Eduskuntavaalit 2007 - Miten vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden yhteistyön pitää toimia?

Hyvää alkanutta vuotta 2007!

Klikkaamalla tämän kertaisen pakinamme otsikkoa voitte halutessanne luoda katsauksen siihen hintalappuun, jonka verran taloudellisia menetyksiä aiheettoman ja perustelemattoman hylkäyspäätöksen toimeentuloturvastaan vakuutusoikeudesta saaneet kansalaiset ovat joutuneet vuosien varrella nielemään.

Kysymyksessä ei ole mielestämme kertaluontoinen puhallus, vaan systemaattinen imurointi ylivertaisessa asemassa olevien vakuutusyhtiöiden pussiin ja sitä kautta edelleen omistajatahojen hyödyksi.

Ainoastaan kansalaisten nostaman ryhmäkanteen kautta voidaan saada jo tehtyihin ilmiselviin vääryyksiin jonkin sortin oikeutta.

Jännitetään siis kuinka eduskunnan käsittelyssä olevan ryhmäkannelain tulee käymään.

Uusi vuosi - muutokset käyntiin vaikka mäkistartilla
Kaikissa vaikeaksikin muodostuneissa ongelmatilanteissa pitää nähdä aina uuden mahdollisuuden alku.

Lue >>> Vakuutuslääkärin kaikki lausumat julkisia! - bloggaus

Jos tuo eduskunnassa sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon/kok. kertoma pätee myös tosielämässä, niin kaikkihan on hyvin. Ellei, niin vakuutuslääkärijärjestelmän korjaustarve jatkuu.

Tässä vuoden ensimmäinen kokonaisvaltainen ruohonjuuritason kansalaisilta tullut ratkaisuesitys, joka voimaan tullessaan säästää jatkossa kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien varoja noin yksi (1) miljardia euroa vuosittain. Työttömyyskassojen ja Kelan säästöjä ollenkaan unohtamatta.

Poistaen lisäksi pysyvästi perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta uusien E-ja B- lääkärinlausuntojen tarvitsijat edelleen jatkuvasta työkyvyttömyydestään.

Seuraava kuuden (6) portaan VOLF - toimintamalli poistaa kaikki vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkärijärjestelmän synnyttämät todelliset ja pitkään jatkuneet ongelmat kansakuntamme keskuudesta.

Varsinkin, jos kyseessä on yksittäisen kansalaisen kohdalle osunut pysyvä sairaus, työtapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon pysyvä jälkitila.

Tässä VOLF - toimintamallissa kyseeseen tuleva henkilö on vielä kiinni työelämässä, mutta sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös jo työelämästä vajaakuntoisuuden takia ulos lentäneen henkilön elämänhalun hiipumisen hidastamiseksi sekä nopeutetun ja pysyvän toimeentuloturvapäätöksen aikaansaamiseksi.

Ilman todella kallista käräjä-ja hovioikeusprosessia sekä vakuutusyhtiöiden rahoittamia päätöksiä tekevää suljettua erityistuomioistuinjärjestelmää. Jotka vain johtavat hitaan syöksykierteen jatkumiseen. Kaikilla elämän osa-alueilla.

Työelämä - lehden numerossa 4/2006 kansanedustaja (sd) ja lääkäri Ilkka Taipale totesi ongelmakentästä osuvasti seuraavaa:

”Meillä on riittämättömästi tietoja siitä, mitä esimerkiksi vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkehakutapauksissa on käynyt. Milloin henkilöt lopulta eläköityvät, mikä on heidän kuolleisuutensa, kuinka moni heistä on reaalisesti mennyt töihin - mitä heille ylipäänsä on tapahtunut?”

”Omista tutkimistani potilaista kuolee vuoden sisällä 5-10 prosenttia. Tiedän vain kaksi tapausta tutkimistani potilaista, joissa eläkehakemus on hylätty ja kaverit ovat työssä - toisin päin tilanne on paljon karmeampi.”

Peruspelisäännöt
Ensinnäkin lakisääteisiä vakuutuksia koskeviin lakeihin pitää saada takaraja sille, mihin mennessä uuden VOLF - toimintamallin vaiheet 1-6 pitää suorittaa viimeisestä lääketieteellisestä hoitotoimenpiteestä lukien.

Ehdotuksemme on 3-5 vuotta tapauksen lääketieteellisestä vaikeusasteesta riippuen.

Selvittämisen ajaksi tehdään vakuutus-tai työeläkeyhtiöille laittomaksi se, että tulottomalta ihmiseltä voidaan katkaista kaikki toimeentuloturva. Samoin kuin prosessiin osallistuvilta viranomaistahoilta.

Jotta ihmislogistiikka toimisi eri vaiheiden ja toimijoiden välillä nokialaisittain tehokkaasti, niin toimeentuloturva on selvittelyajan 100% henkilön vuosittaisesta todennetusta ansiotasosta.

Tapauskohtaisen selvittelyajan ylittävältä ajalta maksettaiiin lisäksi korvausta 5000 euroa/kuukaudessa puhtaana käteen.

Tällä tiedossa olevalla korvausmenettelyllä estettäisiin Kelan Sosiaalivakuutus -lehdessä 5/2006 esiintuodut logistiikkaongelmat:

"Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään."

Avainasioina VOLF - toimintamallissa ovat seuraavat kaksi tekijää:

1. vaikeuksiin joutunut henkilö on saattaen vaihdettava ja häntä on autettava koko ajan.
2. henkilökohtainen neuvottelukontakti aina edelliseen vaiheen toimijoihin on säilytettävä.



- Klikkaamalla kaaviota, niin saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

Vaihe 1
Ratkaisevaan rooliin nousee hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien suora yhteistyö.

Lääketieteellisen kuntoutuksen osalta työterveyshuollon ja vakuutuslääkärien suora yhteistyö.

Kaikki lääkärit vahvistavat allekirjoituksellaan ja leimallaan lausuntonsa ja lausumansa: "Kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi."

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Vaihe 2
Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoiminta esimerkiksi Vakuutuskuntoutuksen kuntoutusneuvojien kesken.

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Vaihe 3
Ellei sopivaa työtehtävää tai työkokeilupaikkaa löydy työntekijän muuttuneeseen terveystilanteeseen vanhalta työnantajalta, niin yhteistyöhön otetaan mukaan edellisten toimijoiden lisäksi myös työvoimatoimiston kuntoutusneuvoja.

Suoritetaan työkokeilu/työkokeiluja tai henkilö pääsee sopivaksi katsottuun ja vakuutusyhtiön kustantamaan uudelleen koulutukseen.

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Vaihe 4
Mikäli henkilö ei voi enää jatkaa todistetun ja pysyvän työkyvyn aleneman takia työelämässä, niin käynnistetään kaikkien edellisten kohtien toimijoiden kanssa yhteistyössä vaiheet 5 ja 6.

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Vaihe 5
30 päivän kuluessa edellisen vaiheen päättymisestä neuvottelusopimus tapauskohtaisesta pysyvästä eläkeratkaisusta kaikkien edellisten kohtien toimijoiden kanssa.

Tarvittaessa neuvotteluun mukaan otetaan työnantajan ja työntekijäpuolen ammattiliittojen lakiasiain edustajat.

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Vaihe 6
Mukaan otetaan toimintakyvyn ylläpitämiseen tukeaan tarjoavan tahon edustajat.

Kuten fysioterapeutti ja uusi hoitava lääkäri, mikäli vanhat hoitosuhteen katkeavat ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen takia.

Toimintakyvyn ylläpitämisestä tehdä vuositason kirjallinen ohjelma ja sovitaan sen seurantamenettelystä.

Ratkaisevassa roolissa on tietysti asianomainen itse.

Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

Tiedonkulku avoimeksi asianomaiselle itselleen



- Klikkaamalla kaaviota, niin saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

Uuden VOLF - toimintamallin ja tulevan kansallisen sähköisen potilas- sekä reseptijärjestelmän laajennusten ansiosta nykyinen lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvä ongelmakenttä saadaan melkeinpä kertaheitolla ratkaistuksi ja hallintaan.

Nyt vain kohteliaimmin tiedustelemme kansankuntamme valituilta päättäjiltä:
"Mihin päivämäärään ja vuosilukuun mennessä homma toimii, näin niin kuin sen pitääkin?"

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 22.2.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Vuoden 2006 vakuutuslääketieteen tilinpäätöstä tutkaillen – Eduskuntavaalit 2007

Klikkaamalla tämän kertaisen bloggauksemme otsikkoa pääsette vilkaisemaan, missä kaikkialla vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkärit voivat tulla elävässä elämässä vastaanne.
- linkki päivitetty 3.5.2014

Toivottavasti jatkossa entistä enemmän hyvässä kuin pelkästään pahassa. Tällaisia Työeläke-lehden keskusteluja on tärkeää saada mukaan suoriin TV- ja radio-ohjelmiin. Vieläpä niin, että mukana olisivat omakohtaista kokemusta omaavat henkilöt ja heidän läheisensä.

Sdp:n edustajilla on vakuutuslääketiede-aiheesta paljon tietoa.

Kumileimasin - toimintamalli yleistymässä yhteiskunnassamme?
Saamiemme tietojen mukaan vakuutuslääkäreiden määrä on ollut vuoden 2006 aikana kovassa kasvussa.

Viidakkoviestimien mukaan vakuutuslääkäreiden määrän kasvu on ollut prosenteissa jopa nopeampaa kuin koko Suomea kohdannut talouskasvu.

Sivutoimenaan yhdelle tai useammalle vakuutus- ja työeläkeyhtiölle sekä suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärien määrä lähestyy jo 400 kappaleen rajapyykkiä.

Kukaan potilaista tuskin tietää keitä he tarkkaan ottaen ovat ja missä kaikkialla he toimivat.

Kaksoisagentin tai jopa kolmoisagentin tyyppisessä roolissa toimiminen on työryhmämme mielestä täysin väärin. Moraalisesti ja eettisesti. Varsinkin kun se tapahtuu entistä enemmän salailuun perustuvan toimintamallin kautta.

Suomessa koekäytetyn ja 27.10.2005 Kelan julkaiseman Englannin mallin (PCA) perusteella saatiin tulokseksi se, että jopa yli 40% työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyspäätöksistä on väärin perustein tehtyjä.

Turun Sanomat kirjoitti 13.11.2005 numerossaan tuosta kokeilusta seuraavaa:
”Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista.

Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille. Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.

Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti.

Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?”

- - - -

Sen jälkeen alkoikin tuota PCA - mallia koskeva hiljaisuus julkisessa sanassa. Joka jatkui ja jatkui.

Kunnes yllättäen muutama päivä sitten työryhmämme yhdelle jäsenelle tuli aiheeseen liittyvä hakuosuma internetissä.

Annetaan nyt kohteliaimmin puheenvuoro Valtiokonttorin uudelle ylilääkärille Anne Lamminpäälle

Lainausten lähde on Työeläke – lehti 4/2006, joka löytyy kokonaisuudessaan internetistä.
Korjatut osoitteet ovat seuraavat:

Työeläke 4/2006
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129464/Tyoelake42006.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Linkki toiminnassa 3.2.2021

Tai

Löydät Työeläke-lehden numerot 1/2006 alkaen
pdf-muodossa julkaisuarkisto Julkarista.
https://www.julkari.fi/handle/10024/129006?locale=lfi 
Linkki toiminnassa 3.2.2021

Sivuilta 6-8 löytyvän artikkelin nimi on osuvasti - Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä, josta löytyivät leikepöytämme tarjoilun kautta seuraavanlaiset lainaukset:

”Vakuutuslääketieteellinen arvio perustuu asiakirjoihin.

Ei ole realistista, että vakuutuslääkäri arvioi työkykyä paremmin yksittäisen näkemisen perusteella kuin hoitava lääkäri tekee useimmiten pitkäaikaisen potilas-lääkärisuhteessa kertyneiden tietojen pohjalta.

Järjestelmämme toimii, mutta vuoropuhelua on hyvä lisätä.”

Työkyvyttömyyden hoidon sijasta tulee keskittyä työ- tai toimintakyvyn hoitoon.

Tautikohtaista hyväksymis- tai hylkäämiskriteereitä ei ole tehtävissä, mutta yleisistä työkyvyttömyyseläkekriteereistä pitäisi lääkäreillä olla tietoa.

Hoitavan lääkärin ei tarvitse tuntea vallitsevaa korvauskäytäntöä.

Vakuutuslääkärille riittävät lääkärin tiedot.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki lääkärit perehtyvät eläkelainsäädäntöön sekä eläkelautakuntien ja vakuutusoikeuksien ratkaisuihin.

Hakijan oikeusturva ei saisi heikentyä puutteellisten lausuntojen perusteella.

Valtiokonttorissa pyydämme lisäselvityksiä puutteellisiin lausuntoihin ja soitamme lääkärille hakijan luvalla.

Hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon ja näin käytännössä useimmiten kuulee potilaaltaan ratkaisun sisällön. Valtakirjamenettely ratkaisun sisällöstä lausunnon kirjoittaneelle lääkärille on mahdollista, mutta tällaista ei käytännössä ole ollut.

PCA - toimintakykymittari tuonee tarvittavan lisän, mutta sitä ei tarvita, jos lausunnot ovat hyviä.

Vakuutuslääkärillä tulee olla tietoa työurasta, vaikka olisi kysymys pitkäaikaisesta työttömästä henkilöstä.

Arviointi työkyvyn alenemasta tehdään sen tiedon perusteella, mitä toimintakyvystä ja tehdyn työn vaatimuksista on. Työuran pituudesta on eläkelaitoksessa tieto.

Tutkimustietoa on myös syrjäytyneiden työikäisten ihmisten sairastamisesta ja kuolleisuudesta.

Aktiivinen vuoropuhelu terveydenhuollossa toimivien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kesken on tärkeää, ja sitä tulee lisätä. Rakentava keskustelu vie kehitystä paremmin eteenpäin kuin vastakkainasettelu.”

Ovatko asiat vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien suhteen varmalla tolalla?
Työeläkeyhtiö Varman asiakaslehdessä 1/2006, Varman ylilääkäri Sakari Tola kertoo hoitavan ja vakuutuslääkärin rooleista seuraavaa:

”Työkyvyn menettäminen on työikäiselle henkilölle kova paikka. Työn tuoma taloudellinen turvaverkko repeää, osa sosiaalisista suhteita katkeaa ja mikä pahinta, oma terveys on vaarassa.

- Yksilö ei jää missään tilanteessa tyhjän päälle. Nykyään jokainen on jonkinlaisen sosiaaliturvan piirissä, toteaa Varman ylilääkäri, professori Sakari Tola.

Mielenkiintoa herättää se, millä ehdoin etuus myönnetään.

Rajanveto hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin välillä on epäselvä ja moni ihmettelee välillä ristiriitaisilta tuntuvia päätöksiä, joissa hoitavan lääkärin mielestä potilas ei sovellu työhön, mutta vakuutuslääkäri toteaakin hänet työkykyiseksi.

- Hoitavan lääkärin tehtävänä on vastata potilaan hoidon tarpeeseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös lausuntojen, kuten esimerkiksi lyhytaikaisten sairaslomien kirjoittaminen.

Lyhytaikaisen sairausloman kohdalla hoitavan lääkärin arvio on yleensä riittävä, mutta työkyvyttömyyden pitkittyessä sosiaalivakuutuksen rooli potilaan ja lääkärin välisen suhteen lisänä korostuu.

Lääkärin asiahan ei ole toimeentuloturvasta vaan hoidosta vastaaminen, Sakari Tola kertoo.

Laki ja käytäntö ratkaisevat
Suuri osa lyhyistä työkyvyttömyysasioista eli sairaspoissaoloista käsitellään niin, ettei vakuutuslääkärin tarvitse ottaa niihin kantaa laisinkaan.

Sen sijaan pitkittyneissä tapauksissa, kuten esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeuduttaessa vakuutuslääkärin lausunto on välttämätön.

– Vakuutuslääkäri on perehtynyt sovellettavan sosiaalivakuutuslajin vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön. Hän siis tietää, millaisissa tapauksissa etuus on aikaisemmin myönnetty ja millaisissa evätty. Hän pyrkii siihen, että vakiintunutta linjaa noudatetaan
kaikissa tapauksissa samalla tavalla, Tola jatkaa.

Työkyvyttömyysetuuden, kuten työkyvyttömyyseläkkeen, myöntäminen perustuu siis lakiin, tarkkaan yksilölliseen harkintaan ja vallitsevaan käytäntöön.

Yksittäinen lääkäri, oli hän sitten vakuutus- tai hoitava sellainen, ei voi ”tuosta vaan” todeta potilastaan työkyvyttömäksi, olipa tilanne lähes mikä tahansa.

Tällä toimintatavalla tavoitellaan mahdollisimman suurta oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, niin potilaan kuin etuuden lopulta maksavien TEL- ja YEL - vakuutettujenkin kannalta.”

- - - -

Muuten. Huomasitteko?

Yhteen isoon oikeusturvaongelmaan eivät Valtiokonttorin ylilääkäri Lamminpää ja Varman ylilääkäri Tola ottaneet edellisissä jutuissa ollenkaan kantaa.

Se koskee sitä merkittävää juridista eturistiriitaa, kun potilasta hoitava lääkäri toimii myös vakuutuslääkärin roolissa. Vieläpä potilaan itsensä tietämättä.

Esimerkiksi suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä vakuutuslääkärinä toimiessaan hänen lausumansa salataan myös häneen aiemmin mahdollisesti hoitosuhteessa olleelta potilaalta itseltään.

Työvoimatoimistojen kasvava erikoisryhmä – työkyvyttömäksi ammatillisen kuntoutuksen tutkimuksissa todetut työttömät

Lainaus vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron haastattelusta Taloussanomissa 28.12.06 – Eläketurvalla tulee toimeen:

”Puro pitää itsekin osa-aika- ja työttömyyseläkejärjestelmiä aika liberaaleina, vaikka ehtoja onkin jo kiristetty.

Silti Puro vakuuttaa, että paareilla ihmisiä ei sairasvuoteelta töihin raahata.

- Kyllä tarkoitus on, että ihmiset tulevat omin jaloin töihin, eläkkeelle Ilmarisen johdosta nyt siirtyvä Puro nauraa.”

- - - -

Sitten annamme vastausvuoron Heljä Taavitsaiselle, joka kirjoitti 30.12.06 Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla osuvasti myös vakuutuslääkärien ongelmaa sivuten:

”Uudistamisen voisi aloittaa siitä, että tehdään laittomaksi se, että tulottomalta ihmiseltä voidaan katkaista kaikki toimeentuloturva.

Myös työttömyyskortisto pitäisi puhdistaa. Sinne eivät kuulu määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä ulos viskatut, eläkehylkypäätöksen saaneet vajaatyökuntoiset ihmiset.”

Ketkä hoitavista lääkäreistä toimivat myös vakuutuslääkärin roolissa?
Tällä hetkellä asia selviää vain suoraan kysymällä asianomaiselta lääkäriltä itseltään.

Virallisen kannan mukaan mitä siis, jos sama lääkäri toimii kaksoisroolissa tai jopa kolmoisroolissa? Asiantuntijoita on kuulemma Suomessa niin harvassa, että heidän pitää toimia useassa paikassa ja eri rooleissa. Eikä sitä tietoa voida avoimesti levittää kaikelle kansalle tiettäväksi.

Vaan hetkinen? Onko tuo edellinen lausahdus sittenkin koko järjestelmän menestyksen salaisuus? Ainakin vakuutusalan näkökulmasta katsottuna…

Avainkysymys on mielestämme se, että saako potilas tehdessään esimerkiksi aikavarausta ko. lääkärille tietää sen, että ko. lääkäri on myös vakuutusyhtiön leivissä?

Lääkärin toimintapaikat ja roolit voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset:

* hoitava lääkäri julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa
* yhden tai useamman vakuutusyhtiön sivutoiminen vakuutuslääkäri
* yhden tai useamman erityistuomioistuimen vakuutuslääkäri
* tapaturma-asioiden korvauslautakunnan vakuutuslääkäri tai asiantuntijalääkäri
* yksityisten vakuutusten vakuutuslautakunnan asiantuntijalääkäri tai vakuutuslääkäri
* vakuutusyhtiön käyttämä asiantuntijalääkäri käräjä- ja hovioikeuksissa
(esimerkiksi tapaus jääkiekkoilija Esa Keskinen TPS 1999 – 2006)

Sähköinen suomalainen know-how heti käyttöön Sitran tuella
Yksi toimiva ratkaisu on sellainen, että potilas voisi omilla pankkitunnuksillaan tarkistaa lääkärin statuksen ja erikoistumisen alueet halutessaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (TEO).

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (TERHIKKI) odottaa avautumistaan kansalaisten oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia parantavalle sekä nopeasti vakiintuvalle maan avoimelle ja nykyaikaiselle käytännölle.

Arvojohtajamme näytön paikka?
Presidentti Tarja Haloselta voitaneen odottaa tämän isoksi kasvaneen yhteiskunnallisen ongelmakentän tiimoilta vihdoinkin julkisuudessa käytävän laajan arvokeskustelun avausta?

Entisenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä oikeusministerinä hänellä on valtakunnan parhaimmat valmiudet valottaa ruohonjuuritason kansalaisille miten tällaiseen vakuutusyhtiöiden ylivoimatilanteeseen on oikein tultu.

Toivotaan siten meidän kaikkien ruohonjuuritason kansalaisten puolesta avoimempaa uutta vuotta 2007 koko lakisääteisiä vakuutuksia koskevaa järjestelmää kohtaan.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

HE 47/2005 – Eduskuntavaalit 2007 – HE 91/2006

Palanen niin sanottua virallista viestintää lakisääteisten vakuutusten saralta:

”Usein törmätään siihen epäluuloon, mitä kansalaisten taholta koetaan vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiden kirjallista päätöksentekoa sekä kirjallisesti toimivaa muutoksenhakua varten luotua erityistuomioistuinjärjestelmää kohtaan.

Onkin tärkeää, että sosiaalivakuutuslainsäädäntöä, sen tulkintaa ja yhdenmukaisia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti oikeusvaltion periaatteita ja lakisääteistä sosiaaliturvaa vahvistaen.

Myös eri toimijoiden koulutusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettava.

Tällä vaalikaudella uudistetaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmiä.

Lakiuudistusten tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeusvarmuutta ja tasavertaisuutta sekä päätöksenteon nopeutta.

Tehtävää riittää myös tuleville vaalikausille.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Miksi uudistuksen alla olevat lakimuutokset lisäävätkin asioiden salailua?

Muuten. Mistä tällainen kansakoulupohjalta ponnistava maallikko voi lakiasioissa tietää sen, että johonkin hallituksen esitykseen on kolmikanta tai jopa nelikanta haudattuna?

Seuraavaksi esittelen valistuneen arvauksen, joka perustuu niihin merkkeihin, joita voi suomalaisista tiedotusvälineistä avoimesti lukea. Tai siis noiden merkkien täydelliseen puuttumattomuuteen eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen uutisoinnista.

Verrattuna moneen muuhun viime ja tänä vuonna eduskunnassa käsiteltyyn hallituksen esitykseen, niin HE 47/2005 suhteen eduskunnassa vallitsi pelottavan todellinen mykkäkoulu. Aitoon tyyliin molempien sukupuolien välillä. Också på svenska.

Vaikkakin suomalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa voimakkaasti kaventaneen lakimuutoksen (HE 47/2005) kohteena oli yhdellä kertaa koko Suomen työikäinen väestö!

Kolmi- jopa nelikantaisen lakiesityksen tunnusmerkit eduskunnassa

* Ei ison salin käsittelypäiville kohdistuvaa yleisöryntäystä eduskunnan lehtereille.

* Ei mielenosoituksia eduskunnan edustalla.

* Ei värikkäitä puheita istuntosalissa.

* Ei lukuisia lehtiartikkeleita hallituksen esityksen huonoista ja hyvistä puolista.

* Ei halaistua sanakaan pysyvästi sairastuneiden ja vammautuneiden suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan puolesta.

* Ei yliopistojen oikeustieteen professorien arvioita lakiesityksen vaikutuksesta edellä mainittujen kansalaisryhmien asemaan tuomioistuinkäsittelyssä.

* Ei viikkokausia jatkuvia spekulointeja tulevasta kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä.

* Ei äänestystä ollenkaan.

Vain puhemiehen puunuijan kop - kop - kopautukset ja vielä kerran KOP, värittömien ja yhteen taikka kahteen suuntaan pahasti kallellaan olleiden valiokuntakuulemisten jälkeen.

Herää pakostakin kysymys; miksi näin voidaan toimia edelleen Suomessa?

Toivottavasti sama supisuomalainen sutsisatsitatsi ei toteudu samoja salailun mahdollistavia elementtejä sisältävässä HE 91/2006 käsittelyssä kuin oli jo läpimenneessä HE 47/2005.

HE 12/2006 ja HE 13/2006 vihjaisemattakaan.

Hesarissa kerrottiin 2.10.06, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa:

”Miksei eduskunta sitten hoida työtään ja ota valtaa käsiinsä, joihin se perustuslain mukaan kuuluu?

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) muistuttaa, miten kävi Esko Ahon, joka yritti horjuttaa työmarkkinajärjestöjen valtaa lainsäädännössä työreformillaan. Aho olisi pääministerinä halunnut muun muassa, että nuorille työntekijöille voidaan maksaa työehtosopimusta alempaa palkkaa.

"SAK uhkasi kolme kertaa yleislakolla", Sasi toteaa.

Kolmikannan toimialuetta pitäisi Sasin mielestä myös rajata työelämään ja työelämän lainsäädäntöön.

Erityisesti eläkeasioissa eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa.

Myös veropäätökset pitäisi irrottaa tupo-pöydästä, sanoo Evan ja Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo.

- - - - - - - - - - -

Latoja – Larssonin marginaalihuomautus:

Lisäksi tuomioistuinjärjestelmän sisällä toimiminen ja vaikuttaminen pitää jättää riippumattomien ja puolueettomien tosiammattilaisten käsiin.

Suomessa lienee vielä käytössä jonkin sortin vallan kolmijako-oppi vai onko sillekin tullut kaikessa hiljaisuudessa kolmikantastoppi?

- - - - - - - - - - -

Ja sitten Soininvaarat kaksikannasta?

Eduskunnan tämän kauden jälkeen jättävä kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa tuossa Hesarin artikkelissa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kolmikannan monet kansalaiskriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

Hallitus ei käy heidän puolestapuhujakseen, koska hallitus ei Soininvaaran mukaan ole useinkaan läsnä, kun työmarkkinaosapuolet päättävät asioista. "Oikeastaan kyseessä onkin kaksikanta, ei kolmikanta", Soininvaara sanoo.

Toivottavasti saamme kuulla näistä aiheista Osmo Soinivaaralta lisää. Kirjan tai parin muodossa.

- - - - - - - - - - -

Vailla edunvalvojaa ja henkilökohtaista selvitysmiestä oleva kansalaisryhmä

Siten yksi kiihtyvällä vauhdilla kasvava iso kansalaisten ryhmä edellä mainittujen lisäksi ovat ne, joka on jätetty valtaa nykyisin pitävän kolmikannan kautta täysin heitteille ovat ne kymmenet tuhannet kansalaiset joiden loppuelämän toimeentulon ja terveyden on romahduttanut vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Ja jotka lisääntyvissä määrin joutuvat taistelemaan epätoivoisesti lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvistä oikeuksistaan ja korvauksistaan suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä, jonka kustannukset maksavat tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli eli vakuutusala.

Eikä tässä kaikki.

Tuomioistuimessa päätöksen tekevässä ratkaisukokoonpanossa istuvan lääkärijäsenen pitää omata vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Ja senhän myöntää tosiasiallisesti Suomessa tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli eli vakuutusala.

Kirjallisen tuomioistuinkäsittelyn avoimuuden sulkee vielä se, että lääkärijäsen pakollisen tuomarivalan vannottuaan kuuluu tuomarien neuvottelusalaisuuden piiriin, jonka jälkeen hänen lausumansa pysyvät salaisina myös asianomaiselta itseltään.

Ja juuri näistä asioistahan HE 47/2005 ja HE 91/2006 on kannalta kysymys. Niiden ansiosta suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset tulevat jatkumaan suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Eikä tässäkään ollut vielä kaikki.

Koko ketjua yritetään avoimuuden suhteen vaivuttaa HE 12/2006 avulla 100 vuodeksi Ruususen uneen. Siis mikäli vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun lausunnossa esittämä kanta voittaa eduskunnassa.

Sen jälkeen tämä ”pomminvarmaksi” systeemiksi alan itsensä luonnehtima järjestelmä on saavuttanut Suomessa vähintäänkin Koiviston pankkikriisikonklaavin ja Stasi - listojen statuksen.

- - - - - - - - - - -

Sitten vielä valikoidut otteet lakiteksteistä, joilla lienee Suomessa tälläkin ”toimialalla” ainakin symbolinen arvo. Kertaushan on opintojen äiti, vaikka isästä ei olisikaan varmaa tietoa.

- - - - - - - - - - -

Suomen perustuslaista:

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

- - - - - - - - - - -

Euroopan ihmisoikeussopimus

6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

- - - - - - - - - - -

Klikkaamalla tämän kertaisen pakinani otsaketta voitte luoda pikakatsauksen HE 47/2005 vaiheisiin ja nähdä ketkä kansanedustajat lopulta suomalaisten ihmisoikeuksia sekä oikeusturvaa kaventaneen lain voimaantulon valiokunnissa päättivät.

Ihan hyvää jutun juurta siis ajatusten vaihtoon tulevissa eduskuntavaalitapahtumissa. Toreilla ja turuilla.

Petri

ps. Tuossa HE 47/2005 käsittelevän pakinani lopussa eduskuntaan liittyvien linkkien suhteen on käynyt näköjään nyt taas kerran niin, että osa niistä on näköjään taas ”yllättäen” lopettanut toimintansa.

Tosin 17.10.2006 linkit olivat vielä vetreässä toiminnassa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Jotta voisin osoittaa Teille, että näissä pakinoissa esitetyt ongelmakentät eivät ole pelkkää vainoharhaisten virittelyä ja turhasta valittelua, niin lainaan yhden saamani vastauksen eduskunnasta jouluaattona 2006:

From: "Essayah Sari"

To: "Petri Salo"
Subject: Re: Oikeusturvan ajankuvasta Suomessa
Date: Sun, 24 Dec 2006 11:37:16 +0200

Hei Petri,

olen yksi sivuillanne mainitun osa-aikaeläkkeitä ja vakuutusyhtiöiden päätösvaltaa koskeneen kirjallisen kysymyksen allekirjoittajista.

Työelämä ja tasa-arvovaliokunnassa samoin kuin sos. ja terveysvaliokunnissa lausuttiin molemmissa ns. vakuutuslääkärien kyseenalaisesta asemasta eläkeuudistuksen yhteydessä annetuissa mietinnöissä.

Järjestelmän uudistaminen ei kuitenkaan ole yksin eduskunnan käsissä, vaan työelämän osapuolet sekä ay-liike että työnantajat tarvitaan mukaan järjestelmän muokkaamiseen.

Ryhmässämme on valmiutta osallistua uudistamiseen.

T. Sari Essayah, kd-ryhmän pj.

Eduskuntavaalit 2007 - Leikepöydälle lävähtäneitä – Eineksiä vaalikeskusteluihin

Jääkiekkoilija Esa Keskisen työtapaturmajuttuun liittyvät käänteet ja vakuutusyhtiölle maksuun langenneet korvaussummat ovat tuoneet paljon palautetta toimituksemme studioon.

Aihepiiriä ennestään tuntemattomat henkilöt ovat huolestuneena kyselleet:

1. ”Voiks` toi juttu olla totta!?”

2. ”Miksi tämmöisestä ongelmakentästä ei kerrota laajemmin julkisuudessa?”

3. ”Mää on luullu, että jos jotain yllättävää sattuu työpaikalla, niin pakollisten vakuutuksen korvausten kanssa ei ainakaan tule ongelmia.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ansaittua ja rehellistä ihmetystä ovat herättäneet hylättyjen tapausten määrät ja niihin liittyvät huikeat euromäärät.

Toki huippujääkiekkoilijoiden tienesteihin harva ruohonjuuritason kansalainen pystyy. Saatikka sitten kalliiksi tulevaan oikeusprosessiin käräjä- ja hovioikeudessa.

Vaan yksittäisistä erillistapauksista muodostuu aina kriittinen massa, joka yhteenlaskettuna on monesti vaikutuksiltaan hätkähdyttävän suuri. Varsinkin eurojen osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aiempi kansallinen valitusreitti vahinkovakuutusyhtiön päätöksistä on kulkenut työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa akselilla: tapaturmalautakunta – vakuutusoikeus.

Tapaturmalautakunta hylkää työtapaturmista ja ammattitaudeista sinne tehdyistä valituksista keskimäärin 90%.

Vakuutusoikeudessa työtapaturmista ja ammattitaudeista sinne tehdyistä valituksista hylätään taas keskimäärin 93%.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jotta emme välittäisi tällä kanavalla vain omia kokemuspohjaisia näkemyksiämme, niin lainaamme leikepöydän kautta lisää ”toimialan” faktaa käyttöönne.

Leikkeemme tulee tällä kertaa aivovammojen ja liikennevahinkojen maailmasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000 henkilöä, joilla on pysyviä aivovamman jälkitilasta johtuvia oireita.

Vuosittain aivovamman saa 15 000 – 20 000 henkilöä.

Lähde: Aivovammaliitto ry

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todistustaakka taas vammautuneella

Isoksi ongelmaksi liikenneonnettomuudessa loukkaantuneiden henkilöiden kohdalla saattaa tulla se, että vastapuoli eli liikennevahinkovakuutusyhtiö kiistää syy-yhteyden esimerkiksi kolarissa syntyneeseen aivovammaan kokonaan.

Työkyvyttömyyden syyksi tilalle tarjotaan masentuneisuutta ja muita psyykkisiä ongelmia. Jolloin liikennevahingosta johtuva korvausvelvollisuus voidaan kiistää liikennevahinkovakuutusyhtiön taholta liikenneonnettomuudessa aivovamman saaneelta henkilöltä kokonaan.

Aiempi kansallinen valitusreitti liikennevahinkovakuutusyhtiön päätöksistä on kulkenut liikennevahinkotapauksissa akselilla: liikennevahinkolautakunta – vakuutusoikeus.

Liikennevahinkolautakunta antoi vuonna 2005 hylkäävän päätöksen 74%:lle sinne viedyistä valituksista.

Vakuutusoikeus taas antoi hylkäävän päätöksen 97%:lle sinne viedyistä valituksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

AIVOVAMMAT HAASTAVAT
Vesa Laukkasen käsissä ovat olleet noin 50 aivovammapotilaan paperit

Lähde: Aivoitus – lehti 3-4/2006

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeudessa mahdollisuudet paranevat
Vakuutusyhtiöt haluavat jutut vakuutusoikeuteen, jossa asiakas varsin usein häviää jutun.

- Usein saman jutun voi viedä kuitenkin myös käräjäoikeuteen ja edelleen hovioikeuteen, joissa on aina todistajia.

- Oman kokemukseni mukaan tapaus on lähes poikkeuksetta silloin voitettu.

- Viime vuonna nimittäin korkein oikeus päätti, että esimerkiksi liikennevakuutusjutun voi viedä käräjäoikeuteen, vaikka vakuutusoikeus olisi jo kertaalleen ratkaissut asian. Tämä on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta, Laukkanen korostaa.

Laukkanen toteaa, että taloudelliset intressit ovat aina suuret
- Työtapaturman seurauksena , henkilö voi saada parhaimmillaan vain 85 % korvauksen eikä kivusta ja särystä makseta korvausta.

- Jos taas asia hoidetaan liikennejuttuna, niin korvaustaso on 100 % eli ansionmenetys korvataan täysin 65-vuotiaaksi saakka.

- Tämä tietysti edellyttää, että juttu on pitävä ja sitä varten on tehty kaikki tutkimukset ja mahdolliset työkokeilut yms.

Joka asiasta ei kannata lähteä käräjöimään

Lakimiehen konsultaatiosta on kuitenkin hyötyä silloin, kun ei tunne omia oikeuksiaan tai sitä, edistääkö oikeudellinen prosessi omaa asiaa.

- Lakimiehen kanssa voidaan ratkaista kysymys siitä, kannattaako tuomioistuimeen asti mennä.

- Aivovammatapauksissa vahingot ovat koko elämän kannalta yleensä suuria (huomioon otettuna etenkin työansion menetys), sadoista tuhansista miljoonaan euroon.

- Riski liittyy siihen, että jos jutun häviää, on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut, kertaa Vesa Laukkanen Lakiasiaintoimisto Vesa Laukkanen Ky:stä.

Lakimiesten tuntihinta vaihtelee 100 – 200 € + alv välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oikeusapua asianajoon tarvitsee entistä useampi suomalainen
Varsinkin lakisääteisiä vakuutuksia koskevissa riita-asioissa.

Mikäli henkilönä olet tyytyväinen vakuutusyhtiön tai tuomioistuimen päätökseen ja sen antamiin perusteluihin, niin tarvetta jatkotoimenpiteille ei ole silloin olemassa.

Omalla rahalla toimittaessa asianajokulujen riski hävityssä jutussa saattaa muodostua käräjä- ja hovioikeuden jälkeen haarukkaan 40 000 – 50 000 euroa.

Mahdollisuus saada asianajoapua kannattaa varmistaa tapaustyypistä riippuen ensin oman koti- tai liikennevakuutuksen piiristä.

Sitten tuloista riippuen yleisestä oikeusaputoimistosta. Työtapaturma tai ammattitautitapauksessa omalta ammattiliitolta.

Yksityisen asianajotoimiston valinnassa kannattaa varmistua siitä, että kyseinen asianajotoimisto tuntee ajamiensa oikeusjuttujen tuomat erityishaasteet.

Koskivatpa oikeusjutut esimerkiksi pysyvää sairautta, työtapaturmaa, ammattitautia, liikenne-, potilas-, tai lääkevahinkoa.

Tärkeää on myös se, että asianajotoimistolla on kunkin tapauksen lääketieteellistä puolta tunteva asiantuntijaverkosto käytettävissään.

Tiivistelmä tapahtuneista ja järjestyksessä olevat asiapaperit auttavat asiainhoitoa

Jokainen henkilö itse tai hänen lähiomaisensa tuntevat tapauksen yksityiskohdat kaikista parhaiten.

Samaten kuin vakuutusyhtiön tai erityistuomioistuimien päätöksiin liittyvien valitusaikojen määräajat. Joten omatoimisuutta ja aktiivisuutta vaaditaan asioiden vireille saamiseksi ja käynnissä pitämiseksi.

Tapaukseen liittyvä asiakirjamateriaali on hyvä laittaa ja pitää aihepiireittäin aikajärjestyksessä.

Uusimmasta vanhimpaan. Kuten vahinkoilmoitus, reseptit, röntgen-/magneettikuvausten lausunnot sekä leikkaussalikertomukset, hoitavan lääkärin/hoitavien lääkäreiden antamat lausunnot, erikoislääkärin antamat lausunnot, vakuutusyhtiön ja tuomioistuimen antamat päätökset jne.

Asioiden selvittämistä ja oikeusprosessin mahdollista käyntiin saattamista asianajotoimiston tai yleisen oikeusaputoimiston kanssa jouduttaa muutaman sivun tiivistelmä tapaukseen liittyvistä päävaiheista.

Kuten tiedot keskeisimmistä tapahtumista ja asiakirjoista. Lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoitotoimenpiteistä, vakuutusyhtiön antamista keskeisimmistä päätöksistä, vireillä olevista valituksista, uusimmista lääkärinlausunnoista, ammatillisen kuntoutukseen liittyvät toimenpiteet, tutkimukset ja päätökset jne.

Tapausta käsittelevän vakuutusyhtiön asianomaisjulkiset käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät ovat aina ensiarvoisen tärkeitä, koska niistä piirtyy asiantuntijan käytössä kunkin tapauksen niin sanottu kupletin juoni.

Sekä kunkin erityistuomioistuinkäsittelyn päätökseen liittyvät asianomaisjulkiset käsittely- ja esittelymuistiot (käsittelijä- ja esittelijämuistiot).

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Jääkiekon maailmanmestarikin ruokapankin asiakkaaksi? - Eduskuntavaalit 2007

Ensin lyhyt VOLF - katsaus päivän uutisiin.

- - - -

Työtapaturmissa kuolee vuosittain noin 40 ihmistä ja yli 110 000 loukkaantuu. Ammattitauti todetaan 2500-3000 suomalaisella joka vuosi.

Vakuutusyhtiöille tapaturmista koituu jättilasku. Ne korvaavat työtapaturmien ja ammattitautien kustannuksia 600 miljoonalla eurolla vuosittain.

Tapaturmista aiheutuu lisäksi miljardien eurojen epäsuorat kustannukset omaisuusvahinkojen ja tuotantohäiriöiden muodossa.

Lähde: MTV3-STT 18.12.06

- - - -

Uutisoinnissa olisi tietysti hyvä ollut kertoa avoimesti myös se, että kuinka paljon euroja näistä lakisääteisistä vakuutuksista työntekijöiden työnantajat maksavat vahinkovakuutusyhtiöille sisään. Nuo maksut kun ovat pakollisia kaikille työnantajille.

Eli sitten voitaisiin arvioida avoimesti Suomen valtion antamalla valtakirjalla tapahtuvan liiketoiminnan kate ja kannattavuus suomalaisille vahinkovakuutusyhtiöille.

Toistuuko Fortum – ilmiö muillakin suomalaisen liike-elämän alueilla?

- - - -

SUOMEN SUURIMMAN vakuutusmeklariyhtiön Marshin toimitusjohtaja epäilee yritysten maksavan liikaa tapaturmavakuutuksista.

Marshin toimitusjohtaja Olli-Pekka Puikkonen sanoo Kauppalehdessä, että vakuutusyhtiöt todennäköisesti vyöryttävät muiden vakuutusten kustannuksia tapaturmavakuutuksiin.

Vakuutus on pakollinen kaikille työnantajille.

Lähde: Yle Teksti-TV Sivu 161/1 TALOUS YLE24 PERJANTAI 8.12.2006

- - - -

Tapaus Keskinen 1999-2006

 

>>> Malli Antti Rinne

 
Hetken kuluttua seuraavissa laskelmissa pyrimme arvioimaan sellaisten arvioitujen tapausten määrää ja hintaa, joissa vahinkovakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvauksia yllättäen tapahtuneen työtapaturman tai tutkimuksin todennetun ammattitaudin takia. Kieltäytyminen korvauksista saattaa tapahtua kokonaan tai osittain.

Kyseeseen tulevat siten miljardien eurojen suorat kustannukset muiden kuin vakuutusyhtiöiden maksettaviksi.

Työryhmämme eri puolella Suomea heräsi laskemaan tarkemmin ongelmakenttään liittyviä euroja muun muassa Helsingin Sanomissa 6.12.06 olleen jääkiekkoilija Esa Keskisen vammautumistapaukseen liittyvän oikeusjutun johdosta. Jutussahan oli kysymyksessä äkillisen työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aiheuttamista; ja lakien mukaisista korvauksista toimeentuloa varten.

- - - -

Lainaus alkaa:

”Turun Palloseuran entinen jääkiekkoilija Esa Keskinen on voittanut monivuotisen taistelun vakuutusyhtiö Pohjolaa vastaan.

Korvauskiistan pääasiaksi muodostui tulkinta siitä, syntyikö vamma (hermovaurio) taklaustilanteesta vai oliko se perua välilevyrappeutumasta, joka Keskisellä todettiin.

Kun Keskinen vei asian käräjäoikeuteen, hänen tukenaan oli useiden urheilussa mukana olleitten lääketieteen asiantuntijoitten lausuntoja, joitten mukaan pahaksi äitynyt selkävamma johtui nimenomaan taklaustilanteesta.

Käräjäoikeudessa Pohjolan todistajina esiintyneet asiantuntijat olivat sairauden kannalla, mikä ei edellyttäisi korvausta.

Hovioikeuteen asti edenneen tapauksen käsittelyssä päästiin sopuratkaisuun, jonka mukaan Pohjola korvaa Keskiselle tapaturmaeläkettä 7 743,65 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajalta eli 278 771 euroa korotettuna viivästyskorolla.

"Tämä on suurimpia korvauksia, joita olemme urheilussa maksaneet. Melko harvoinhan urheilussa tulee korvattavaksi vakavia vammoja", Pohjolan lakimies Kari Yliperttula sanoi.

Sopuratkaisuksi tuli kolme vuotta. Korvaussumma määräytyi Keskisen silloisen vuosiansion (109 322 euroa) mukaan. Tapaturmaeläke on siitä 85 prosenttia.”

Lainaus loppuu.

- - - -

Mitä tapahtui tapaus Keskisen tiimoilla ennen käräjä- ja hovioikeutta?
Mielenkiintoista olisi tuosta Keskisen jutusta tietää, että oliko kiistanalainen korvausjuttu vuosien 2000-2003 välisenä aikana niin sanotun karvalakkipuolen haudottavana eli tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden käsittelyissä?

Sekä antoiko kolmikannan oma asiantuntijakonklaavi eli tapaturma-asioiden korvauslautakunta korvauspäätöksestä lausuntonsa Pohjolalle ”suosituksensa” muodossa?

Sillä Hesarin uutisen mukaan: ”Vakuutusyhtiö Pohjola päätyi sairauden kannalle hylätessään Keskisen korvausanomukset. Viimeinen päätös on lokakuulta 2003.”

Jonka jälkeen Keskinen vei juttunsa omalla rahallisella riskillään käräjäoikeuteen.

Nyt jo kutkuttavana ennakkopäätöksenä vakuutusalan moraalisia ja eettisiä toimintatapoja suomalaiselle suurelle yleisölle paljastaen.

Päivitys 16.1.2021
Maailmanmestari Keskisen vakuutustaistelusta ja vakuutuslääkäreistä lisätietoa:

perjantaina, helmikuuta 09, 2007
>>> Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 5/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä
Tietoa myös vakuutuslääkärijärjestelmän isosta kuvasta.

Sen lauluja lauletaan, kenen maksamia näppäimistön näppäimiä näpelöidään
Sosiaalituomioistuimethan ovat suoraan vakuutusyhtiöiden käskytyksessä toimivia etäisohjeistettuja maan niin sanotun ”vakiintuneen korvauskäytännön” toteuttajia.

Lisäksi vakuutusyhtiöt käyttävät suoranaista vaikutusvaltaansa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön virkamiestyönä tekemiin lakimuutoksiin.

Ensimmäiseksi esimerkiksi edellä mainituista voi ottaa sen, että sosiaalituomioistuimen lääkärijäsenellä pitää olla vakuutuslääketieteellistä kokemusta, mutta lääkärijäsenellä ei tule olla välttämättä sen alan erikoisosaamista, jota tuomioistuinkäsittelyssä olevan riita-asian lääketieteellinen puoli koskee. (HE 47/2005 ja HE 91/2006).

Toiseksi esimerkiksi edellä mainituista voi ottaa vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun kautta ajetun muutosehdotuksen HE 12/2006. Siinähän vakuutusyhtiöiden tavoitteena on saada nuo vakuutuslääkärijäsenen lausumat sosiaalituomioistuimissa salaisiksi jopa 100 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka hän antamallaan lainvoimaisella valtakirjalla , nimenomaan toivoisi, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat olisivat mahdollisimman julkisia.

Muuten. Ketkähän olivat Keskisen jutussa käräjäoikeudessa Pohjolan todistajina esiintyneet asiantuntijalääkärit?

”Korvauskiistan pääasiaksi muodostui tulkinta siitä, syntyikö vamma (hermovaurio) taklaustilanteesta vai oliko se perua välilevyrappeutumasta, joka Keskisellä todettiin.

Kun Keskinen vei asian käräjäoikeuteen, hänen tukenaan oli useiden urheilussa mukana olleitten lääketieteen asiantuntijoitten lausuntoja, joitten mukaan pahaksi äitynyt selkävamma johtui nimenomaan taklaustilanteesta.”

Kansalaisarvioita täysimääräisen tapaturmaeläkkeiden hylkäävien päätösten rahallisesta arvosta

Tuo Keskisen esimerkkitapaus avaa ainakin koko vuodeksi avoinna olevan kurkistusikkunan vakuutusalan logiikkaan.

Työeläkeyhtiön maksama työkyvyttömyyseläke on yleensä vain murto-osa, 20-60% siitä eläkkeestä, mikä lain mukaan kuuluu tapaturma- tai ammattitautipotilaalle, eli lakisääteinen tapaturmaeläke on 85% vammautuneen vuosiansiosta, kunnes hän täyttää 65 vuotta ja sen jälkeen tapaturmaeläke on 70% vuosiansiosta.

Maan vakiintuneen käytännön (seuraavia tietoja ei tosin löydy tapaturmalain tai ammattitautilain lakitekstistä) kautta tapaturmaeläke voidaan myöntää myös osittaisena, jolloin työkyvyn alenemaksi todetaan vakuutusyhtiön tasolta:
*50% = tapaturmaeläke 42,5% vammautuneen vuosiansiosta
(eläke 63/65 ikävuoden jälkeen 29,75% vuosiansiosta)

* 30% = tapaturmaeläke 25,5 % vammautuneen vuosiansiosta
(eläke 63/65 ikävuoden jälkeen 17,85% vuosiansiosta)

* alle 10% = tapaturmaeläkettä ei tarvitse maksaa ollenkaan

Laskimme leikkimielisesti tosissamme porukalla minkälaisia kuluja vakuutusyhtiölle syntyy, jos sen pitää myöntää lakiin ja tosiasiallisiin terveydellisiin syihin perustuva tapaturmaeläke täysimääräisenä.

Esimerkkinä toimiva henkilö on lukuisten selvitettyjen seikkojen perusteella työkyvytön eikä hänen uudelleen kouluttamistaan katsotaan vakuutusyhtiön näkökulmasta terveydellisten syiden takia enää kannattavaksi investoinniksi.

Vanhan mallin kännykkälaskimistamme loppuivat kaikilta nollat, joten käytimme riittävän isolla näytöllä varustettua nauhalaskinta (14 numeroa).

Seuraavaksi vapaamuotoista laskelmaa uhkaavista kuluista (ainakin) vakuutusyhtiöille, joka selittänee konkreettisesti sen, miksi vahinkovakuutusyhtiötkin käyttävät oikeusministeri Johannes Koskisen peräänkuuluttamaa itseoikaisua minimaalisen vähän.

Olkaa hyvät. Vastuu siirtyy nyt sinne ruudun toiselle puolelle.

Kuten moninkertainen todistustaakka siirtyy lakisääteisten vakuutusten korvausratkaisuissa vuosittaiset lakisääteiset maksut keränneeltä yhtiöltä potilaalle.

Laskelman kohteena olevan henkilön taustatiedot

* 48 - vuotias suomalainen henkilö
* ollut työelämässä ansiokkaasti 23 vuotta
* työssä tapahtunut tapaturma tai ammattitauti aiheuttanut työkyvyttömyyden
* ammatillisen kuntoutuksen selvitys tehty ainakin kerran Vakuutuskuntouksen toimesta
* vakuutusyhtiön antama päätös: ei uudelleen koulutusta
* työkokeilut keskeytyneet terveydellisten rajoitteiden takia
* ei olemassa olevaa lääketieteellistä hoitokeinoa palauttaa työkykyä
* siis pysyvästi työkyvytön
* tarvitsee jatkuvaa lääketieteellistä kuntoutusta toimintakykynsä ylläpitämiseksi
* käytössä päivittäinen kalliiden lääkeyhdistelmien jatkuva hoito
* käytössä päivittäin lääkärin tarpeelliseksi katsomia apuvälineitä
* hoitavien lääkäreiden lausunnoilla henkilö on ollut työkyvytön jo 8 vuoden ajan
* sairastunut alkuperäisestä vammasta tai taudista johtuviin lisäsairauksiin

- - - -

* tte = tapaturmaeläke
* laskelmassa ei ole huomioitu vuosittaisen indeksikorotuksen määrää

Täysimääräinen tapaturmaeläke 100%:n työkyvyn aleneman mukaan

palkka/kk 2 200,00 euroa
tte - eläke/kk 1 870,00 euroa
*85% palkasta

* 12 x 1870,00 euroa
* vuodessa 22 440,00 euroa

- - - -

15 vuotta eläkeikään, joka on esimerkkihenkilön kohdalla 63 vuotta:
* 15 x 22 440,00 euroa
* 15 vuotta eläkettä yhteensä 336 600,00 euroa

- - - -

Elinikäodote 73 vuotta

Eläke/kk 70% tte:stä 1 309,00 euroa
Vuodessa 15 708,00 euroa

* 10 x 15 708,00 euroa
* 10 vuotta eläkettä 157 080,00 euroa

- - - -

Tte - eläke 15 v. + 10 v. yht. 493 680,00 euroa 

* 336 600,00 euroa + 157 080,00 euroa

- - - -

Arvioituja hylkääviä työtapaturma- ja ammattitautien korvauspäätöksiä:

Uusia tapauksia vuodessa 2 000,00 kappaletta
25 vuodessa 50 000,00 kappaletta

- - - -

Hylkäävien päätösten rahallinen arvo 25 vuoden tarkkailujaksolla:
Yksi tapaus rahalliselta arvoltaan 493 680,00 euroa
(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

2000 tapausta rahalliselta arvoltaa 987 360 000,00 euroa
(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

50 000 tapausta rahalliselta arvoltaan 24 684 000 000,00 euroa
(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

- - - -

Summathan liikkuvat taas miljardeissa. Euroissa.

Ja meno ei ole todellakaan rehtiä kuin ennen vanhaan seurojentalojen seuroissa.

Rahalliselta ja inhimillisiltä arvoiltaan iso yhteiskunnallinen ongelma Suomessa

Karkea arvio, että lakisääteisten vakuutusten erilaisten miinakenttien niin sanotulla harmaalla alueella elää tällä hetkellä Suomessa 150-200 000 henkilöä.

Tarkoittamamme henkilöt ovat sellaisia, että he ovat vakuutuslääkäreiden mielestä ”liian” terveitä täydelle eläkkeelle ja hoitavien lääkäreiden sekä työnantajien mielestä liian sairaita paluuseen työelämään.

Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2006 kerrotaan, että osa tähän pyöritykseen joutuneista kuolee ennenaikaisesti.

Heillä jokaisella pitäisi olla käytettävissään lakiviidakkoon sekaantuessaan henkilökohtainen selvitysmies, jotta he eivät poistuisi keskuudestamme ennenaikaisesti.

Ruokapankki - yhteiskuntamme tulevaisuuden peruspankki?

”Ruokapankkien yleistyminen on merkki pohjoismaisen hyvinvointivaltion rapautumisesta, katsoo tutkija Jouko Karjalainen Stakesista.

Hänen mielestään ruokapankkeja voidaan pitää esimerkkinä siitä, kuinka julkista vastuuta sosiaalitoimesta siirretään järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden vastuulle.

Arviolta noin 10 000 suomalaista ottaa viikoittain vastaan ruoka-apua.

Suomessa on noin 150 kirkon, järjestöjen ja yhteisöjen ylläpitämää ruokapankkia ja useita kymmeniä työttömien ruokaloita.

Ruoka-avun kasvavia asiakasryhmiä ovat köyhät eläkeläiset, eläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle jäämässä olevat suuret ikäluokat sekä lapsiperheet.”

Lähde: (7.12.06 MTV3-STT)

- - - -

Eli ruokapankin asiakaspotentiaali on näiden edellä esitettyjen ja kohta seuraavien tietojen valossa kasvamaan päin.

Jääkiekon MM-kultajuhlista tuttu ”Torilla tavataan!” – sanonta saattaakin ajan kuluessa muuttua muotoon ”Ruokapankissa kohdataan!”

Jossain vaiheessa jopa jääkiekon maailmanmestareitakin.

Kysymys työeläkeyhtiöiden moraalin ja etiikan laatutasosta

Eduskunnassa asiasta on väliotsikon aiheeseen liittyen tehty kirjallinen kysymys KK 156/2006 vp - Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan:

”Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?”

Erinomaisen kirjallisen kysymyksen allekirjoittajina ovat toimineet seuraavat kansanedustajat:

Marjaana Koskinen /sd
Rakel Hiltunen /sd
Jouko Laxell /kok
Jutta Urpilainen /sd
Jukka Gustafsson /sd
Saara Karhu /sd
Matti Kangas /vas
Jukka Roos /sd
Mikko Immonen /vas
Jaakko Laakso /vas
Annika Lapintie /vas
Kalevi Olin /sd
Heli Paasio /sd
Sari Essayah /kd
Janina Andersson /vihr
Virpa Puisto /sd
Pirkko Peltomo /sd
Erkki Virtanen /vas

Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen vastaus kysymykseen on luettavissa tätä kirjoittaessamme eduskunnan internet - sivustolla.

Helsingin Sanomissa 17.12.06 kirjoitti ”Työeläkekertymä ei kannusta tasapuolisesti”
- ongelmasta ruohonjuuritason kansalainen Aki Miettinen Vantaalta osuvasti seuraavaa:

”Milloinkahan vajaakuntoisina työelämässä "roikkujat" saisivat eläkeasiassa tasa-arvoisen kohtelun terveiden kanssa? Se auttaisi ja kannustaisi "roikkumaan" terveiden mukana vammaisuudesta huolimatta niin pitkään kuin kuntoutuksen avulla pystyy.

Nykyinen järjestelmä tekee vajaakuntoisina osa-aikaisessa työssä käyvistä lain edessä eriarvoisia ja näin ei saisi demokratiastaan ja tasa-arvostaan ylpeilevässä oikeusvaltiossa olla.”

- - - -

Muuten. Mikäli tapaturman tai ammattitaudin takia täysimääräiselle tapaturmaeläkkeelle kuuluva henkilö leivotaan ja kaulitaan ”systeemissä” viimein vuosien pyörityksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle, niin ”rosentit” ovat seuraavat:

* täysimääräinen työkyvyttömyyseläke 60% vuosiansiosta
(eläke 63/65 vuoden ikävuoden jälkeen 42% vuosiansiosta)

* osatyökyvyttömyyseläke 30 % vuosityöansiosta
(eläke 63/65 vuoden ikävuoden jälkeen 21% vuosiansiosta)

Ja taas rahaa säästyi. Vakuutusyhtiön kassaan.

- - - -

Työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, jos sairastumisen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei voida palauttaa kuntoutuksella tai muulla tuella.

Lähde: Suomi.fi – Eläkkeet 17.12.06

- - - -

Hitaan syöksykierteen mallista

Mietimme porukalla kuumeisesti myös pitkään sitä, että kenen tai keiden piikkiin sitten noiden hylkäävien päätöksen tai osaeläkepäätöksen saaneiden ihmisten toimeentuloturva-asiat lopulta kaatuvat?

Marssijärjestys lienee tämä:

* Lähiomaiset
* Kela
* Työttömyyskassa
* Loimaan kassa
* Kunnan sosiaalitoimi
* Kirkon diakoniatyö
* Kansalaisjärjestöt

Oikeutta länsimaiset oikeusstandardien mukaan kansalainen voi saada työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vain isolla rahalla julkisen puolen oikeusjärjestelmän puolella. Niin kuin tuo jääkiekkoilija Keskisenkin tapaus taas kerran osoitti.

Ei niinkään yksityisen, salailuun erikoistuneen ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden puolella.

- - - -

Kohta 5.2
Noudatettu perustuslaki ihmisoikeuksien edellytys
”Perustuslaki on käytännössä ihmisoikeuksien perusta, mutta se on sitä vain siinä tapauksessa, että sitä myös noudatetaan.”

Lähde: Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007

- - - -

Olemme samaa mieltä myös kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mielestä siitä, että kolmikanta kaipaa sisällön ja rakenteiden kehittämistä (Lähde: Yle Teksti-tv 8.12.06).

Ja meidän mielestämme kolmikannan tehohoitona jopa nelikannaksi kasvaneiden rönsyjen katkaisemista.

Ainakin niiden perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä kuristavien nelikannan tappajarönsyjen osalta, jotka ovat juurtuneet pysyvästi syvälle ”leikkaa – liimaa - liitä” liitepäätöstekniikalla toimivaan sekä yksityistettyyn vakuutusyhtiöoikeusjärjestelmään.

Hyvän joulunajan odotuksin ja toivotuksin!

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

ps. Toivottavasti pukkikin työssään varovasti poroineen kurvaa ja tupsuttelee kontistaan lahjaksi Suomen atmosfäärin täyteen toisenlaista oikeusturvaa.


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 12.1.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * * * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.