Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaiheista

- Klikkaamalla kaaviota , saat sen ruudullesi isompana näkyviin-

Viime aikoina tiedotusvälineissä on spekuloitu kansanedustaja Halmeen jatkosta paljonkin.

Yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin siirtymistä suoraan pitkältä sairauslomalta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mikäli siirtyminen tapahtuu näin nopeassa marssijärjestyksessä, niin kansanedustaja Halmeen terveydellisessä tilanteessa on pakko olla jotain todella pahasti pielessä.

Tämän hetkisten julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kansanedustaja Halme on tällä hetkellä uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kohdassa numero 1.

Toivottavasti hänen kuntoutumisensa etenee parhaalla mahdollisella tavalla ja sisua taistelua varten kyllä siinä miehessä riittää. Siitä on varmasti näyttöä ja hänen tietotaidoillaan olisi huono-osaisempien kansalaisten asioiden hoitamisessa paljonkin käyttöä.

- - - -

Halme voi saada täyden eläkkeen

Tony Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun.

Jos Tony Halme hakee ja pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle, hän saisi täyttä kansanedustajaeläkettä, vaikka takana on vain yksi kausi kansanedustajana.

Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun, eikä hän asetu enää ehdolle.

Jos lääkäri toteaa hänen työkyvyttömyytensä pysyväksi, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Mahdollisuutta on tiettävästi harkittu perussuomalaisten piirissä.

IS:n laskelman mukaan hän voisi saada heti täyttä kansanedustajaeläkettä, joka on noin 60 prosenttia kansanedustajan palkkiosta.

Kun kansanedustajan kuukausiansio on 5400 euroa, karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.

Yleensä täysi kansanedustajan eläke karttuu 15 vuodessa.

lähde: ILTASANOMAT TORSTAINA 30.11.2006

- - - -

Toivottavasti terveydelliset asiat eivät ole kansanedustaja Halmeella, niin huonosti, vaan hän pystyy palaamaan työelämään pitkänkin lääketieteellisen ja ammatillisen kuntoutusvaiheen jälkeen.

Käytettävissä olevaa keinovalikoimaa on jäljellä paljonkin. Kelan, työeläkeyhtiön tai työvoimatoimiston tarjoamilla keinovalikoimilla.

Toivomme, että kansanedustaja Halme saa yksityiset elämänsä perusasiat kuntoon ja etenee mahdolliselle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vasta kokeiltuaan ja saatuaan kuntoutusta voimassa olevien lakien ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Kuten kymmenet tuhannet kansalaiset ennen häntä ovat tehneet. Ainakin kuntoutuksen ja ammatillisten selvitysten osalta.

Tosin ajallisesti tuohon prosessiin eri variaatioineen saattaa kulua 3-15 vuottakin.

Siis ainakin ruohonjuuritason kansalaisilla.

- - - - -

Samalla toivotaan, ettei kansanedustaja Halme joudu kohtamaan Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoituksessa esiintuotuja kuntoutuksen kauhuja:

Pääkirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Henkilökohtainen selvitysmies
Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä.

Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.

Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

- - - -

Miten sitten järjestelmän kansanedustaja Halmeenkin tapauksessa pitää toimia 300 päivän Kelan sairauspäivärahajakson jälkeen?

Esittelimme uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kaavion tämän kertaisen pakinan alussa, jonka käyttöönotto voisi tapahtua hyvin helposti vaikka 1.1.2007 alkaen.

Toki tämän mallin voimaan saattamisessa vaadittaisiin hyperhyppysellinen sitä kuuluisaa ja mystistä ”poliittista tahtoa”.

Taustoitus:

* henkilöllä vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, potilas-, liikenne- tai lääkevahinko.
* henkilöllä tukena useita lääkärinlausuntoja pysyvästä työkyvyttömyydestään.
* uusi kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava”- toimintamalli käyttöön.
* malli tekee suljetun ja kritisoidun erityistuomioistuinjärjestelmän tarpeettomaksi.

Vaiheet ennen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista:

1. Lääketieteellinen diagnosointi, hoito, kuntoutus ja jälkikontrollit hoidetaan loppuun asti.
2. Paluumahdollisuus entiseen työhön tai työnantajan palvelukseen muihin työtehtäviin selvitettävä. Ellei ole mahdollista, niin vaihe 3 käyntiin.
3. Ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja ammatillinen kuntoutus käyntiin (Kela tai työeläkeyhtiö kustantavat ja ohjaavat) – työkokeilu/työkokeiluja, uudelleen koulutus jne. Mikäli eivät tuo tulosta pysyvästi alentuneen työkyvyn takia, niin vaihe 4 kirjallisesti käyntiin.
4. Todistetun ja pysyvän työkyvyn aleneman takia vaihe 5 kirjallisesti käyntiin.
5. Kirjallinen päätös 30 päivän kuluessa tapauksen ja lain mukaisesta eläkkeestä
6. Automaattisesti toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus perusterveydenhuollossa käyntiin

Tälle nyt lanseeratulle kuuden (6 )kohdan ”Saattaen vaihdettava” - toimintamallille pitää saada lakiin ajallinen takaraja esimerkiksi viisi (5) vuotta.

Tuona aikana selvittelyssä olevalta kansalaiselta ei saa laittaa toimeentuloturvaa poikki missään vaiheessa, vaan siinä voitaisiin soveltaa mukailtua kansanedustajamallia myös kansalaisille:

”IS:n laskelman mukaan karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.”
Käsikirjoituksen mukainen töihin paluu pitkältä sairaslomalta

Vaan eipä kiirehditä asioiden edelle.

Lukemiseksi kaikille aihealueesta kiinnostuneille suosittelemme sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa opasta.

Joka kertoo mielestämme Hollywood-tyyppisen ihannetilannetapauksen, kuinka hommat hoituvat vaikeissakin sairaustapauksissa.

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle (STM 2005:21)

Opas löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet – sivujen kautta:
> linkki korjattu 10.2.2017. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä vinkanneelle.
https://www.julkari.fi/handle/10024/111470

> Linkki korjattu 21.12.2020
Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74109


Toivottavasti tätäkin opasta jaetaan jatkossa kaikille suomalaisille työtapaturman, ammattitaudin, potilas-, lääke- ja liikennevahingon uhreille. Tai jopa megapainoksena kaikkiin suomalaisiin koteihin.

Toivottavasti ainakin kolmikannan mukaiset työmarkkinaosapuolten etujärjestöt jakavat tätä opasta kerrankin runsain mitoin jäsenkuntaansa päin sekä korostavat, että pitkäaikaissairaan työntekijän, työterveyshuollon ja hänen työnantajansa pitää olla erittäin aktiivisia ja sinnikkäitä.
Varsinkin asioidessaan vakuutusyhtiön kanssa.

Mikäli vakuutusyhtiön päätöksistä joutuu hakemaan ”oikaisua” suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittelyn kautta, niin ”peli” kyseisen ihmisen tulevaisuuden suhteen on esimerkiksi työtapaturma-/ammattitautitapauksissa menetetty yli 90%:lla varmuudella.

Eikä Suomen perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusten mukaisia perusteluja hylkäävälle päätökselle tarvitse edelleenkään esittää.

Siitähän tämänkin blogin aihepiirissä on loppujen lopuksi kysymys.

* * * * * *

Yksi puute muuten hyvässä oppaassa on mielestämme se, ettei siinä puhuta vakuutuslääkärijärjestelmästä, vakuutuslääketieteestä ja erityistuomioistuimista halaistua sanakaan.

Nehän kuitenkin lopulta sairastunutta henkilöä koskevat loppuelämän toimeentulon ratkaisut tekevät. Ja vieläpä niin sanotun ”maan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti” etätyönä papereista käsin. Siis ainakin tavallisten kansalaisten kohdalla.

Siis kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työelämään paluu ei kaikista hyvää tarkoittavista toimenpiteistä huolimatta onnistukaan pysyvästi heikentyneen terveydentilan ja alentuneen työkyvyn takia.

* * * *

Kansanedustaja Halmeen tapausta seuraamme siksi kasvavalla mielenkiinnolla.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 10.2.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Kenen kaikkien joukoissa lääkäri toimii?

- Klikkaamalla hiirtäsi kaavion päällä saat sen kuvaruudullesi isompana -

Olemme saaneet viime viikkoina paljon yhteydenottoja siitä, että kuinka potilaan/asiakkaan on mahdollista varmistaa etukäteen sellaisen nolon ristiriitatilanteen syntyminen, että hoitava lääkäri muuttuukin jossain vaiheessa hoito-tai oikeusprosessia (ilman mitään varsinaista suoranaista takinkääntöä) vastapuolen eli vakuutusyhtiön piikkiin toimivaksi asiantuntijalääkäriksi.

Astelema kysymyksen suhteen on mielenkiintoinen, koska tällä hetkellä Suomessa ei ole jostain syystä olemassa sellaista sähköistä rekisteriä, josta asiakasta askarruttavan kysymyksen voisi esimerkiksi omilla pankkitunnuksillaan nopeasti varmentaa.

Siis ennen ensimmäisen vastaanottoajan tilaamista kyseisen lääkärin julkisella tai yksityisellä puolella sijaitsevalle vastaanotolle.

Vaan ei syytä huoleen. Eduskunnan käsittelyssä on jo HE 253/2006, jossa pitkään eduskunnankin tiedossa ollut ongelma voidaa hoitaa tyylikkäästi.

Ongelman ratkaisu tapahtuu esimerkiksi integroimalla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ylläpitämä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (TERHIKKI-rekisteri) tarvittavine lisäyksineen kansalaisia henkilökohtaisesti palvelemaan tarkoitetttun sähköiseen asiointijärjestelmään.

HE 253/2006 tavoitteet lyhykäisesti: "Lain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä. Lailla luotaisiin yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi potilasturvallisesti ja tehokkaasti sekä potilaan tiedonsaantimahdollisuuksien edistämiseksi." Lähde: Finlex.

Tosin siihen asti kunnes järjestelmä toimii alussa olevan kaavion esittämässä muodossa, potilas/asiakas joutuu turvautumaan perinteiseen viidakkorumpu menettelyyn, internet-hakuihin tai kysymällä suoraan vastaanottoaikaa tilatessaan kyseisen lääkärin statusta vakuutuslääkäriyden suhteen.

Vakuutusalan omatkaan nettisivut eivät kerro valitettavasti yhtiöittäin niiden käyttämiä asiantuntijalääkäreitä esimerkiksi suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä tai sivutoimisina yhtiön asiantuntijalääkäreinä lakisääteisten vakuutusten korvauskäsittelyketjussa.

Joten nopeimmin, tämän erittäin merkittävän potilas/asiakkaan oikeusturvaan liittyvän, ongelman ratkaisu olisi helppoa tehdä 1.1.2007 alkaen vakuutusalan organisaatioiden omille internet-sivustoille.

Rakentavan ja avoimen asiakaspalautteen nimissä.
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * *

Päivitys 22.12.2020
Lue myös aiheen isosta kuvasta:
Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiölle
- Julkaistu keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

* * * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *


Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Löytö eduskunnasta – vakuutuslääkärin kaikki lausumat julkisia!

Toivottavasti suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan jatkuvien loukkausten lopettaminen on tulossa pian suomalaisen politiikan pelikentillä muotiin.

Päivitys 3.10.2014 - Kirja >>> Lakien synty joka kotiin!

Olen runsaaseen asiakirjamateriaaliin tutustuneena entistä vakuuttuneempi siitä , että myös presidentillämme on tämän toimialan ihmisoikeusloukkauksien lopettamisessa 100 miljardin euron näytön paikka. Ja ihan täällä omassa kotipesässä.

Ettei vaan olisi laajennetun VOLF – FOORUMIN paikka vuoden 2007 alussa? Paikan ja tarkemman ajankohdan hän voi toki edelleen valita, vaan keskustelujen aiheet tulevat tällä kertaa mukaan halajavien lukuisten kansalaisten matkassa.

Presidenttimme pääsisi loistamaan vapaamuotoisessa VOLF – FOORUMISSA tietotaidoillaan, koska entisenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä oikeusministerinä hän tuntee tämän ongelmakentän varmasti erinomaisesti, ellei jopa parhaiten nyky-Suomessa.

Miksi lääketieteelliset perustelut puuttuvat päätöksistä edelleen?

Valtaosassa suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittelyistä pääpaino on puhtaasti lääketieteellisellä seikalla.

Valittajan kannalta järjestelmässä on huonoa ensinnäkin se, että pelkästään kirjallisesti tapahtuvan valitusasian ratkaisukokoonpanossa istuvalla lääkärijäsenellä pitää olla vakuutuslääketieteen erityispätevyys.

Tuon vakuutuslääketieteen pätevyyden voi lääkärijäsen saavuttaa vain vakuutusalan hyväksymillä ja valvomilla metodeilla, jotka eroavat täysin kliinisestä lääketieteestä.

Toisekseen uuden lääkärijäsenen pitää vannoa ennen toimeen ryhtymistään tuomarivala, jonka jälkeen hänen lausumansa itse kunkin asianomaisen asiasta siirtyy erityistuomioistuimessa neuvottelusalaisuuden piiriin.

Sinänsä hyväksyttävä menettely tuomarille käräjä- ja tai hovioikeuden istunnossa, jossa pelataan asiakirjamateriaalin, osapuolten ja asiantuntijoiden suhteen avoimin kortein, koska molemmilla osapuolilla on oikeus kuulustella haluamiaan vastapuolen todistajia sekä molemmat osapuolet tietävät mihin yksilöityihin asiakirjakirjoihin tuomioistuinkäsittely perustuu.

Jo 100 kirjallista kysymystä hallitukselle eduskunnassa

Eduskunnassa on tehty kansanedustajien toimesta vuodesta 1991 alkaen tähän päivään mennessä reilusti kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle tämän blogin esilletuomista lukuisista ongelmista. Ongelmista, jotka kohdistuvat edelleenkin vakuutusoikeuden ja vakuutuslääkärijärjestelmän kautta koukaten koko suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään.

Oikeusturvan VOLF – työryhmän vuoden aikana kokoamien ja analysoimien kirjallisten kysymysten vastaajina ovat ministerin paikalla vuorotelleet muun muassa Eeva Kuuskoski, Ilkka Kanerva, Jorma Huuhtanen, Terttu Huttu - Juntunen, Anneli Taina, Kari Häkämies, Pekka Haavisto, Osmo Soininvaara, Hannes Manninen, Tarja Filatov, Johannes Koskinen, Leena Luhtanen, Sinikka Mönkäre, Eeva Biaudet, Maija Perho, Liisa Hyssälä ja Tuula Haatainen.

Nostan esille ongelmakenttää valottavista kirjallisista kysymyksistä yhden runsaampaan päivänvaloon ja etenkin siihen liittyvän sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon vastauksen.

Ministeri Perhon vastauksen loppuosan lihavoidussa tekstissä korostuu se, että lupauksia paremmasta on aina ministerien vastauksissa annettu, vaan mielestäni kaikki on edelleen vähintään yhtä huonosti kuin tuolloin ennen eli vuonna 1999.

Muuten. Mikäli ministeri Perhon vastauksessa annetut tiedot asianomaisen tiedonsaantioikeudesta pitävät kerrankin paikkansa, niin lähiviikkoina erityistuomioistuimien kopiokoneet, faksit ja laajakaistat käyvät kuumina.

Todella kuumina.

Ja puhelinlangat laulavat vähintään AC/DC:tä.

Löytölaari - terveisin
Petri

* * * *

KIRJALLINEN KYSYMYS 809/1999 vp
KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd

Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittelyajan lyhentäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Työkyvyttömyysseläkkeen hakeminen voi olla pitkä ja usein yksittäiselle kansalaiselle monimutkainen ja psyykkisesti erittäin rasittava prosessi. Odotusaika on hakijalle joissain tapauksissa myös taloudellisesti vaikea.

Itselläni on tiedossa tapaus, jossa henkilö on loukkaantunut useaan eri otteeseen ja ollut noin viisi vuotta lähes koko ajan sairaslomalla. Välillä hän ollut osa-aikatyökokeilussa, joka on lopetettu epäonnistuneena.

Tämä henkilö saa pientä osa-aikaeläkettä vakuutusyhtiön päätöksen perusteella sekä Kelasta kuntoutusrahaa yhteensä noin 3 500 markkaa kuukaudessa.

Eläkkeenhakijalle on tehty laaja työkyvyn kokonaisarviointi, jossa hänet on todettu kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä.

Samanlaiseen arvioon on päätynyt työterveyslääkäri, ja lisäksi psykiatrian konsultaatiossa on todettu, että vuosia jatkunut henkisesti raskas tilanne on vaikuttanut hänen työkykyynsä alentavasti.

Työnantaja taas on todennut, ettei henkilölle on tarjottavissa sopivaa työtä, eikä hänen uudelleenkoulutuksensa ole järkevää. Lopulta tänä syksynä työnantaja on irtisanonut kyseisen henkilön, koska hän on ollut jatkuvasti kykenemätön työhönsä.

Tilanne on ollut epämiellyttävä myös työnantajalle, koska työntekijä on ollut vuosia kykenemätön tekemään työtään, mutta ratkaisua hänen tilanteeseensa ei ole saatu.

Pitkään työelämässä ollut, koko elämänsä välillä jopa useampaa työtä samaan aikaan tehnyt ihminen tuntee itsensä petetyksi. Yhteiskunta ei pidäkään huolta hänestä silloin, kun hän tarvitsisi apua.

Päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tekee vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön päätökseen ovat tietysti vaikuttaneet hakijan toimittamat lääkärintodistukset, mutta silti vakuutusyhtiöt eivät perustele päätöstään lääketieteellisesti.

Kertomalleni henkilölle on käynyt juuri niin, että vakuutusyhtiö ei anna edes pyydettäessä perustelujaan siitä, miten se on päätynyt siihen, että hakija on työkykyinen, vaikka lukuisat lääkärintodistukset väittävät toisin.

Jos vakuutusyhtiö tekee työkyvyttömyydestä kielteisen päätöksen tai päättää myöntää vain osa-aikaeläkkeen, voi hakija valittaa asiasta vakuutusoikeuteen. Tällä hetkellä vakuutusoikeuden käsittelyaika on noin 10 kuukautta.

Kertomani henkilö joutuu odottamaan vielä useita kuukausia lopullista päätöstä 3 500 markan kuukausituloilla. Jo tähän mennessä hän on joutunut taloudellisten ongelmien vuoksi myymään asuntonsa.

Väestön vanhentuminen ja työn rasittavuuden lisääntyminen tulevat varmasti lisäämään työkyvyttömyyseläkehakemusten määrää, vaikka työkyvyn ylläpitoon onkin alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota.

Hakemusten lisääntymiseen tulisi mielestäni varautua. Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei voi tapahtua yksittäisen ihmisen elämäntilanteen kustannuksella.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
Tarja Kautto /sd

- - - -

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 809/1999 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Viimeksi Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten alojen työeläkelaitosten päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen on lainsäädäntötasolla kiinnitetty huomiota vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kansaneläkelain ja yksityisten alojen työeläkelakien muutoksissa.

Tällöin muun muassa hallintomenettelylain säännöksissä ilmenevät periaatteet ulotettiin soveltuvin osin koskemaan yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Kansaneläkelaitosta hallintomenettelylaki on koskenut jo tätä ennen. Edellä tarkoitettuja lainmuutoksia koskevan hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan työeläkelaitoksen päätöksen sisällöstä ja perustelemisesta muun muassa seuraavaa:

"Työeläkeasiassa annetun päätöksen tarkoituksena on välittää asianosaiselle riittävä tieto siitä, miten hänen asiansa on ratkaistu. Tämän vuoksi päätöksestä tulee selvästi ilmetä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai asia muutoin ratkaistu. Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen. Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy. Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Perusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun päätöksessä poiketaan esitetyistä vaatimuksista. Perustelut koskevat toisaalta ratkaisun perusteena olevia tosiasioita ja toisaalta sovellettuja säännöksiä."

Edellä mainitun hallituksen esityksen antamisen jälkeen Eläketurvakeskus on lähettänyt eläkelaitoksille kaksi yleiskirjettä ohjeiksi eläkepäätösten perustelemisesta; 30.11.1994 päivätty yleiskirje A 23/91 koskee erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksiä ja 21.10.1994 päivätty yleiskirje A 45/94 koskee eläkepäätöksiä yleensä.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.

Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan kannalta merkittävänä voidaan pitää tämän vuoden huhtikuun alusta voimaan tullutta uudistusta, jolla hallintolainkäyttölain säännökset pääosin ulotettiin koskemaan eläke- ja muidenkin sosiaalivakuutusasioiden käsittelyä muutoksenhakuelimissä.

Voimaan tullut uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että muutoksenhakuelimissä on noudatettava hallintolainkäyttölain 9 luvun säännöksiä asian ratkaisemisen ja päätöksen perustelemisen osalta. Myös päätöksenteon avoimuutta ja julkisuutta lisättiin.

Hakijan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hän saa tietää ratkaisun ja siihen vaikuttaneet lääketieteelliset ja muut seikat.

Nämä tiedot hänen tulee saada ensisijaisesti päätöksen ja sen perustelujen kautta.

Perustelujen tulee olla tässä suhteessa riittävän yksilölliset ja selkeät. Lisäksi hakijan on tarvittaessa mahdollista saada tietoonsa sisäiselle käsittelylehdelle merkitty eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin kanta.

Muutoksenhakuelinten päätösten osalta valittajalla on mahdollisuus tutustua asian valmisteluun liittyvään esittelijämuistioon.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijoiden, kuten muidenkin eläkkeenhakijoiden, oikeusturvaa asian käsittelyn ja päätöksenteon osalta on pyritty muutenkin parantamaan 1990-luvulla monin lainsäädännöllisin uudistuksin. Vuoden 1995 alusta eläkejärjestelmissä otettiin käyttöön eläkelaitosten itseoikaisumenettely. Tällä pyrittiin nopeuttamaan valitusasioiden käsittelyä silloin, kun eläkelaitos huomaa esimerkiksi valituksen yhteydessä esitetyn uuden selvityksen perusteella päätöksen virheelliseksi. Tällöin eläkelaitos voi suoraan itse oikaista päätöksen.

Vakuutusoikeudessa on otettu käyttöön tämän vuoden lokakuussa uusi asianhallintajärjestelmä.

Aikaa myöten sen pitäisi osaltaan vaikuttaa valitusasioiden käsittelyaikojen lyhenemiseen vakuutusoikeudessa.

Lisäksi oikeusministeriö käy tämän vuoden joulukuussa vakuutusoikeuden kanssa tulosneuvottelut, joissa otetaan kantaa myös mahdollisiin vakuutusoikeuden resurssilisäyksiin.

Laajempana hankkeena oikeusministeriössä ollaan asettamassa erillistä selvityselintä, jonka tehtävänä on selvittää sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioiden muutoksenhakuasioiden uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö tulee sosiaalivakuutusta koskevien julkisuus- ja tietosuojalainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuutosten valmistelun yhteydessä kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta tietojen saantiin.

Lisäksi ministeriö tulee kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta eläkepäätösten ymmärrettävyyden parantamiseen.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

* * * *

12.2.2013 kello 18:50 lisäys
- rikotut linkit korjattu 19.12.2020 kello 12.55

Tutustu viisiosaiseen Oikeusturvan ajakuvan sarjaan seuraavista linkeistä. Ne ovat poimitut "Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007" - sarjasta

> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 1/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 2/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 3/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 4/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 5/5 -

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Päivitys 3.10.2014
Vieraile myös Oikeusturvan ajankuvan pääsivulla > http://ajankuva.blogspot.fi/

Tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa seuraavat:

• Yhtiökokous
• Kooste kuluttajaparlamentista
• Hippokampus
• Vakuutuslääkärit - Suomi 2017
• Vakuutuslääkäreiden nimet julki?
• Kuluttajaparlamentista
• Järviradiosta kajahtaa

* * * *


VOL ry:n toimepide-ehdotus perustuslain vastaisuuksien poistamiseksi:

Päivitys 22.5.2016 kello 15:10
> linkit korjattu ja ohjattu Suomi 2017 - blogin artikkeleihin, josta ko. tiedostot löytyvät
> lämpimät kiitokset asian huomanneelle ja siitä vinkanneelle
> tiedostonimiä klikkaamalla pääset "Ammattivalittajat" ja "Vakuutuslääkärilista" artikkeleihin


KUKKOSEN LISTA_Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen_Vakuutusongelmaisten liitto ry_04102010
- Kuka muistaa vakuutusoikeuden "kehittämishankkeet" vuodelta 2003?

Kirjallisia kysymyksiä vakuutusalasta eduskunnassa vuosina 1991-2007:
Avainluettelo_kirjallisten kysymysten aiheille_eduskunnassa_1991_2007_20122007_VAKUUTUSLÄÄKÄRIT
- Ongelmiahan ei ole, jos niitä ei ensin tunnusteta...

- Linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä -


* * * *

27.5.2013 kello 21:35 > Tässä yksi konreettinen  ratkaisumalli:
- ensin tulee tehdä periaateratkaisu siitä, että tuleeko perustuslakia Suomessa noudattaa?

Heti julkaisuvapaa
– Ajankohtaista tietoa potilaiden/vakuutettujen tilanteisiin vaikuttamisesta.
(12.4.2013 kello 14.30):

Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *

- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 
Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -

Vakuutuslääketieteen tiukat kriteerit – HE 12/2006 ja HE 47/2005?

Keräsimme kyseisestä tieteenalasta tiedonjyväsiä, jotta itse kukin Teistä voisi muodostaa pikku hiljaa kokonaiskuvaa tieteenalasta, joka tulee nippasemaan lähivuosina entistä useamman suomalaisen tai hänen lähiomaisensa loppuelämää.

Koska vakuutuslääketieteen tiukat kriteerit ovat jääneet ainakin itsellemme erittäin epäselviksi, niin lainaamme valittuja paloja vakuutuslääkäreiden itsensä lehdistölle antamista lausunnoista tai kommenteista.

Olkaa hyvät!

Oikeusturvan VOLF – työryhmä



* * * *

Mediuutisissa 1.12.04 kerrottiin, että eläkevakuutusyhtiöiden ylilääkärit ovat närkästyneet saamastaan yksipuolisesta julkisuudesta.

Heidän mukaansa myös suomalainen lääkärikunta tuntee vakuutuslääkäreiden työskentelytavat huonosti.

Näkemyksensä kertovat muun muassa ylilääkärit Juhani Juntunen Eterasta, Seppo Kettunen Ilmarisesta, Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksesta sekä Seppo Mattila Eläke-Fenniasta.

Heidän mukaansa vakuutusasioita käsitellään muutenkin mediassa mustavalkoisesti.

Ääneen pääsevät yleensä vain ne, jotka ovat saaneet vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen.

Ylilääkärit korostavat, että vakuutuslääkärit tekevät puolueetonta, tiukkoihin lääketieteellisiin kriteereihin perustuvaa työtä.

Vakuutusyhtiöt eivät kannusta heitä tekemään hylkääviä ratkaisuja.

Vakuutuslääkärit pohtivat, kuinka he voisivat tiedottaa työstään nykyistä aktiivisemmin.

- - - -

Mediuutisissa 2.12.04 kerrottiin, että eläkevakuutusyhtiöiden ylilääkärit ovat väsyneet saamaansa yksipuoliseen julkisuuteen. He pohtivat parhaillaan, kuinka vakuutuslääkäreiden työstä voitaisiin tiedottaa nykyistä aktiivisemmin.

— Lääkärikunta tuntee vakuutuslääkäreiden työskentelytavat erittäin huonosti.

Heidän mukaansa vakuutusasioita käsitellään muutenkin mediassa mustavalkoisesti.

Ääneen pääsevät yleensä vain ne, jotka ovat saaneet vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen.

— Kukaan hylkäävän päätöksen saanut ei tietenkään ole tilanteeseen tyytyväinen. Äänekkäimmät saavat sanomansa julkisuudessa esille, Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen kuvailee.

Vakuutuslääkärit eivät voi puolustautua potilaiden syytöksiä vastaan, koska vaitiolovelvollisuus sitoo heitä. Väitteet puolueellisuudesta kuitenkin loukkaavat.

— Vakuutuslääkärit ovat ehdottomasti puolueettomia. Ratkaisut perustuvat vakuutuslääketieteellisiin kriteereihin, korostaa ylilääkäri Seppo Mattila Eläke-Fenniasta.

Vakuutusyhtiöiden on epäilty kannustavan lääkäreitään hylkääviin ratkaisuihin.

Haastatellut ylilääkärit kieltävät väitteen jyrkästi. Vakuutusyhtiöt saattavat jopa toivoa hieman suurpiirteisempiä ratkaisuja, jotta yhtiö välttyisi ikävältä julkisuudelta.

- - - -

lähde: Varman www – sivusto 19.11.2006

Varman ylilääkäri Sakari Tola vastaa maaliskuun mediakommentissa syytöksiin vakuutuslääkäreiden kasvottomuudesta. Aihetta käsiteltiin Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.

Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.2006 moititaan vakuutuslääkäreitä otsikolla "Kasvotonta asiantuntemusta". Siinä annetaan lakisääteisestä eläkevakuutuksesta virheellinen kuva, jonka olisi voinut välttää vaikkapa lukemalla vähän tarkemmin pääkirjoituksessa viitatun Varma-lehden artikkelin.

Allekirjoittanut esiintyy jutussa sekä omalla nimellä että värikuvassa, siis kohtuullisen kasvollisena. Muiden Varman lääkärien nimet on julkaistu jo pitkään muun muassa vuosikertomuksessa. Heitä on myös haastateltu lehdissä, kuvien kera.

Lääkärien nimet ja kuvat eivät kuitenkaan ole oleellisia vaan kirjoitukseen liittyvä ikuinen väärinkäsitys siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi olisi jonkinlainen lääkärien välinen mittelö.

Kuten pääkirjoituksessa oikein todetaan, osapuolina ovat hakija ja yhtiö.

Lääkäri on sekä lausunnon kirjoittajana että lukijana asiantuntija.

Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys.

Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti.

Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen.

Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.

- - - -

Mutta sitä ei kerrota tuossa ylilääkäri Tolan vastineessa, että oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan organisaatiot maksavat kulloisenkin muutoksenhakulautakunnan vuosittaiset kustannukset. Esimerkiksi oikeushallintomaksun nimikkeellä.

Eikä muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsen joudu toimimaan valan velvoittamana asiantuntijan statuksella ja vannomaan lausumaansa omantunnon ja kunnian kautta oikeaksi.

Tässä yhteydessä huomiota pitää kiinnittää huomioita etenkin lauseeseen:

”Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen.”

Varsinkaan, kun ylilääkäri Tola ei ole kertonut tuossa vastineessaan mikä on ajallinen takaraja tuolle pyrkimiselle.

Tuota pyrkimistähän on jatkunut tietojemme mukaan vasta vuosikymmenten ajan.

Minkälainen tieteenala vakuutuslääketiede sitten yliopistomaailmassa oikein on?

Otimme ryhmähakuammuntaa erilaisilla sanayhdistelmillä, jotka liittyivät jotenkin vakuutuslääketieteeseen.

Yhtään alasta väitellyttä tohtoria emme onnistuneet löytämään, mutta dosentteja osuikin sitten kohdallemme sitäkin enemmän.

Tämä seuraava osuma tuli esiin netissä nimilyhenteellä ”tdkpk 15[1].6.2004”, josta lainaamme osan tähän kokonaisuuteen kuuluvana.

Se kertoo mielestämme tästä suurelle yleisölle toistaiseksi tuntemattomasta tieteenalasta enemmän kuin tuhat kuvaa.

- - - -

PÖYTÄKIRJA 15.6.2004

TIEDEKUNTANEUVOSTON LAAJENNETTU KOKOONPANO
Virantäyttöasiat (Raija Etelävuori, puh. 191 266xx)

24 §
LKT Esko Matikaisen hakemus vakuutuslääketieteen dosentiksi

Professori Matti Klockars on esittänyt, että asiantuntijanlausunnot pyydetään vakuutuslääketieteen dosentti Sakari Tolalta ja vakuutuslääketieteen dosentti Antti Huunan - Seppälältä, Tampereen yliopisto (Kela, pääkonttori).

Dosenttitoimikunta puoltaa hakemusta ja asiantuntijaehdotusta.

Esitys: Pyydetään asiantuntijanlausunnot dosentti Sakari Tolalta ja dosentti Antti Huunan-Seppälältä.

Päätös: Päätettiin esityksen mukaan.

- - - -

Tämä seuraava osuma tuli esiin netissä nimilyhenteellä ”tdkpk14[1].9.2004”

- - - -

PÖYTÄKIRJA 14.9.2004

TIEDEKUNTANEUVOSTON LAAJENNETTU KOKOONPANO

Virantäyttöasiat (Raija Etelävuori, puh. 191 266XX)

18 §

LKT Esko Matikaisen hakemus vakuutuslääketieteen dosentiksi

Dosentti Antti Huunan - Seppälä ja dosentti Sakari Tola ovat antaneet puoltavat asiantuntijanlausuntonsa (liite).

Esitys: Katsotaan LKT Esko Matikainen tieteellisesti päteväksi vakuutuslääketieteen dosentiksi.

Päätös: Päätettiin esityksen mukaan.

- - - -

Dosentuurien taustatiedot tapahtumien syntyhetkillä

Pääosassa:

LKT Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutus, ylilääkäri

ESKO MATIKAISESTA KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN JOHTAJAYLILÄÄKÄRI

(STT Pressi.com 23.10.2002)

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian dosentti Esko Matikainen on nimitetty Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkärin virkaan 1.11.2002 alkaen.

Esko Matikainen on koulutukseltaan sekä neurologian että kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, ja hänellä on vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Hän on toiminut vakuutuslääkärinä eri tehtävissä 14 vuoden ajan, neljä viime vuotta Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkärinä.

Kuntien eläkevakuutuksen nykyinen johtajaylilääkäri Hannu Härkönen jää lokakuun lopussa eläkkeelle.

Tiedotteen on toimittanut Kuntien eläkevakuutus. Tiedote on alkuperäisessä muodossaan.

Sivurooleissa:
Dosentti Antti Huunan – Seppälä, Kela, ylilääkäri
Dosentti Sakari Tola, Eläke - Varma, ylilääkäri

Eräänlaisena lempeänä kummisetänä suosittelijan roolissa:

Professori Matti Klockars
Yleislääketieteen yksikkö Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa

Helsingin ruotsinkielinen yleislääketieteen professori on runsaat 10 vuotta toiminut Kansanterveystieteen laitoksella.

Laitoksessa ovat edustettuna perusterveydenhuollon kannalta tärkeät oppialat kuten epidemiologia, työterveyshuolto, terveystaloustiede, biostatistiikka, kansanterveystiede, lääketieteen etiikka, ympäristölääketiede, lääketieteellinen sosiologia, terveyden- ja sairaanhoidon hallinto ja vakuutuslääketiede.

Lähde: >>> Kunnallislääkäri 5/2005

* * * *


Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

- - - -

- 1.7.2012 päivistys. Avoin linkki vakuutuslääketieteen lähihistoriasta -

- Hyviä uutisia numero 23 -

Julkaistu maaliskuu 28, 2011

Ministeri Christoffer Taxell on monelle suomalaisista myyttisen tuttu hahmo. Hänen taitojaan ja tietojaan on hyödynnetty monen suomalaisen yrityksen johtopaikoilla.

Tapaus EIT Päivi Hirvelä ulkomaiseen tutkintaan?

Iltalehdessä oli 30.9.06 Suorat sanat – osastolla ”Sihteeristö hidastelee” - kirjoitus, johon ei jostain syystä tullut yhtään vastausta…. Siis ainakaan tähän mennessä.

Lainaamme siitä parin rivakan rivin verran:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Matti Pellonpää luonnehti Suomen ihmisoikeustilannetta langenneiden tuomioiden kautta.

Hän lausui, että :Suomen tyypillisesti saamat: tuomiot pitkistä oikeudenkäynneistä eivät ole mitään verrattuna muiden tuomioihin esimerkiksi kiduksista. Totta.

Samalla Pellonpää tuli kuitenkin paljastaneeksi erään tietoisen strategian suomalaisessa sihteeristössä Strasbourgissa: omat valmistelijamme ja esittelijämme, Pellonpää itse, valikoivat valitusmassasta valtiotamme vähiten vahingoittavat jutut, niitähän ovat nämä pitkää käsittelyaikaa koskevat valitukset. Saavathan kaikki muutkin tuomioita niistä.

Valituksia on paljon, vaan eivät etene. Ne ryssitään sihteeristössä. Jotta eivät pääse pitemmälle enemmälti melua aiheuttamaan.”

Seura-lehti kirjoitti numerossaan 45/2006 10.11.06 mielenkiintoisen artikkelin Suomen uuden EIT tuomarin Päivi Hirvelän valinnasta ja siihen liittyvästä mahdollisesta skandaalin tyttösestä tai poikasesta.

Artikkeli oli otsikoitu ”Tuomariksi väärin perustein” - Uuden ihmisoikeustuomarin hakemuksessa oli vääriä tietoja.

Jo itsensä Päivi Hirvelän oikeusturvan toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että asia tutkitaan vähintään Suomen ja parhaimmillaan vaikka Euroopan ulkopuolisen tahon toimesta.

Amerikan Yhdysvalloista voisi löytyä, mielestämme tähän tutkittavana olevan henkilön ihmisoikeuksia sekä oikeusturvaa kunnioittavaan työhön, erinomaisen sopiva instanssi ja ammattitaitoinen työryhmä.

Lainaamme osuvan otteen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Markku Lehdon kirjoituksesta Työvoitto-lehden numerossa 1/2006:

”Me olemme pärjänneet syrjäisestä sijainnistamme ja oudosta kielestämme huolimatta osaksi juuri sen takia, ettemme kansakuntana ole suistuneet likaisten keinojen valtaväylille. Toivottavasti emme poimi kansainvälistymisen hedelmistä pilaantuneimpia.”

Klikkaamalla tämänkertaisen pakinan otsaketta Te voitte klikkaamalla ja allekirjoittamalla tutkintavetoomuksen (anonyymisti tai omalla nimellänne) vaikuttaa siihen, että Suomen nykyiselle hallintokulttuurille tyypillinen vaikenemisen kulttuuri aloittaa murentumisen kuin Berliinin muuri aikanaan.

Kielimuurikin voi näet olla massiivinen este tiedon vapaalle kululle. Nimittäin Suomesta Eurooppaan päin.

Seura-lehti kirjoitti kieliongelmasta erittäin osuvasti numerossaan 41/2006:

"Mikä räikeintä, Suomi on tuomittu EIT:ssä monta kertaa useammin kuin Ruotsi.

Silti oikeusministeri, sisäministeri, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkein oikeus ja ylipäänsä kaikki vastuulliset vaikenevat tuomioista molemmilla kielillä.

Varsinkaan ministerin paikasta tavoitteleva kansanedustaja ei muistuta Suomen ihmisoikeusrikkomuksista."

Toivottavasti edes jollekin suomalaiselle puolueelle suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksien poiskitkeminen on, nyt ja aina, ihan periaattellinen kunnia-asia.

Terveisin VOLF - työryhmä 2006

* * * *

1/2014 päivitys

Päivi Hirvelän tapauksesta ja sen erittäin suuresta merkittävyydestä suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseksi tästä > Suomi 2017 linkistä -

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Eduskuntavaalit 2007 – Esittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunta

Tänään perjantaina 17.11.06 eduskunnan valiokunnissa käsitellään monia mielenkiintoisia hallituksen esityksiä.

Esityksiä, jotka voimassa oleviksi laeiksi päätyessään vaikuttavat kansalaisten elämään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Sosiaali - ja terveysvaliokunnan päivän esityslistasta nostan esille etenkin kohdat:

3. HE 91/2006 vp työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

ja

6. HE 253/2006 vp sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevaksi lainsäädännöksi

Niiden sisältöön saattaa liittyä uusia kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksien mahdollistavia elementtejä.

Mutta toki myös valtavia mahdollisuuksia ratkaista tiedossa olevia massiivisia ongelmia muun muassa vakuutuslääkäri – ja erityistuomioistuinjärjestelmän osalta.

Muuten. Jo HE 91/2006 alkuteksteissä kerrotaan, että tuomioistuimen roolissa toimivan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset maksavat työeläkeyhtiöt!

Toteutuessaan tuo hallituksen lakiesitys tarkoittaa käsittääkseni näin kansakoulupohjalta tarkasteltuna sitä, että Suomen perustuslain 21. ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artikla toimivat jälleen Suomessa kynnysmaton roolissa. Mennen – tullen.

Käykää tutustumassa eduskunnan uusittuun www – sivustoon klikkaamalla tämänkertaisen pakinani otsakenauhaa.

Ja muistakaa antaa sieltä löytyvien yhteystietojen kautta suoraa palautetta lainsäädännöstä ”ruusuja ja risuja” – tyyliin alueenne kansanedustajille.

Toki myös lainvalmistelussa pitkävaikutteisesti eduskunnan valiokunnissa sekä ministeriöissä toimiville virkamiehille ja – naisille.

Terveisin
Petri

* * * *

Suorat linkit esille nostamiini hallituksen esityksiin:

HE 91/2006
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060091

HE 253/2006http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060253

* * * *

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA

ESITYSLISTA 93/2006 vp

Perjantai 17.11.2006 kello 09.00 - 11.00
1. Nimenhuuto

2. Päätösvaltaisuus

3. HE 91/2006 vp työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Käsittely

Yksityiskohtainen käsittely

4. HE 197/2006 vp yrittäjän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Käsittely

Yksityiskohtainen käsittely

5. HE 235/2006 vp laeiksi kansanterveyslain 6 §:n, sosiaalihuoltolain 6 §:n ja lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta

Käsittely

Kuultavina:

hallitusneuvos Lauri Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu, sisäasiainministeriö
erikoissuunnittelija Päivi Lindberg, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
johtaja Rolf Eriksson, Suomen Kuntaliitto

6. HE 253/2006 vp sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevaksi lainsäädännöksi
Käsittely

Kuultavina:

hallitussihteeri Päivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriö
varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, Suomen Lääkäriliitto ry
tutkimusjohtaja Tarja Honkalampi, Tehy ry
lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden Keskusliitto
ylilääkäri Hannu Vanhanen, Suomen Sydänliitto ry
puheenjohtaja Aino Sainio, Terveydenhoitoalan palvelujärjestöt TEPA ry
ITC - kehitysjohtaja Kari Antila
lakiasiainjohtaja Sami Koski, Mehiläinen

7. Muut asiat

8. Seuraava kokous

Seuraava kokous on tiistaina 21.11. klo 10.00.

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -