanomat
ERJA TAPANA
Julkaistu 14.4.2001 0:54:16

Marjo Kaskinen sairastui astmaan heinäkuun 14. päivä 1998, kun Raisio Yhtymän margariinitehtaalla oli tapahtunut ammoniakkivuoto. Vammautumisestaan asti hän on sitkeästi taistellut vuosia saadakseen työkyvyttömyydestään lainmukaiset korvaukset. Viimeisenä kantona kaskessa on ollut vakuutusyhtiö.

Elokuussa 2000 vakuutusoikeus velvoitti Vakuutusyhtiö Tapiolan maksamaan Kaskiselle korvauksia vammautumisesta työtapaturmassa. Vakuutusyhtiö ei korvauksiin suostunut, vaan se on hakenut korkeimmasta oikeudesta valituslupaa vakuutusoikeuden ratkaisulle. Perustelu on, ettei Kaskisen vamma ole ammattitauti.

Kaskinen on odottanut ratkaisua yli puolitoista vuotta.

- Mikäli asia menee korkeimpaan oikeuteen, lykkäystä tulee vielä viisi vuotta, Kaskinen arvioi.

Hän on järkyttynyt siitä, miten kansalaista voidaan kohdella.

- Minä teen vain tavalliseen tapaan työtäni. Sitten työpisteeni vieressä tapahtuu ammoniakkivuoto. Minä vammaudun. Ei riitä, että menetän terveyteni ja työkykyni. Vielä pitää tapella oikeudesta lakisääteisiin korvauksiin. Sitä ei oikeudentaju käsitä.

Vaikka toistakymmentä lääkärintodistusta vahvistaa, että ammoniakkimyrkytys on aiheuttanut ärsytysastman, vakuutusyhtiön lääkäri kiistää vamman olevan työperäistä. Salassapitovelvoitteen vuoksi Tapiolasta ei haluttu kommentoida tapausta.

Marjo Kaskista on perusteellisesti tutkittu, myös Työterveyslaitoksessa, Paimion sairaalassa ja Kuntoutussäätiössä.

Fyysisen kunnon lisäksi psyyke on prosessin aikana ollut lujilla. Koettelevinta oli heinäkuussa 1999; sairaslomapäivien katto täyttyi ja Kaskinen putosi tyhjyyteen. Rahaa ei tullut mistään.

- Oli nöyryyttävää hakea sosiaalivirastosta rahaa elämiseen.

Sitten romahti mielenterveys.

Itsetuhoajatusten vaivaamaa Kaskista hoidettiin pari viikkoa Uudenkaupungin sairaalan kriisiosastolla.

* * * 

Lue lakisääteisten vakuutusten "toimialalle" tyypillisestä tapauksesta lisää Turun Sanomien verkkosivuilta.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

On todellisten tekojen aika – Eduskuntavaalit 2007

Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoituksessa kerrotaan rehellisesti, että osa meistä tähän vakuutusyhtiöoikeudelliseen pyöritykseen joutuneista kuolee ennenaikaisesti.

Kelan rohkean esille tuoman kannan mukaan meillä jokaisella pitää olla käytettävissämme lakiviidakkoon sekaantuessamme henkilökohtainen selvitysmies.

Lue lisää linkistä >>> Henkilökohtainen selvitysmies vaiko kvartetti?

Mielestämme henkilökohtaisia selvitysmiehiä tuleekin olla kaksi. Toinen henkilökohtaisista selvitysmiehistä lääketieteelliset ja toinen taas lakitekniset asiat suvereenisti hallitsevana.

Kokenutta juristia, joilla on vielä jonkin kliinisen lääketieteen erikoisalueen kuten traumatologian ja ortopedian alue hallussaan; tai sitten toisin päin: tuskin ihan heti Suomesta löytyy.

Ainakaan vakuutusyhtiöiden ja suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta.

Pelkästä kritiikistä; oikeudenmukaiseen ja toimivaan VOLF - ratkaisumalliin
Nythän ammattiliiton jäsenen muuttuu pysyvästi sairastuessaan tai vammautuessaan ei toivotuksi henkilöksi.

Varsinkin tarvitessaan pitkäaikaista asianajoapua ammattiliitoltaan vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiötään vastaan käytävissä tuomioistuinkäsittelyissä suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Tosin varsin harva ammattiliiton jäsenistä tietää sen tosiasian, että syynä ammattiliiton aneemisuuteen on se, että nelikannan kautta oma ammattiliitto on vankasti mukana tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen eli vakuutusalan rahoittamassa suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

€ € € €

Helsingin Sanomat kertoi Kotimaa – osiossaan 25.11.06, että toimihenkilökeskusjärjestö STTK ei ole lähdössä mukaan SAK:n kaavailemaan lakiasiaintoimistoon, vaikka asiasta on puhuttu järjestön hallituksessa.

Yksikään SAK:lainenkaan ammattiliitto ei ole päättänyt asiasta, mutta asiaa pohditaan.

€ € € €

Yksi ratkaisu on mielestämme sellainen, että ensin tapahtuu työntekijäpuolen ammattiliittojen nopea irrottautuminen kokonaan tuosta suljetusta erityistuomioistuinjärjestelmästä, jossa on ammattiliittojen toimesta unohdettu kokonaan työtä tekevän kansanosan oikeuksien puolustaminen.

Irtaantumisen jälkeen perustetaan kaikkien työntekijäpuolen ammattiliittojen solidaarisella kustannuksella ensi alkuun 20 hengen VOLF – toimisto.

Aloitus tapahtuu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007. Kyseessä on nimittäin nopean kansallisen oikeusturvatoiminnan joukkojen perustaminen.

”Voimaa Oikeutta Lakia Faktaa; ongelmat ratkaistuina, jäljellä olevaa elämää on helppoa jatkaa.”

Koko VOLF – toimiston henkilökunnan avaintehtävä on hoitaa sairastuneen tai vammautuneen henkilön oikea – aikaista logistista kulkua lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä toimintaputkessa.

Neuvoen, opastaen ja tarvittaessa henkilökohtaisesti saattaen sekä nyrkkiä pöytään lyöden.

Tärkeässä asemassa olevat neljä (4) toimistohenkilöä hoitavat erittäin tärkeässä asemassa olevaa asiapapereihin ja tutkimusmateriaaleihin liittyvää logistiikkaa.

Perusvoiman muodostavat kahdeksan (8) kovan luokan liikejuridiikan ja työelämän tuntevaa juristia ja kahdeksan (8) kovan luokan kliinisen lääketieteen ja sen erikoisaloja tuntevaa lääkäriä.

Lisätukea heidän toimilleen antavat VOLF - toimistoon pysyvästi sijoitetut kaksi (2) työvoimatoimiston kuntoutusneuvojaa ja kaksi (2) sosiaalitoimen erikoistyöntekijää.

Henkilökemioiden pelaamisen suhteen kaikki VOLF – toimintaan valittavat henkilöt testattaisiin hyvin sekä henkilöiden taustakytkennät pidettäisiin alusta alkaen puhtaina vakuutusalaan päin.

Vakuutusyhtiöistä riippumatonta ja puolueetonta toimintaa koko EU:n alueella
VOLF -selvittelyn kaikkien vaiheiden maksimiaika on 5 vuotta ja selvittelyn ajan ansiotaso on sidottu 90%:sesti henkilön ansiotasoon. Suomen 90-vuotisen juhlavuoden kunniaksi.

Jatkossa ansiotaso lukitaan indeksin omaisesti Suomen ikävuosiin, jolloin vakuutusalalla on entistä suurempi taloudellinen intressi hoitaa henkilön kaikki lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät asiat logistiikkaputkessa sutjakkaasti.

Ensin VOLF – toimisto hoitaa sairastuneen tai vammautuneen henkilön kaikkiin tarpeellisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, hoitoihin ja kuntoutuksiin ohjaten. Ilman kuukausien jonotuksia. Sen jälkeen työhön paluuvaiheessa tarvittavat hienosäädöt hoitaen. Aivan kuin huippu – urheilijoillekin rutiininomaisesti jo tänä päivänä tehdään.

Ellei henkilö kykenisi palaamaan entisen työnantajansa palvelukseen, niin VOLF – toimisto käynnistää viivytyksettä oikeiden toimijoiden (VKK, Kela tai työvoimatoimisto) kanssa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyn, työkokeilut ja uudelleen koulutusmahdollisuudet.

Mikäli sekään ei johda vajaakuntoisen henkilön kannalta paluuseen työelämään, niin VOLF – toimiston edustajat istuvat alas neuvottelemaan vakuutusyhtiön edustajien kanssa kyseiselle henkilölle loppuelämäksi kuuluvasta eläkkeestä ja toimintakykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta. Toki vasta kaikkien lakien mukaisten kuntoutus - ja selvitysvaiheiden jälkeen

Mukaan tähän VOLF - asiointimenettelyyn otetaan alusta alkaen mukaan myös vajaakuntoisen henkilön puolison ja vajaakuntoisen nimeämien lähipiirin henkilöiden kuuleminen. Tällöin saada tarkempi kokonaiskuva sairauden tai vamman vaikutuksista vajaakuntoisen henkilön koko elämään.

Mikäli eri osapuolten välillä kasvokkain tapahtuvissa neuvotteluissa ei päästä 30 vuorokauden kuluessa nyt voimassa (14.1.2007) olevan esimerkiksi tapaturma – tai ammattitautilain mukaiseen ratkaisuun, niin asia vietäisiin avoimeen käräjäoikeuskäsittelyyn, jossa molemmat osapuolet pääsevät kuulemaan vastapuolen todistajia sekä näkemään tarkasti sen asiakirjamateriaalin, mihin esimerkiksi vakuutusyhtiö kantansa perustaa.

Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta käräjäoikeusmenettelystä on muistuttaa >>> jääkiekkoilija Esa Keskisen tapauksesta vuodelta 2006.

Jatkossa VOLF - toiminta kattaa koko Suomen ja henkilökuntaa tulee olemaan täydet 100.

Tässä vaiheessa VOLF - toimintamalli on jo monistettu kaikkiin EU-maihin ja vuosittaiset kustannukset tulevat suoraan EU:n budjetista.

Tuossa vaiheessa suljettu suomalainen erityistuomioistuinjärjestelmä on jo lopullisesti suljettu.

Sähköinen asiointijärjestelmä heti käyttöön VOLF - toimintamallissa
Kokemuksemme mukaan tässä kaikessa edellä kerrotussa on samalla oiva pilottikohde sähköiselle potilastietojärjestelmälle ja sen integroinnissa vallitsevaan todellisuuteen.

Käynnissä oleviin VOLF – toimiston prosesseihin ja asiakirjamateriaaliin, jokainen potilas pääsee kiinni omilla pankkitunnuksillaan tietokoneeltaan käsin. Hän voisi myös kommentoida ja kysyä vireillä olevista asioista sähköisen asiointiyhteyden kautta.

Eikä tässä kaikki. Järjestelmään integroidaan myös vakuutusyhtiöiden korvaustoiminta.

Potilas pystyy näin helposti tutustumaan vakuutusyhtiöissä oleviin asiapapereihinsa vahinko- sekä pankkitunnuksen yhdistelmällä. Sekä näkemään reaaliaikaisesti korvauspäätösten takana oleviin käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöihin.

Vaikenemisen kulttuuri on näin muuttunut kuin Paulin taikakaulimen kalautuksella avoimeksi ja kaksisuuntaiseksi tehokkaan toimimisen kulttuuriksi.

Sillä kas kummaa. Mikäli jonkin vaiheen lakisääteisen vaiheen hoitaminen venyy liian pitkäksi tai unohtuu ottaa kokonaan käsittelyyn, niin sähköinen asiointijärjestelmä muistuttaa siitä automaattisesti. Tai puoliautomaattisesti, jolloin potilas voi lähteä niin sanotulla akuuttiajalla tapamaan kasvokkain VOLF - toimiston auttavaista ja hänen puoltaan tiukasti pitävää henkilökuntaa.

€ € € €

Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoituksemme otsikkoa pääsette halutessanne tutustumaan konkreettiseen ehdotukseemme myös kaaviomuodossa.

Tervetullutta palautetta toimituksemme studioon voitte laittaa tulemaan sähköpostilla osoitteeseen: jesp1981 @ yahoo.com

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

€ € € €

Sähköisestä asiointijärjestelmästä löytyy lisätietoa esimerkiksi:
Helsingin Sanomat ELÄMÄ & TERVEYS 22.1.2007:

- Potilas saa tietää kuka hänen tietojaan on katsonut -
- Potilaan tiedot kootaan yhteen sähköiseen arkistoon –

Ihmisoikeuksien ja oikeusturvan nykytilanteesta löytyy lisätietoa esimerkiksi:
Turun Sanomat - Toinen pääkirjoitus 27.9.2003:

- Nipin napin oikeusturva ei riitä -
”Vakuutusoikeuksien toimintaa arvioineen tutkijan raportti ei ole mairitteleva.

Kun usein käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Ihmetystä herättää, että oikeusturvan kannalta näin vajavaisesti toimivaa järjestelmää ei ole aikaisemmin ryhdytty korjaamaan.”

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Eduskuntavaalit 2007 - Kolmikannasta siirrytty kovennettuun nelikantaan?

Kolmikannan puolelta ongelmista erityisen hyvin tietoisina ja informoituina pidämme Puron työryhmää ja sen alaisissa työrukkasryhmissä toimineita henkilöitä. Koska juuri he ovat olleet edustamiensa etujärjestöjen puolesta vaikuttamassa muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä. Toki eduskunnan kautta voimallisesti koukaten.

Esimerkkeinä edellisestä voidaan nostaa esille > HE 62/2004 > HE 47/2005 > HE 91/ 2006. Unohtamatta suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään liittyvää HE 12/2006.

Legendaarisen Puron ryhmän jäsenet ovat tietojemme mukaan olleet vuoden 2006 aikana muun muassa seuraavat henkilöt:

* pääsihteeri Seppo Junttila, STTK
* lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK
* neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty, Akava
* johtaja Pertti Parmanne, SAK
* toimitusjohtaja Matti Vuoria, Varma
* toimitusjohtaja Kari Puro, Ilmarinen

Tuomiovaltaa kolmikanta käyttää yhdessä nelikannan neljännen osapuolen kanssa eli vakuutusalan kanssa suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Talouselämä 16.6.2006

>>> Tapaturma – asiain korvauslautakunta
Mielestämme suurimpana kolmikannan tai parempi on sanoa jo avoimesti nelikannan taustavaikuttajana toimii tapaturma- ja ammattitautiasioissa tapaturma-asioiden korvauslautakunta.

Sehän toimii ovelasti koko suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän taustalta ohjaajana. Maan vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana ja lainsäädännön sanelijana. Varsinkin suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään päin. >>> Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kautta koukaten.

>>> Sitä ei pidä sekoittaman tapaturma – asioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka on suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän ensimmäisen asteen tuomioistuin ja joka hylkää sinne kansalaisten viemistä valituksista keskimäärin 90 % vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Sen toimintahan rahoitetaan nykyisin vakuutusyhtiöiltä kerättävältä oikeushallintomaksulla.

>>> Miksi puhumme nelikannasta kolmikannan sijaan?

Tapaturma-asioiden korvauslautakunnassa toimii erittäin vahvasti edustettuina vakuutusalan suurten organisaatioiden avainhenkilöitä. Yhdessä kolmikannan edustajien kanssa.

Jostain syystä valtion hankerekisteristä on jäänyt kokonaan pois tapaturma-asioiden korvauslautakunnan jäsenien ja varajäsenien siviilityöpaikat.

Varsinkin tapaturma – asioiden korvauslautakunnan lakimies- ja lääkärijäsenten sekä heidän varajäsentensä siviilityöpaikkojen pois jättäminen mietityttää työryhmäämme syvästi.

Samoin kuin se, että työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajärjestöjen nimet ovat jääneet kokonaan myös listalta pois sekä se, että minkä puolueen mandaatilla kukin jäsen tapaturma - asioiden korvauslautakunnassa istuu.

Valtion hankerekisteristä lainattua ja siististi esille siivutettuina

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Hankkeen ruotsinkielinen nimi: Ersättningsnämnden för olyckfallsärenden
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 19.12.2005
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Organisointitapa: Neuvottelukunta, Lautakunta
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja, etunimi.sukunimi@stm.fi
Tehtävä: Muu
Tavoitteet: Yleisohjeiden ja lausuntojen antaminen työtapaturma- ja ammattitautiasioissa

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t)

Nimi Nimike Työnantaja Rooli

>>> Hannula, Jaakko varatuomari Puheenjohtaja

Lakimiesjäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Laurila, Sirkka oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laakso, Niina oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Vairila, Arja oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Toivonen, Ilpo oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
>>> Terhemaa, Kirsi oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Lappikoski, Mailis varatuomari Varajäsen
Serni, Henrika oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Lääkärijäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Björkenheim, Jan-Magnus dosentti Jäsen
Rahkonen, Esa ylilääkäri Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen tohtori Jäsen
Kaukinen, Kari ylilääkäri Jäsen
>>> Ihalainen, Risto varatoiminnanjohtaja Jäsen

Hedenborg, Mikael Ylilääkäri Varajäsen
Rechardt, Jari asiantuntijalääkäri Varajäsen
Saarnio, Heikki asiantuntijalääkäri Varajäsen
Selonen, Reijo ylilääkäri - Varajäsen
Partanen, Teemu työlääketieteen erikoislääkäri - Varajäsen
Torstila, Ilkka dosentti Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti Varajäsen
Öhman, Juha professori, ylilääkäri - Varajäsen

Työnantajia edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Hollmén, Jyrki oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Wärn, Riitta varatuomari Jäsen
Räsänen, Mikko oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Sajavaara, Anu oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajärjestöt
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

>>> Koskinen, Timo lakimies Jäsen
Auvinen, Erkki työympäristöasiantuntija Jäsen
Helle, Minna lakimies Varajäsen
Flinkman, Mervi sosiaali- ja terveyspoliittinen asiamies Varajäsen
Mustakallio, Petri sosiaalipoliittinen asiantuntija Varajäsen

€ € € €

Että semmoinen tapaus tällä kertaa.

Ensimmäistä kiveä tuskin tarvitsee kenenkään tässä asiassa heittää, koska kiviä tuskin on tarpeeksi. Eikä niiden viskominen ruudun takaa virtuaalisesti ratkaise vielä mitään.

Siten mielestämme useammallekin Jeanne d`Arcille ja Robin Hoodille olisi nyt näissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kymmenien tuhansien äänien apajat tarjolla.

Varsinkin niille puolueille ja niiden ruohonjuuritason kansalaisia edustaville ehdokkaille, jotka uskaltavat ottaa tämän alueen ongelmat ykkösaiheekseen.

Myös todellisten muutosta tuovien tekojen tasolla. Eduskuntaryhmästä erottamisen uhallakin.


Oikeusturvan VOLF – työryhmä
p.s. Bloggauksen linkit on tarkistettu, päivitetty ja korjattu 1.12.2020. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 24.11.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Eduskunnan vakuutusyhtiöoikeudellisia avainhenkilöitä ja valiokuntia – Eduskuntavaalit 2007

Jos ajatellaan sitten laajemmin sitä kansanedustajien joukkoa, joiden eduskunnassa pitäisi olla näistä edellä kerrotuista ongelmista erityisen hyvin tietoisia, niin nostamme esiin muutamia avainhenkilöitä ja valiokuntia.

1. Sosiaali – ja terveysvaliokunta

Puheenjohtaja:
Valto Koski (sd)

Varapuheenjohtaja:
Eero –Akaan Penttilä (kok)

ryhmäosoite: stv@eduskunta.fi

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Muuten.

Sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Valto Koski (sd) on ollut tekemässä rivikansanedustajana toimiessaan edelleenkin kipeän ajankohtaiset kirjalliset kysymykset, joihin ovat vastanneet aikansa sosiaali – ja terveysministerit:

1. KK 398/2002 Valto Koski /sd
Työkyvyttömyyseläkepäätösten perustelut ja esteellisyyssäännökset
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

2. KK 602/2002
Kari Rajamäki /sd
Valto Koski /sd
Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa
Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena ministeri Eva Biaudet

3. KK 638/2002
Valto Koski /sd
Timo Ihamäki /kok
Tuija Nurmi /kok
Anne Huotari /vas
Hanna Markkula-Kivisilta /kok
Hannu Takkula /kesk

Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn parantaminen
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Täydelliset tiedot kyseisiin kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät Teille osoitteessa:
www.eduskunta.fi > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

2. Lakivaliokunta

Puheenjohtaja:
Tuija Brax (vihr)

Varapuheenjohtaja:
Susanna Rahkonen (sd)

ryhmäosoite lav@eduskunta.fi

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Muuten.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr) on ollut tekemässä rivikansanedustajana toimiessaan jo vuonna 1998 edelleenkin vuonna 2007 kipeän ajankohtaisen kirjallisen kysymyksen, johon on vastannut sosiaali – ja terveysministerinä tuplannut Sinikka Mönkäre:

KK 1629/1998
Tuija Brax /vihr
Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
Ulla Anttila /vihr
Pertti Virtanen /evir
Janina Andersson /vihr
Satu Hassi /vihr
Erkki Pulliainen /vihr
Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
Osmo Soininvaara /vihr
Pia Viitanen /sd
Säde Tahvanainen /sd
Riitta Prusti /sd
Raimo Vistbacka /ps
Maija Rask /sd

Työkyvyttömyyseläkepäätösten perustelemisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Täydelliset tiedot kyseisiin kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät Teille osoitteessa:
www.eduskunta.fi > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

3. Perustuslakivaliokunta

Puheenjohtaja:
Kimmo Sasi (kok)

Varapuheenjohtaja:
Arja Alho (sd)

ryhmäosoite: pev@eduskunta.fi

Laillisuusvalvonta

Kenelle kuuluu vakuutusoikeuden toiminnan laillisuusvalvonta ja esille tulleisiin lukuisiin epäkohtiin systemaattisesti tapahtuva puuttuminen ?

Se on jäänyt työryhmällemme näyttöjen ja tekojen puuttuessa toistaiseksi hämärän peittoon.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Hetkinen.

Saimme juuri tuottajamme korvanapin kautta tiedon eduskunnan kirjastolla hengailevalta kirjeenvaihtajaltamme, että hän lukee Työtapaturmakirjan 10.painoksen sivulta 210 – Yhteistyötä ja valvontaa tarvitaan.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Eduskunnan oikeusasiamies

Tapaturmavakuutuksen korvaustoiminta ja eräiltä osin myös vakuutustoiminta ovat hallitusmuodon mukaista julkisen tehtävän hoitamista ja tällä perusteella vakuutuslaitosten toimintaa valvovat myös oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.

Käytännössä sovitun työnjaon mukaan valvoja on oikeusasiamies.

Oikeusasiamies voi suorittaa tarkastuksia vakuutuslaitoksissa ja hankkia selvityksiä päätöksistä ja käsittelystä.

Lisäksi hänelle kuuluu myös näissä asioissa kantelupohjainen laillisuusvalvonta.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Oh – oh! Ja ruotsiksi uh –uh?

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Vielä kerran hetkinen.

Saimme juuri tuottajamme toisen korvanapin kautta tiedon Helsingin yliopiston kahviloissa viihtyvällä ja arkidebanteissa kiihtyvältä kirjeenvaihtajaltamme.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

JP ROOS
(sosiaalipolitiikan professori, Helsingin Yliopisto)

-Meillä on monia lakeja joiden pitäisi taata, ettei ihmisiä kohdella viranomaisten taholta väärin, mutta käytännössä nämä lait ovat kääntyneet päinvastaisiksi

- Ne tarjoavat viranomaisille keinoja vitkutella, toimia puolueellisesti sekä hankkia ja käyttää tietoja kansalaisista.

- Erityisesti ns. kantelut ovat aivan turhia.

Lähde: Kaupunkilehti Vartti 1. lokakuuta 2006

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Mikäli Teillä on antaa vinkkejä eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamiin tarkastusraportteihin suomalaisissa vakuutuslaitoksissa, niin laittakaa tervetullutta palautetta toimituksemme studioon osoitteella: jesp1981@yahoo.com

Avainhenkilösarjamme jatkuu lähipäivinä.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

Eduskuntavaalit 2007 - Vakuutusoikeudellisia avainhenkilöitä Suomessa

Kolmikannan jatkuminen tupo-neuvotteluissa on varmasti paikallaan. Se on varmasti suomalaiseen poliittiseen ja talouselämän toimintamalliin liittyvä realiteetti.

Vaan miten käy kansalaisen, jos hän sairastuu tai vammautuu pysyvästi ja tulee työkyvyttömäksi? Vieläpä työpaikallaan vallinneissa olosuhteissa.

Nopeasti joutuu huomaamaan hän, että terveenä ollessaan voi vielä luottaa työsuhteisiin liittyvissä asioissa kolmikantaan. Vaan pysyvän terveydellisen muutoksen jälkeen se hyvin vähän edes mitään neuvontaa tai asianajoapuaan antaa.

Miksi?

Kilautimme parille ulkomaan suuntanumeroiden piireissä asuvalle kaverillemme.

Saamiemme tietojen mukaan harvassa ovat ne Euroopan maat, joissa toimii työmarkkinaosapuolten kesken sopima ja hallinnoima suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä. Vieläpä neljännen osapuolen eli vakuutusalan kanssa hyvin synkronisoidussa yhteistyössä. Jo vuosikymmenten ajan.

Joten olisiko parempi puhua avoimesti eräänlaisesta neukkumaisesta nelikannasta?

Kokemustemme mukaan juuri tuomiovaltaan sekaantuminen suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän kautta on saatava Suomessa pikaisesti loppumaan.

Meneillään oleva sosiaalivakuutusten muutoksenhakujärjestelmän uudistaminen on enemmänkin Bluff – Sistersien ja Bluff - Brothersien käsialaa.

HE 12/2006 ja HE 91/2006 tulevat vain vahvistamaan vakuutusyhtiöiden sekä vakuutuslääkärien ylivertaista asemaa. Pelkästään kirjallisesti tapahtuvassa ja suljetusti toimivassa erityistuomioistuinkäsittelyssä suhteessa yksittäiseen kansalaiseen entisestään.

HE 47/2005 vahvisti jo. 1.1.2006 alkaen.

Vaikkakin julkisuudessa vilahtaneissa puheissa on annettu ymmärtää suunnan olevan juuri vastakkainen.

Avainhenkilöitä ongelmien esilletuomiseen ja ratkaisemiseen

Toki myönnämme, että vuosikymmenten ajan muhineiden ongelmien ympärillä leijuu pelottavan mustanpuhuva vaikenemisen kulttuuri. Onpa joku osuvasti sanonut sen olevan muodoltaan jo kuin symbolisesti uudelleen pystyyn ponnahtanut Berliinin muuri.

Olemme huomanneet, että ikään kuin ongelmia ei olisi ”virallisesti” olemassakaan.

Joten otamme kuvainnollisen moskan ja meisselin avulla viirun verran virtuaalisesti pois pintakimaletta salamyhkäisyyden graniittimuurista.

Mielestämme seuraavien organisaatioiden ja niiden avainhenkilöiden käsissä ovat ratkaisun avaimet tai pattitilanteeseen sopivat lukittujen kammioiden tunnuskoodit.

Avainministeriöt ja -ministerit kaikkiin jo tällä sivustolla kerrottuihin ongelmiin liittyen ovat:

1. Oikeusministeriö, Leena Luhtanen (sd)
2. Sosiaali – ja terveysministeriö, Tuula Haatainen (sd), Liisa Hyssälä (kesk)
3. Valtionvarainministeriö, Eero Heinäluoma (sd)
4. Sisäministeriö, Kari Rajamäki (sd)

Ministerit nykyisen virka – asemansa puolesta.

Ministeriöiden puolueiden mandaateilla toimivien pitkäaikaisten virkamiesten; kansliapäälliköiden, erityisavustajien, osastopäälliköiden, tarkastajien ja ylitarkastajien olisi aika ottaa paikkansa parrasvaloissa.

Samalla he voisivat avoimesti kertoa sen, kuinka tällainen peli on ylipäätään ollut mahdollista Suomessa.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Muuten.

Sisäministerimme Kari Rajamäki (sd) on tehnyt kansanedustajana toimiessaan edelleenkin kipeän ajankohtaiset kirjalliset kysymykset, joihin ovat vastanneet aikanaan sosiaali – ja terveysministereinä toimineet Sinikka Mönkäre (sd) ja Maija Perho (kok):

1. KK 82/1998 Kari Rajamäki /sd: Työkyvyttömien työttömien toimeentulosta

2. KK 623/1998 Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien työttömien asemasta

3. KK 191/2000 Kari Rajamäki /sd Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely vakuutusyhtiöissä

4. KK 602/2002 Kari Rajamäki /sd ja Valto Koski /sd Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa (vastaajana ministerin sijainen Eva Biaudet)

Täydelliset tiedot kyseisiin kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät Teille osoitteessa:
www.eduskunta.fi > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Tervetullutta palautetta toimituksemme studioon voitte laittaa tulemaan osoitteella: jesp1981@yahoo.com

Avainhenkilösarjamme jatkuu lähipäivinä.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

Vakuutuslääketieteen nelikenttäanalyysia – Eduskuntavaalit 2007

”Vakuutusyhtiöt haluavat jutut vakuutusoikeuteen, jossa asiakas varsin usein häviää jutun.”

Lähde: Aivoitus – lehti 3-4/2006 Asiaa aivovammasta

€ € € €

Summa summarum – Euro dollarium

1. Hylättyjä kaikista vakuutusoikeuden ratkaisemista jutuista (2005) 83,04 %

2. Hylättyjä kaikista vakuutusoikeuden ratkaisemista jutuista (2004) 83,68 %

3. Hylättyjä kaikista vakuutusoikeuden ratkaisemista jutuista (2003) 83,49 %

4. Hylättyjä kaikista vakuutusoikeuden ratkaisemista jutuista (2002) 83,81%

€ € € €

Mielestämme noilla hylkäysprosenteilla kyse ei ole enää rehdistä, suomalaiseen kylämaisemaan sopivasta ja pelisäännöiltään kaikkien tuntemasta bingohallimenettelystä.

Vaan puhtaasti pienen piirin pyörittämästä kartellimaisesta kasinotoiminnasta.

Huolestuttavaa on huomata muun muassa suuret hylkäysprosentit lapsen hoitotukiasioissa, vammaistuki- sekä kuntoutusasioissa. Koska ne heijastuvat viiveellä lisääntyneinä kuluina kyseisen henkilön kuntapuolen menoissa.

Kuten on asianlaita myös hylkäävissä päätöksissä erilaisiin tapaturmiin ja eläkkeisiin liittyvissä korvausasioissa.

Kaaviomuodossa kokonaisuus näyttää seuraavalta. Lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva.

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Salatun vakuutuslääkärijärjestelmän konkreettiset vaikutukset

Mielestämme seuraavat asiat pitää selvittää nelikannan kustannuksella pikaisesti:

1. Mitä kaikkea tapahtuu vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkevalitustapauksissa päätöksen saaneelle vajaakuntoiselle henkilölle, hänen mahdolliselle parisuhteelleen ja perheelleen?

2. Kuinka moni hylkäävän eläkepäätöksen saaneista henkilöistä on päässyt vajaakuntoisena pysyvästi takaisin työelämään?

3. Kenen maksettavaksi pysyvästi vajaakuntoisen henkilön toimeentuloturva on lopulta kaatunut?

4. Miten suuri on hylkäävän eläkepäätöksen saaneiden henkilöiden ennenaikainen kuolleisuus?

Nelikannan otokseen otetaan kaikki (vielä elossa olevat) hylkäävän eläkepäätöksen saaneet vuodesta 1990 alkaen.

Samalla tarkistetaan eduskunnan oikeusasiamiehen toimesta, onko vakuutusoikeuden kussakin tapauksessa antama hylkäävä eläkepäätös liitepäätösmenettelyn kautta syntynyt.

Kirjallinen ja supisuomalainen liitepäätösmenettely

Liitepäätöshän on sellainen, että ensin työeläkeyhtiö tekee esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön eläkehakemuksesta hylkäävän päätöksen ja perustelee sen omalla tavallaan.

Hylkäävä päätöksen työeläkeyhtiöltä saanut henkilö valittaa ensimmäisen asteen lautakuntaan. Pyytäen samalla päätökseen tosiasiallisia ja omaan tapaukseensa yksilöityjä päätösperusteluita.

Nykyisin eläkelautakunta toimii työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta nimellä.

Sitten työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta tekee myös hylkäävän eläkepäätöksen ja yhtyy päätösperusteluissaan työeläkeyhtiön antamiin perusteluihin.

Hylkäävän päätöksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta saanut henkilö valittaa päätöksestä vakuutusoikeuteen. Pyytäen samalla päätökseen tosiasiallisia ja omaan tapaukseensa yksilöityjä päätösperusteluita.

Vakuutusoikeus tekee myös hylkäävän eläkepäätöksen ja yhtyy päätösperusteluissaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamiin päätösperusteluihin, jotka ovat siis samat kuin hylkäävän eläkepäätöksen tehneen työeläkeyhtiön.

Näin on tapahtunut tyylipuhdas liitepäätösmenettely ja hylkäävän eläkepäätöksen saanut henkilö on jäänyt ilman tosiasiallisia perusteluita sekä lakien mukaista toimeentuloturvaa.

Prosessiin tällä hetkellä menevä kokonaisaika on kestoltaan keskimäärin 2-3 vuotta.

Sitä jaetaan, mitä käytettävissä on

Voitto Koskenmäki kirjoitti vakuutusoikeuden toiminnasta erittäin osuvasti Helsingin Sanomissa 19.6.2006, jossa olleesta kirjoituksesta lainaamme vakuutusoikeutta koskevan osuuden:

”Oikeus-sana herättää suomalaisessa asiakkaassa luottamusta, oikeudessahan voi ajaa asiaansa asiantuntijoidensa avustuksella. Mutta vakuutusoikeudellekin osoitettu valitus menee ensimmäiseksi vastapuolelle.

Prosessiin menee asiakkaalta kohtuuttomasti aikaa ja varoja. Kun kyseessä on eläkevakuutusasia, on aika asiakkaalle hyvin olennainen tekijä.

Prosessin pitkittäminen taas on yhtiöille raadollisella tavalla edullista. Mitä enemmän asian kanssa vitkutellaan, sitä enemmän asiakkaan elinajanodote pienenee.

Kustannuksien varalta on monella oikeusturvavakuutus. Mutta se, yllätys yllätys, ei korvaakaan vakuutusoikeuden kuluja!

Kiitos yhtiöiden lainoppineiden, vakuutusehdoissa on siitä maininta. Vanha kansa käytti tällaisissa tilanteissa sanontaa: ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.

Vakuutusoikeuden käsittelyajat ovat käsittämättömän pitkiä. Olletikin kun kyse näyttää olevan yhtiöiden klubista, jossa on maan parasta asiantuntemusta ja palkkausta nauttivaa miehitystä eri yhtiöiden ja laitosten läänityksinä.

EU - Suomessa ei tähän asiantilaan enää pidä alistua.

Konsulien tulee muuttaa käytäntöjä ja tarvittaessa lakeja; ensimmäiseksi eläkevakuutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja vakuutusoikeuden kehittämiseksi siten, että se ansaitsee oikeus-nimensä.”

€ € € €

Tervetullutta palautetta toimituksemme studioon voitte laittaa tulemaan osoitteella:
jesp1981 @ yahoo.com

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -